Vuorotyötä tekevän työyksikön viikkopalaverissa on paikalla vain kolmasosa työntekijöistä. Siellä tapahtuva kehittäminen jää siis vain pienen porukan jutuksi. Kahvihuoneen ideavihkokaan ei oikein enää tunnu tältä päivältä. Avuksi kannattaa ottaa sähköiset alustat.
Missä, mitä ja millä aikataululla?
Kehittämisprosessi lähtee aina liikkeelle esihenkilön sitoutumisesta. Yksin esihenkilön harteille sitä ei kuitenkaan kannata jättää, vaan esihenkilön rinnalle kannattaa valita työpari – mielellään kehittämisestä innostunut työntekijä.
Seuraavaksi valitaan sopiva alusta, esimerkiksi Flinga tai Padlet. Vaikka alustat ovat helppokäyttöisiä, on varmistettava, että jokainen osaa niitä käyttää ja että tarjolla on tukihenkilö, jolta voi aina pyytää apua.
Ensimmäiseksi tartutaan johonkin helppoon kehittämisaiheeseen ja harjoitellaan yhteistä kehittämistä alustalla. Aiheen tulisi olla niin selkeä ja helppo, että jokaisella on siihen annettavaa: tyhy-iltapäivän suunnittelu tai yhteisen taukohuoneen uusi sisustus.
Seuraava aihe voikin sitten olla jo selkeämmin työn kehittämiseen tähtäävä: prosessin kehittäminen tai uuden laitteen käyttöönotto.
Kasvokkaisessa kehittämistilanteessa aikarajaus voi olla muutaman tunnin tai päivän mittainen. Sähköisellä alustalla aikaa pitää antaa enemmän. Keskusteluun ja ideointiin kannattaa varata parikin viikkoa ja valintojen tekemiseen äänestyksellä vaikkapa viikko.
Aikataulu kaikille kehittämisprosessin vaiheille sovitaan ja tiedotetaan etukäteen, sillä kokonaiskuvan hahmottaminen on tärkeää motivaation kannalta.
Kun kehittämisprosessi päättyy, tulee tehdä näkyväksi, mitä yhdessä päätettiin, kuka asiaa vie eteenpäin, miten ja missä sen etenemistä seurataan.
Mikä motivoi porukkaa kehittämään?
Sähköisellä alustalla kukin työskentelee itsenäisesti, joten ryhmän yhteinen innostus jää puuttumaan. Työntekijöiden motivointi muun kuin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien nimissä onkin olennaista:
1. Tunnistakaa onnistumiset
Listatkaa onnistuneita kehittämistoimenpiteitä vaikka viiden viime vuoden ajalta ja muistelkaa niitä antaumuksella. Olette jo kehittäjiä.
2. Juhlistakaa pieniä onnistumisia
Asettakaa kehittämiselle välitavoitteita ja huomioikaa niiden saavuttaminen. Tavoite voi olla vaikka 50 ideaa tai se, että jokainen on kommentoinut. Jokaisen osallistumisella on väliä, ja siitä seuraa yhteistä hyvää.
3. Pyytäkää palautetta kehittämistyöstänne
Esitelkää kehittämistyötänne organisaation kehittämisihmiselle, johdolle tai vaikka työsuojeluvaltuutetulle ja olkaa avoimia palautteelle. Antakaa muidenkin nähdä tekemänne hyvä.
4. Benchmarkatkaa kehittämisessä kunnostautuneelta
Tutustukaa työtä onnistuneesti kehittäneen organisaation toimintatapoihin ja poimikaa niistä itsellenne sopivia.
5. Sitokaa kehittämistyö arkirutiineihin
Sopikaa yhdessä, koska alustalla käydään, esimerkiksi aina ennen viikkovapaan alkua tai jonain tiettynä viikonpäivänä. Sopikaa yhdessä selkeästi, että kehittäminen ja siihen osallistuminen ovat osa työtä.
Kaikki nämä keinot tekevät kehittämistyötä ja sen tärkeyttä näkyväksi.
OLLAPPA-hanke opastaa
Pohjois-Pohjanmaalla toimivan OLLAPPA-hankkeemme yksi tavoite on lisätä sote-alalla osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia etenkin vuorotyössä. Ensimmäiset hankkeessa mukana olevat työyksiköt ovat jo aloittaneet kehittämistyönsä eri alustoilla.
Hankkeen kokemuksista on luvassa pikaopas vuorotyöyksikön yhteiskehittämiseen. Se julkaistaan kesän 2023 kynnyksellä.
Lisätietoja:
Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia – OLLAPPA (Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi