Neljä näkökulmaa: miten työpaikat selviytyvät kriiseistä?

Johtamisen ja työhyvinvoinnin merkitys korostuu kriisiaikana – ja molempiin kannattaa panostaa jo ennakoivasti. Työterveyslaitoksen tuoreissa tutkimushankkeissa tuotettiin oppaita ja muita materiaaleja, joita työpaikat voivat hyödyntää tulevien kriisien ja poikkeusolojen ylittämiseksi.
-
Mikael Sallinen
Mikael Sallinen
tutkimuspäällikkö

Työterveyslaitoksen uutinen 3.9.2024

Neljä tuoretta tutkimushanketta pureutui työpaikkojen kriisinkestävyyteen. Aihe on tärkeä, sillä työpaikkojen toimintavarmuus heijastuu koko yhteiskunnan huoltovarmuuteen.  

– Erityisesti turvallisuuskriittisten alojen työntekijät ovat niitä, jotka auttavat kriisitilanteissa muita kansalaisia. Siksi erityisesti näiden organisaatioiden on syytä huolehtia omasta henkilöstöstään, sanoo tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.  

Tutkimusten tulokset osoittivat, että johtaminen, stressin ja työkuormituksen hallinta sekä palautumisen tukeminen ovat avainasemassa työntekijöiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä.  

Hankkeet saivat rahoitusta Työsuojelurahaston teemahaussa Kun työpaikkaa kohtaa poikkeuksellinen ulkoinen kriisi.

Tutustu tuloksiin ja ota käyttöön maksuttomat materiaalit:  

1. Työkuormituksen hallinta osaksi valmiussuunnittelua

Työntekijöiden jaksaminen ja hyvinvointi ovat kriittisiä tekijöitä organisaation toiminnan jatkuvuuden kannalta. Kriisitilanteissa työkuormituksen hallinta nousee erityisen tärkeäksi. Työkuormituksen hallinta tulisikin huomioida työpaikan valmiussuunnitelmissa.

Kesäkuussa julkaistiin opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille sekä alakohtaiset suositukset turvallisuuskriittisten töiden työkuormituksen hallintaan hoitohenkilöstölle, pelastajille ja ensihoitajille sekä ydinvoima-alan valvomo-ohjaajille ja valmiusorganisaation henkilöstölle

Lue lisää: Tutkimus: työkuormituksen hallinta on otettava osaksi valmiussuunnittelua

2. Sitouttava johtaminen auttaa uudistumaan

Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus selvitti, millä keinoilla opetusalan työyhteisöt pääsivät koronapandemian aikana selviytymisvaiheesta uudistumiseen.  Sitouttava johtaja vahvistaa työntekijöiden kyvykkyyttä ja yhteistyötä ja tukee näin uuden innovointia ja oppimista työyhteisössä.  

Elokuussa julkaistiin käytännön toimenpidesuositukset esihenkilöille ja johtajille, joiden rooli korostuu työkäytäntöjen uudistamisessa kriisiaikana. Tieto on sovellettavissa myös muille aloille, joissa tehdään itsenäistä asiantuntijatyötä ja ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa.

Lue lisää: Jämäkkä johtaminen ylläpiti opettajien toimintakykyä myös kriisiaikana

3. Sotessa tulee johtaa myös työstä palautumista

Vain 35 prosenttia sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä palautuu hyvin työstään. Tämä on riski heidän työkyvylleen ja työvoimapulasta jo nyt kärsivälle sote-alalle. Palautumisessa tuleekin ottaa käyttöön yksilön keinojen lisäksi työyhteisön keinot, jotka liittyvät työn organisointiin, työyhteisön toimivuuteen ja työn tauottamiseen.

Hankkeessa julkaistiin myös opas sosiaali- ja terveysalan esihenkilöille, jotka työssään kamppailevat arjen sujumisessa muutosten keskellä.

Lue lisää: Tutkimus: Sotessa pitää johtaa myös työstä palautumista

4. Työntekijöiden stressinhallintakeinoja kannattaa vahvistaa  

Kunta-alan työntekijöiden hyvinvointia läpi koronapandemian seurannut tutkimushanke osoitti, että toimiva työyhteisö ja johtamisen oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä tekijöitä työntekijöiden hyvinvoinnille kriiseistä riippumatta.  

Samalla havaittiin, että työkuormituksen hallinta on erityisen tärkeä työkykyä ja palautumista tukeva tekijä kriisiaikana. On tärkeää tunnistaa stressitekijöitä ja luoda ennalta toimintamalleja, joiden avulla stressinhallintaan voidaan vaikuttaa pandemian aikana tai muussa kriisitilanteessa,

Myös tartunnoilta suojautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä pandemian ensimmäisessä aallossa sairastettu koronavirustartunta lisäsi sairauspoissaolojen riskiä jopa kahden vuoden seurannassa.

Lue lisää: Tutkimus: Stressinhallinta korostuu pandemian kaltaisessa kriisissä

Lisätiedot

  • Mikael Sallinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, puh. 040 768 6956, mikael.sallinen [at] ttl.fi  (työkuormituksen hallinta)
  • Virpi Kalakoski, tutkimuspäällikkö, virpi.kalakoski [at] ttl.fi, 046 851 4008 (toimintatapojen uudistaminen kriisiaikana)
  • Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, jaana.laitinen [at] ttl.fi  (palautumisen johtaminen sote-alalla)
  • Jenni Ervasti, johtava tutkija Työterveyslaitos, puh. 030 474 2806, jenni.ervasti [at] ttl.fi (jenni[dot]ervasti[at]ttl[dot]fi) (stressin ja työkormituksen hallinta kunta-alalla) 

Jaa sisältö somessa!