Työterveyslaitoksen uutinen 17.9.2024
Huhtikuun alussa 2024 astui voimaan asetus syöpävaaran ja lisääntymisvaaran torjunnasta työssä (Vna 113/2024). Asetus toi uusia sitovia altistumisen raja-arvoja syöpävaarallisille nikkeliyhdisteille, bentseenille ja akryylinitriilille sekä usealle lisääntymiselle vaaralliselle aineelle, kuten hiilimonoksidille.
Työntekijöiden työpäivän aikainen altistuminen ei saa ylittää sitovia raja-arvoja. Työpaikoilla tulee tutustua uusiin raja-arvoihin ja huolehtia altistumisen hallinnasta ja suojautumisesta.
Nikkeliyhdisteille altistutaan kaivoksilla ja hitsaustyössä
Yli 25 000 työntekijän arvioidaan Suomessa altistuvan vuosittain nikkeliyhdisteille muun muassa kaivoksilla, nikkelin jalostuksessa, pintakäsittelyssä ja ruostumattoman teräksen työstössä.
Nikkeliyhdisteiden uudet sitovat raja-arvot, 0,01 mg Ni/m3 (alveolijae, 8 h keskipitoisuus) ja 0,05 mg Ni/m3 (hengittyvä jae, 8 h keskipitoisuus), vastaavat aikaisempia ohjeraja-arvoja (HTP-arvoja).
Kaivoksilla ja nikkelin tuotannossa nikkeliä sisältävän pölyn pitoisuudet ovat usein korkeita, mutta työntekijöiden altistumista vähentää osittainen työskentely valvomoissa.
Nikkeliyhdisteiltä suojautuminen:
- Suljetut prosessilaitteet tai laitteiden kotelointi estävät nikkelipölyn vapautumista tuotantotiloihin, ja tehokkaalla ilmanvaihdolla pitoisuutta voidaan laimentaa.
- Pölyn kulkeutumista tuotannosta valvomoihin voidaan vähentää tuulikaapeilla ja pölyä sitovilla matoilla, riisumalla työtakit ja vaihtamalla turvajalkineet sisäkenkiin tai käyttämällä kenkäsuojia valvomossa työskenneltäessä.
- Hitsaustyössä altistumista nikkelipitoisille huuruille voidaan vähentää esimerkiksi liikuteltavien kohdepoistojen avulla. Mikäli muilla keinoilla ei saada altistumista riittävästi vähennettyä, tulee käyttää hengityksensuojamia.
- Nikkelille, kuten muillekin metalleille, altistumista voidaan vähentää tehokkaasti huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta, mikä estää altistumisen likaantuneiden käsien välityksellä. Myös työkäsineitä tulee vaihtaa riittävän usein.
Bentseenille voidaan altistua teollisuuden huoltotöissä
Bentseeniä esiintyy luontaisesti raakaöljyssä, ja ainetta voi siksi esiintyä myös raakaöljystä valmistetuissa tuotteissa, kuten polttoaineissa ja liuottimissa. Bentseeniä käytetään myös muovien raaka-aineena ja muun muassa lääkeraaka-aineiden, väriaineiden ja räjähteiden valmistuksessa.
Bentseenin sitova raja-arvo laski tasolle 0,5 ppm (8 h keskipitoisuus) ja laskee edelleen tasolle 0,2 ppm (8 h keskipitoisuus) huhtikuussa 2026.
Bentseeniä käsitellään pääasiassa suljetuissa teollisuusprosesseissa, joissa työntekijöiden altistuminen on tavanomaisen tuotannon aikana vähäistä.
Bentseeniltä suojautuminen:
- Huolto- ja korjaustöissä sekä häiriötilanteissa tulee varautua tavanomaista suurempiin bentseenipitoisuuksiin.
- Näissä tilanteissa työntekijöiden on suojauduttava tarvittavilla henkilönsuojaimilla, esimerkiksi kemikaalisuojakäsineillä ja -jalkineilla, silmien- tai kasvojensuojaimilla, hengityksensuojaimilla ja tarvittaessa kemikaalisuojapuvuilla.
Akryylinitriili on prosessikemikaali
Akryylinitriili on pääasiassa kemianteollisuuden raaka-aine, jota käytetään polymeerien ja kemikaalien tuotannossa.
Akryylinitriilin sitova raja-arvo 0,45 ppm (8 h keskipitoisuus) tulee voimaan huhtikuussa 2026. Aineelle on siihen saakka voimassa HTP-arvo 2 ppm (8 h keskipitoisuus).
Akryylinitriiliä käsitellään suljetuissa kemianteollisuuden prosesseissa, ja työntekijöiden altistuminen tavanomaisessa tuotannossa on hyvin vähäistä.
Akryylinitriililtä suojautuminen:
- Huolto- ja kunnossapitotöissä sekä häiriötilanteissa tulee suojautua tarvittavilla henkilönsuojaimilla, kuten kemikaalisuojakäsineillä ja -jalkineilla, silmien- tai kasvojensuojaimilla, hengityksensuojaimilla ja tarvittaessa kemikaalisuojapuvuilla.
Häkä on yleinen altiste
Lisääntymiselle vaarallisista aineista sitovan raja-arvon saivat huhtikuussa 2024 esimerkiksi hiilimonoksidi (häkä), dimetyyliformamidi, N-metyylipyrrolidoni, bisfenoli A sekä elohopea ja sen epäorgaaniset yhdisteet.
Hiilimonoksidin sitovat raja-arvot ovat 20 ppm (8 h keskipitoisuus) ja 100 ppm (15 min keskipitoisuus).
Hiilimonoksidia eli häkäkaasua syntyy orgaanisen aineen palaessa epätäydellisesti. Sitä esiintyy monissa teollisuusprosesseissa, kuten valimoissa ja energiantuotannossa, ja sitä voidaan myös tuottaa teollisesti. Ainetta käytetään polttoaineena ja teollisena kaasuna kemiallisten tuotteiden valmistuksessa. Myös puun polton savukaasut, liikenteen pakokaasut ja tupakansavu sisältävät hiilimonoksidia.
Häkäkaasua ei voi aistein havaita, sillä se on väritöntä, hajutonta ja mautonta.
Suojautuminen häkäkaasulta:
- Kohteissa, joissa hiilimonoksidia voi esiintyä suuria pitoisuuksia, on oltava pitoisuuden noususta hälyttävä järjestelmä ja työntekijöillä kannettavat mittarit.
- On otettava huomioon, etteivät suodattavat hengityksensuojaimet suojaa hiilimonoksidilta.
Tutustu myös
- Valtioneuvoston asetus 113/2024 (Finlex.fi)
- Tietoa työpaikoilla mitatuista altisteiden pitoisuuksista: Työympäristön altistumismittaukset | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi.
- Kemiallisten tekijöiden hallinta työpaikalla (ttl.fi)
- Kemikaalit, kaasut, pölyt – altistumisen torjunta työpaikoilla (ttl.fi)
