Palo- ja pelastustoimen työ: hyvät käytännöt

Perehdyttäminen on paitsi työnantajan velvollisuus myös merkittävä tekijä uuden työntekijän ammatti-identiteetin, osaamisen ja työhyvinvoinnin muodostumisessa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa on kehitetty kaksi toimivaa käytäntöä uusien työntekijöiden perehdytykseen ja tukeen. Uuden palomiehen perehdytyksessä sovelletaan parityöskentelyjaksoa kokeneen palomiehen kanssa (actor-mentor-malli). Tuoreille paloesimiehille järjestetään vertaistukea kokeneilta esimiehiltä (mestari-kisälli-malli). Molemmissa malleissa pystytään järjestämään aikaisempaa käytäntöä pidempi perehtymis- ja tukijakso.

Tutustu perehdyttämisen hyvään käytäntöön

Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa käyty varhaisen tuen keskustelu helpottaa työntekijää selviytymään työssään ja ehkäisee sairauslomia. Yksilötason toiminta- ja työkykyyn liittyvä ongelma ei etene ja kasva työyksikössä suuremmaksi – alkaen yksilön työkyvyn alenemisen lisäksi vaikuttaa työyhteisön työilmapiiriin ja työhyvinvointiin.

Tutustu varhaisen tuen hyvään käytäntöön

Urapolku-ajattelulla tarkoitetaan sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen sijaan etsitään aktiivisesti sellaista työtä, joka on tekijälleen mielekästä ja jäljellä olevan työkyvyn puitteissa mahdollista tehdä. Työnantajalla on useimmiten tarjota lukuisia erilaisia tehtäviä, joihin tarvitaan osaava tekijä.

Tutustu urapolku-ajattelun hyvään käytäntöön

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella pidetään kaikille työntekijöille avoin kehonhuoltotunti. Tunti koostuu aerobisesta alkulämmittelystä, dynaamisesta liikkuvuusosiosta, tasapainoharjoituksesta ja loppuverryttelystä. Liikuntatunti pidetään Oulun paloaseman liikuntasalissa viikoittain samaan aikaan.

Tutustu liikuntakoulutuksen hyvään käytäntöön

Palo- ja pelastustyö on fyysisesti kuormittavaa. Palomiesten itsensä, työparin sekä pelastettavien turvallisuuden kannalta palomiehen fyysisen toimintakyvyn on oltava riittävä. Pelastustehtävissä ja liikuntatilanteissa työvuorossa tapahtuu myös paljon tapaturmia. Helsingin pelastuslaitoksen neljässä vuorossa toimii työvuoroliikuntakoulutus sekä fyysisen toimintakyvyn arviointi FireFit-menetelmällä. Vuorojen palomiehistä on koulutettu liikuntavastaavia, jotka ovat myös FireFit-testaajia.

Tutustu liikuntavastaavien koulutuksen hyvään käytäntöön

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on perustettu toiminnan kehittämiseksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi tieliikennepelastamisen tiimi, joka toimii pääosin itseohjautuvasti. Tiimin tavoitteena on kehittää toimintatapoja liikenneonnettomuustilanteissa ja siten parantaa sekä toiminnan laatua että pelastajien turvallisuutta tilanteessa. Tiimin jäseneksi on saanut ilmoittautua oman halukkuuden, motivaation ja osaamisen mukaan. Näin on saavutettu parempi sitoutuminen yhteiseen tekemiseen. Oman mielenkiinnon ja osaamisen mukaiseen toimintaan osallistuminen on koettu motivoivaksi ja työryhmän työskentely tulokselliseksi.

Tutustu tiimitoiminnan hyvään käytäntöön

Meillä täällä hommia ei tee kenttäjohtajat ja P3:t, vaan täällä tekee hommia Ville, Martti ja Jaska, ja yhteinen hiili on kirkkaan punainen

Satakunnassa Porissa on toteutettu poliisitoimen, palo- ja pelastuslaitoksen ja ensihoidon toimijoiden yhteisiä operatiivisen johtotason harjoituksia. Lisäksi yhteyttä pidetään tiiviisti myös organisaatioiden eri tasojen (kenttäjohtajat, johtajat, esimiehet) välillä. Tavoitteena on oppia tuntemaan paremmin muiden organisaatioiden toimintamalleja ja työntekijöitä. Paremman tuntemisen myötä toiminta yhteisissä hälytystehtävissä on luontevampaa ja sujuvampaa edistäen paitsi tilanteen ratkaisemista myös työhyvinvointia.

Tutustu organisaatioiden välisen yhteistyön hyvään käytäntöön

Palo- ja pelastusala ominaispiirteineen on työterveyshuollolle erityislaatuinen asiakas. Tuloksellinen yhteistyö työterveyshuollon ja palo- ja pelastusalan välillä vaatii työterveyshuollon ammattilaisilta vankkaa osaamista esimerkiksi monenlaisten altisteiden terveysvaikutuksista ja toimintakyvyn arvioinnista. Tuloksellinen työterveysyhteistyö vaatii onnistuakseen huolellista suunnittelua ja henkilöstössä tapahtuvien muutosten ennakoivaa havainnointia. Työterveysyhteistyön merkitys korostuu, kun työterveyshenkilöstö vaihtuu.

Tutustu työterveysyhteistyötä koskevaan hyvään käytäntöön