6. Miten tuen oireilevia ja sairastuneita työntekijöitä?

Yksittäisen työntekijän tilannetta tarkasteltaessa on tärkeää tunnistaa tilanne, jossa työ on osaltaan vaikuttanut sairauden puhkeamiseen, esimerkiksi liiallisen kuormituksen ja uupumisen kautta. Tarvitaan yksilön tilanteen ratkaisun lisäksi laajempia toimia työpaikalla.

Työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys psykososiaalisista kuormitustekijöistä, henkilöstökyselyt ja riskinarviointi antavat lisätietoa.

Minulla on ollut masentuneisuutta lukioikäisestä alkaen. Olen 44-vuoden ikään mennessä kokenut kolme vakavan masennuksen jaksoa, jolloin olen ollut poissa työelämästä. Ihminen ei kuitenkaan ole yhtä kuin diagnoosi. Olen opiskellut kaksi yliopistotutkintoa ja ollut työelämässä parikymmentä vuotta. Olen työskennellyt mm. sosiaalityöntekijänä, tiedottajana ja projektisuunnittelijana, ja saanut paljon positiivista palautetta työstäni.

Masennus voi jäädä työpaikalla piiloon. Uskon, että omaa masentuneisuuttani ei usein ole lainkaan huomattu, koska olen pärjännyt töissä hyvin. Olen ollut innostunut, sitoutunut ja aikaansaapa työntekijä. Olen ollut kollega ja alainen, jolla on aina tukku ideoita ja jokin uusi projekti menossa. Olen myös saanut kokea töissä kuplivaa iloa ja syvää merkityksellisyyden tunnetta, jotka ovat antaneet paljon virtaa arkeen. Masennus on kuitenkin ollut yhtä aikaa yhtä todellinen kokemus.

Pitkäaikainen masentuneisuus on jatkuvaa lievää alavireisyyttä. Minulla siihen on liittynyt kroonista väsymystä ja murehtimistaipumusta. Sairastuminen vaikeaan masennukseen on tarkoittanut, että pärjäävyyden julkisivu ja työkyky ovat romahtaneet. Vaikea masennus on ollut suora pudotus pimeyteen. Se on ollut syvää toivottomuutta ja tyhjyyttä, jonka mielen kipu on täyttänyt.

Uskon, että työ voi joskus olla yksi masennusta laukaiseva ja ylläpitävä tekijä. Esimerkiksi tulehtunut työilmapiiri on pitkään jatkuessaan todella kuluttava kokemus. Ikävintä kuormitusta työurani varrella on ollut epäasiallinen kohtelu, joka on murentanut luottamusta itseen ja toisiin pitkäksi aikaa. Myös pätkätöiden maailma tuo omat haasteet jaksamiselle. Toistuva epävarmuus töiden jatkumisesta on johtanut minut ajoittain yliyrittämiseen, kun olen osoittanut lisäarvoani työnantajalle yhä uudelleen.

Masennus on opettanut minulle paljon sekä itsestäni että työelämästä. Olen joutunut kohtaamaan omaa vaativuutta itseäni kohtaan ja oppinut sisäistä joustavuutta. Olen oppinut arvostamaan omaa herkkyyttäni, vaikka joillekin se tarkoittaa heikkoutta. Olen päättänyt puhua avoimesti masennuskokemuksistani, koska tahdon poistaa mielenterveysongelmien häpeästigmaa työelämässä.

Toistuva masennus ei ole este työelämään osallistumiselle. Olennaista on, että työn voimavara- ja kuormitustekijät ovat tasapainossa. Terveet työn rakenteet ja käytännöt ovat tärkeitä jokaiselle ja erityisesti työntekijälle, joka kamppailee masennuksen kanssa. Oman kokemukseni mukaan matala hierarkia, avoin keskustelukulttuuri ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön tukevat parhaiten myös mielenterveyttä.

Minna Salonen Sosiaalipsykologi (VTM), kokemusasiantuntija

• Laajemmat kuvaukset yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä, niiden vaikutuksesta työkykyyn ja työn muokkauksen keinoista löydät ”Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn” -oppaasta.
• Työterveysneuvottelu- ratkaisuja työhön -verkkosivusta löydät tietoa, miten voit esimiehenä valmistautua työterveysneuvotteluun.
• Masennuksen kokeneet nuoret työelämässä -hankkeen opaskortti esimiehelle.