Muutosmyllerryksen jälkeen – toipuminen

Muutoksen jälkeen uppoudumme helposti uuteen arkeen ja kiireeseen. Tässä vaiheessa on kuitenkin tärkeä pysähtyä tarkastelemaan jo arjeksi muuttunutta muutosta sekä sen vaikutusta työn kuormitukseen ja työstä palautumiseen. Varaa tätä varten aikaa yhteiseen työyksikön palaveriin. Voitte keskustella pienryhmissä, jotta jokainen saa mahdollisuuden osallistua. Sopikaa, että kukin ryhmä kirjaa esimerkiksi 1–3 tärkeintä asiaa /kysymys yhteiseen dokumenttiin.

• Mikä meni hyvin?
• Mitä olisi pitänyt tehdä toisin?
• Mikä muutosmyllerryksessä oli erityisen kuormittavaa? 
• Mitä otamme opiksi seuraavaan muutokseen valmistautuessa tai jo menossa olevaa muutosta läpikäytäessä, jotta työ sujuu ja työkuormitus on kohtuullista?
• Mitä otamme mukaan vanhasta, mitä jätämme taakse?
• Miten muutosmyllerrys vaikutti jaksamiseemme ja työstä palautumiseen?

Muutoksen päättymistä ei ole välttämättä helppoa hahmottaa. Jotkut muutokset ovat tavallaan jatkuvia, esimerkiksi työvoimapulan ratkaiseminen. Varsinkin isoissa muutoksissa on hyvä asettaa välitavoitteita tai Mitä meille kuuluu? -pohtimishetkiä, joiden kohdalla voidaan pysähtyä tarkastelemaan tilannetta.

Työstä palautumiseen panostaminen on tärkeää myös muutoksesta toipuessa. Työtehtävien muuttuessa on syytä tarkastella työn kuormitustekijöitä.

• Miten kuormitustekijöiden tilanne on muuttunut työyksikössämme?
• Mitkä ovat yleisimmät työn kuormitustekijät työyksikössämme?
• Miten hyvin palaudumme työstä?

Työpaikan riskinarviointi on syytä päivittää aina, kun työtehtävät muuttuvat. Lisätietoa saat mahdollisista hyvinvointikyselyistä, kehityskeskusteluista ja työterveyshuollon tekemästä työpaikkaselvityksestä. Työhyvinvointikyselyiden tulokset kertovat, että monissa mittareissa työntekijöiden kokemus on ollut yleensä huonompi kuin esihenkilöiden tai johdon, joten tietoon perustuva tilannekuva on hyvä lähtökohta toiminnan suuntaamiselle. Ota kuormitustekijöiden tunnistaminen, ratkaisujen kehittäminen ja toteutuksen seuranta säännöllisesti toistuvaksi teemaksi myös työpaikan palaverien esityslistalle.

Keskeistä on työn kuormitustekijöiden hallinta. Ota kuormitustekijät puheeksi kehityskeskusteluissa ja päivittäisissä keskusteluissa. Muutoksen myötä on voinut tulla myös uusia työn kuormitustekijöitä. Esimerkiksi eettinen kuormitus liittyy usein hoitoalan muuttuneisiin mitoituksiin tai toiminnan painotuksiin, kun työtä ei voikaan enää tehdä siten kuin aikaisemmin on hyväksi kokenut. Yhteisesti sovitut pelisäännöt, toimintatavat ja yhteinen keskustelu uusien toimintatapojen herättämistä tunteista ovat keinoja kuormitustekijöiden hallintaan.

Laita työyksikön säännöllisten palaverien asialistalle jaksaminen ja työkyky. Työkuorman hallinta ja työstä palautuminen jo työpäivän aikana esimerkiksi riittävällä tauotuksella on erityisen tärkeää niiden työntekijöiden osalta, jotka kokevat työkykynsä ja terveytensä heikentyneeksi. Miten huomaat ne työntekijät, jotka muutoksen aikana kuormittuivat liikaa?

Kokeilkaa keinoja parempaan palautumiseen

• Huolehdimme siitä, että työyhteisössä on mahdollisuus keskustella työssä kohdatuista vaikeista ja haastavista tilanteista sekä niiden aiheuttamista tunteista. Tällekin on hyvä varata aikaa palaverien asialistalla.
• Pyrimme lisäämään keinoja vaikuttaa omiin työjärjestelyihimme ja työaikoihin niin, että työkuormitus pysyy kohtuullisena.
• Varmistamme, että kunkin työssä on jatkossakin sopivasti haasteita ja samalla mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista.
• Pidämme yhteisöllisesti huolta toistemme tauoista: pyydämme työkaverin mukaan tauolle ja autamme kiireisempiä työntekijöitä pääsemään tauoille.
• Pidämme työyhteisössä yhdessä rentoutumishetkiä, taukoliikuntatuokioita tai käymme happihyppelyllä.
• Työpäivän onnistumisen huomaaminen tai kiitoksen antaminen työpäivän päättyessä antaa hyvää mieltä. Hyvällä mielellä stressitasot laskevat nopeammin.
• Työmatkaliikunta, ulkoilu tai muu rutiini työpäivän päättyessä auttaa karistamaan työasiat mielestä. Vaikka työpäivän jälkeen väsyttää, lyhytkin hetki palauttavaa liikuntaa auttaa nukkumaan paremmin.
• Teemme vapaa-ajalla asioita, jotka irrottavat ajatukset työstä, rentouttavat ja ovat itselle merkityksellisiä.

Muutosaika on monesti kiireinen ja tunteiden käsittely saattaa jäädä vähemmälle. Ne nousevat kuitenkin pintaan suurimpien paineiden helpottaessa. 

Vaikka joskus vanhojen muistelu tuntuu muutosvastarinnalta, on hyvä huomata, että muutoksen läpiviennin kannalta reagointi on aina parempi vaihtoehto kuin se, että ei tunnu missään. Silloin voi arkinen työ jatkua entiseen tapaan eikä uusia toimintatapoja oteta käyttöön. 

Anna tilaa tunteiden ilmaisemiselle ja niistä puhumiselle esimerkiksi varaamalla työyksikön palavereissa aikaa tälle keskustelulle.

Mieli juuttuu helposti menetyksiin ja epäkohtiin. Nosta keskusteluun myös onnistumiset ja muutosten hyvät vaikutukset, epäkohtia väheksymättä. Anna myös työhön liittyvä rakentava palaute ystävällisesti. Keskity palautteessasi työhön ja sen tekemiseen.

Positiivinen palaute on erityisen tärkeää, kun opetellaan uutta arkea. Kiitä tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä, niin pienistä kuin suuristakin onnistumisista. Mistä saat itse kiitosta?

Kun muutos on ohi, HR ja työterveyshuolto tukevat sekä sinua että työyhteisöäsi edelleen. Hyödynnä niiden tarjoama tuki.

Jos sinulla herää huoli työntekijän työkyvystä, keskustele ensin työntekijän kanssa oman organisaation varhaisen välittämisen mallin mukaisesti. Lisätuen saamiseksi ota yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon ydintehtävä on tukea työkykyä.