Lääkäri työkykyä tukemassa -koulutus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiin viitataan usein käsitteillä asiakas, potilas ja kuntoutuja. Nämä käsitteet sisältävät erilaisia painolasteja ja keskenään ristiriitaisia rooleja, jotka määrittävät sekä toimintaa että osallisuuden reunaehtoja.

Määritelmän moninaisuuden takia onkin tärkeää, että asiakas määritellään aina omasta organisaatiosta käsin. Työkyvyn ja työllistymisen tuen asiakas on usein palveluihin osallistuva tai niihin oikeutettu henkilö.

Asiakasosallisuudessa asiakas nähdään oman elämäntilanteensa ja palveluidensa asiantuntijana, ei palveluiden kohteena. Asiakas osallistuu aktiivisesti palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Asiakasosallisuus voi liittyä joko asiakkaan omaan tai läheisten asiointiin palvelussa tai palveluihin ja palvelujärjestelmään laajemmin. Asiakkailta saatava tieto on arvokasta siis myös palvelujärjestelmien kehittämisessä. Lisäksi asiakkaiden osallistumista tarvitaan palveluiden suunnitteluun.

Asiantuntija, joka vastaa asiakaskohtaisten palvelujen järjestämisestä, seurannasta ja koordinoinnista. Asiakasvastaava pyrkii huolehtimaan siitä, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että asiakkaan palvelukokonaisuudet ja palvelupolut toteutuvat yhteensovitetusti.

Monialainen tarkoittaa eri toimijoiden, kuten julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin, yhteistyötä tai eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Monialaisuudesta käytetää usein myös käsitettä monitoimijuus. Asiakkaan rooli monialaisessa työskentelyssä on keskeinen.

Moniammatillinen tiimi sisältää joukon ihmisiä ja ammattilaisia, joilla on täydentäviä taitoja ja osaamista, ja jossa tähdätään suunnitelmallisesti yhteiseen päämäärään esim. työkyvyn tukemiseen ja asiakkaan työllistymiseen. Asiakkaan rooli moniammatillisessa työskentelyssä on keskeinen.

Moninäkökulmainen tarkoittaa asiakkaan tilanteen tarkastelua useasta näkökulmasta. Saman ammattikunnan edustajilla voi olla keskenään erilaisia näkemyksiä. Asiakkaan rooli moninäkökulmaisessa työskentelyssä on keskeinen.

Osallisuus voidaan nähdä prosessina, jossa ihminen pystyy liittymään yhteiseen toimintaan, saamaan äänensä kuuluville, käyttämään valtaansa ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Osallistuminen ei välttämättä tarkoita osallisuutta, mutta osallisuuden kokemukset syntyvät osallistumisen avulla. Osallisuuden kokemus on subjektiivinen, vahvasti tunneperäinen ja tilannesidonnainen. Osallisuus myös olettaa sitoutumista ja velvollisuuksia ja edellyttää vastuun ottamista seurauksista.

Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään tietyssä työssä.

Palvelujärjestelmä on monitoimijainen hyvinvointipalveluiden verkosto. Palvelujärjestelmässä toimii julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita.

Työkyvyn tuen palvelujärjestelmän keskeisiä julkisia toimijoita ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, työllisyyspalvelut, koulutuspalvelut, vakuutusyhtiöt ja KELA. Julkisen sektorin ohella palveluja tuotetaan yrityksissä, yhdistyksissä, säätiöissä ja seurakunnissa.

Toiminta, jossa asiantuntija tai ammattihenkilö arvioi asiakkaan palvelutarvetta ja asiakkuuden edellytyksiä yhteistyössä asiakkaan kanssa sekä sitä, millä palveluilla tarpeisiin pystytään vastaamaan.

Asiakkaan kokema tai todettu tarve saada sellaisia palveluja, jotka asiakkaan, asiantuntijan tai ammattihenkilön arvion mukaan tukevat asiakasta.

Rakenteinen, määrämuotoinen tieto tarkoittaa tiedon kirjaamista ja tallentamista yhteisten, etukäteen sovittujen rakenteiden avulla potilas- ja asiakastietojärjestelmissä sekä valtakunnallisissa sähköisissä tietojärjestelmäpalveluissa. Käytännössä tämä on esimerkiksi sitä, että muistaa laittaa valita oikeat kohdat ja valitsee diagnoosikoodin alasvetovalikosta sen sijaan, että kirjoittaa koodin ainoastaan vapaaseen tekstikenttään.

Henkilön fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset edellytykset selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä elämän jokapäiväisistä toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää.

Työllistymisen tukimenetelmä, jonka tavoitteena on työnhakijan työllistyminen normaaliin palkkatyöhön. Toimintamallilla edistetään työnhakijoiden yhdenvertaista työllistymistä sekä vahvistetaan työnhakijoiden oikeutta tasa-arvoiseen osallisuuteen ja asemaan työmarkkinoilla.

Palvelu, jossa yksilöllisellä tuella ja ohjauksella etsitään asiakkaan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava ja hänen terveydentilaansa soveltuva työ sekä tuetaan häntä työssä suoriutumisessa.

Työhönvalmentaja on asiantuntija, joka antaa työhönvalmennusta. Työhönvalmentaja voi tukea esimerkiksi nuoria, vammaisia henkilöitä, osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä työllistymisessä, työhön perehtymisessä, työn suorittamisessa ja työyhteisöön sopeutumisessa.

Palvelu, jossa asiantuntijat tai ammattihenkilöt tukevat asiakkaan työ- ja toimintakykyä tämän työllistymisen tai työssä jatkamisen mahdollistamiseksi.

Työkyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä suoriutua työstä eli yksilöllisten ominaisuuksien ja työn teon välistä suhdetta. Työkykyyn liittyy yksilön terveys, toimintakyky, osaaminen, motivaatio, työ ja yhteisölliset tekijät, kuten johtaminen, työyhteisö ja sen kulttuuri sekä fyysiset ja psykososiaaliset työolot.

Työelämän ja työllistymistä tukevan palvelujärjestelmän asiantuntija, joka yhdessä asiakkaan kanssa tukee tätä työllistymisessä, työssä jatkamisessa ja työhön paluussa tai hyödyntää työ- ja toimintakyvyn tuen keinovalikoimaa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Työkykykoordinaattori voi työskennellä esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistossa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, työpaikan henkilöstöpalveluissa, työterveyshuollossa, oppilaitoksessa tai järjestössä.

Yhteispalvelu, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Tarjottavat palvelut voivat olla työ- ja elinkeinopalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja, Kelan kuntoutuspalveluja tai muita työllistymistä edistäviä palveluja.

Työttömällä henkilöllä on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen. Tarkastusten tarkoituksena on arvioida ja vahvistaa työttömien terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Terveystarkastus sisältää terveydentilan kartoituksen, mahdollisen lähetteen verikokeisiin ja tarvittaessa ohjauksen lääkärille tai eri alojen asiantuntijoiden vastaanotolle. Terveystarkastuksen perusteella on hyvä laatia suunnitelma, jos palvelujen tai tukitoimien tarvetta ilmenee.

Verkostoyhteistyö tarkoittaa asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti toteutuvaa usean eri toimijan toteuttamaa toimintaa. Verkostoyhteistyö tarkoittaa tässä osiossa samaa kuin monialainen yhteistyö.