1.1 Työhyvinvointi

Työ tuottaa hyvinvointia monin tavoin, koska työssäkäynti on keskeinen elämänalue työikäiselle ihmiselle. Työ tarjoaa toimeentuloa, mahdollisuuden tehdä merkityksellisiä asioita ja toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa. Työn tekemiseen liittyy aina myös ponnisteluja ja siihen tarvitaan voimavaroja.

Työhyvinvointiin vaikuttavat erityisesti henkilöstöön, työhön, työympäristöön ja organisaation tukeen liittyvät tekijät ja kehittämistoimet. Näitä johdetaan muun muassa eri organisaatiotasoilla tapahtuvan suunnittelun, päätöksenteon ja toimintatapojen kautta. On tärkeää, että huomiota kiinnitetään sekä työn ja työpaikan kuormitustekijöiden hallintaan että työn voimavaratekijöiden vahvistamiseen ja lisäämiseen.

Työhyvinvointi on työhön liittyvien fyysisten ja psyykkisten vaatimusten ja voimavarojen sekä työntekijän oman kehon ja mielen kunnon yhteensopivuutta. Työhyvinvointi on työntekijän myönteinen kokemus siitä, että sekä työhön liittyvät voimavarat että hänen omat fyysiset ja psyykkiset voimavaransa riittävät tai ylittävät työn asettamat vaatimukset. Työhyvinvointia tarkastellaan usein ongelmien ja heikon työhyvinvoinnin näkökulmasta ja huomio keskittyy korjaaviin toimenpiteisiin. Työhyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on vähintäänkin yhtä merkittävää, ja tämä opas keskittyy erityisesti ennaltaehkäisyn ja työn kontekstin johtamisen näkökulmaan.

Työhyvinvointi on tärkeää yksilön itsensä kannalta, mutta se on avainasemassa myös organisaation näkökulmasta – hyvinvoiva työntekijä suoriutuu tehtävistään ja sitä kautta edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista. Sosiaali- ja terveysalalla tämä näkyy esimerkiksi potilastyytyväisyytenä ja -turvallisuutena ja alan vetovoimaisuutena.

Työhyvinvoinnin johtaminen ei ole muusta johtamisesta irrallinen osa-alue, vaan työhyvinvoinnin edistäminen tulee olla osa organisaation tuloksellisuutta edistävää strategista johtamistyötä. Alta löydät keskeisiä työhyvinvointia kuvaavia käsitteitä/ indikaattoreita ja niiden määritelmiä.