Osa 3. Tieto strategisen työhyvinvointijohtamisen kulmakivenä

Työhyvinvoinnin strategisen johtamisen tulee pohjautua monipuoliseen ja laadukkaaseen tietoon, sen analysointiin ja hyödyntämiseen, eli tiedolla johtamisen prosessiin.

Strateginen työhyvinvointijohtaminen on pitkäjänteistä työtä, jonka avulla voidaan suunnitella ja suunnata toimintaa, tehdä päätöksiä, sekä seurata erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta. Oleellista on löytää omalle organisaatiolle tai yksikölle soveltuvat tiedon lähteet, joiden avulla työhyvinvointia, sitä ennakoivia tekijöitä ja työhyvinvoinnin seurausvaikutuksia tarkastellaan. Yli ajan tapahtuvan seurannan näkökulmasta on tärkeää, että johtamisen tukena käytettävää tietoa kerätään eri aikapisteissä samalla tavalla. Tiedon lähteet ja data-analytiikka kuitenkin kehittyvät jatkuvasti ja siksi tuleekin säännöllisesti tarkastella, onko käytössä oleva tieto juuri sitä, mitä johtamisessa nykytilanteessa tarvitaan vai olisiko syytä ottaa mukaan tarkasteluun myös uusia seurattavia asioita tai perustellusti vaihtaa joitain aiemmin seurattuja tekijöitä, mikäli ne eivät ole palvelleet johtamisprosessia.

Lainaus
Kainuun sotessa (Tiedosta – työhyvinvointia ja tuottavuutta -hanke) tunnistettiin työhyvinvoinnin johtamisen keskeiset tietolähteet. Näitä olivat työhyvinvointikysely, työn vaarojen tunnistaminen ja riskienarvioinnit (Haipro), työyksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat (Haipro), vaaratilanneilmoitukset (Haipro), sairauspoissaolotieto, Kevan tuottamat avaintiedot ja työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ja muut työterveyshuollon tuottamat raportit. Tunnistamisen jälkeen kuvattiin tiedon hyödyntämisen nykytila ja laadittiin suunnitelma siitä, miten olemassa olevaa tietoa hyödynnetään jatkossa monipuolisemmin työhyvinvoinnin johtamisessa. Mitkä ovat teidän hyvinvointialueenne keskeiset työhyvinvoinnin johtamisen tietolähteet ja miten niitä hyödynnätte?

Työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta tietoa tulee olla käytettävissä:

  1. työhyvinvoinnin tilasta (esim. työn imu ja stressi),
  2. työhyvinvoinnin johtamisessa keskeisiksi tunnistetuista tekijöistä (johtamishuomio ihmisissä, työssä, työympäristössä ja organisaation tuessa)
  3. asioista, joihin työhyvinvoinnin oletetaan olevan yhteydessä (esim. henkilöstön vaihtuvuus tai asiakas- ja potilastyytyväisyys).

Lisäksi täytyy selvittää, mitä muuta tietoa tarvitaan esimerkiksi toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista ja organisaatioissa tehdyistä kehittämistoimenpiteistä.

Kolme kehittämistoimenpidettä ja toimintaympäristön muutokset

Kuva 1. Työhyvinvoinnin johtamisen tietolähteet.

Kerätty tieto muuttuu johtamisen työvälineeksi erilaisten analyysien avulla. Näin voidaan seurata työhyvinvoinnin kehittymistä, tehdä ennustemalleja siitä, mihin asioihin johtamishuomiota tulee kiinnittää, ja ymmärtää työhyvinvoinnin vaikutuksia organisaatiolle keskeisten tekijöiden näkökulmista. Lisäksi voidaan seurata erilaisten muutosten ja kehittämistoiminnan vaikutuksia. Seuraavaksi käymme läpi sitä, millaisia erilaisia tiedonlähteitä on mahdollista käyttää. Nostamme esiin sekä subjektiivista tiedonlähteistä että rekisteriaineistoista ja ns. big datan tarjoamista mahdollisuuksista. Osa tiedosta kerätään lainsäädäntöön pohjautuen (esim henkilöstö- ja koulutussuunnitelma), osa tiedoista voidaan saada erilaisilta yhteistyötahoilta, esimerkiksi työterveyshuollosta.

Tiedonlähteinä keskeisenä nousee esiin:

  • kyselyt
  • rekisteridata ja erilaiset tunnusluvut
  • vuorovaikutukselliset tilanteet
  • dokumentaatio.
Lainaus
Organisaatioiden henkilöstötiedon monipuolisempi hyödyntäminen ja sen yhdistäminen muihin sisäisiin ja ulkoisiin datalähteisiin kertoo muun muassa siitä, onko työtä mahdollista organisoida uudella tavalla tai voidaanko jotain automatisoida. Henkilöstöanalytiikan avulla saadaan myös selville, mistä ja millä tavalla rekrytoidut ihmiset viihtyvät ja pysyvät työssään. Henkilöstöanalytiikka tarjoaa uusia ratkaisuja strategisiin haasteisiin kuten osaajapulaan.”
Kirjoittaja
Jaana Saramies, henkilöstöanalytiikan asiantuntija