13 § Työn suunnittelu

Tässä tarkoitettu suunnittelu ja mitoitus otetaan huomioon ja toteutetaan yleisten suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Säännös ei tarkoita yksilön edellytysten erikseen huomioon ottamista suunnittelussa, vaan kysymys on ihmisen fyysisistä ja henkisistä ominaisuuksista johtuvista yleisistä mitoitussäännöistä. 

Jo suunnittelu- ja mitoitusvaiheessa pitää tarkastella työn asettamien vaatimusten ja työntekijöiden fyysisten ja henkisten edellytysten välistä suhdetta, jonka tulee olla tasapainossa. Kuormitustekijät vaihtelevat eri töissä riippuen työn ja työtehtävien luonteesta. Väärin mitoitettuina nämä kuormitustekijät saattavat aiheuttaa haitallista kuormitusta. 

Kuormitus voi olla fyysistä tai henkistä yli- tai alikuormitusta. Terveydelle haitallista kuormitusta saattavat aiheuttaa esimerkiksi väärin mitoitetut työasennot, työliikkeet, yksipuolinen toistotyö, hankalat tai raskaat käsin tehtävät nostot, fyysisen ja henkisen rasituksen määrä sekä tietokuormitus. 

Haitallista kuormitusta saattaa aiheuttaa myös kohtuuton aikapaine työssä tai poikkeuksellisen runsas työhön liittyvä matkustaminen. 

Työntekijän terveyden kannalta määräävä tekijä on työn aiheuttamien kuormitustekijöiden huomioon ottamisen sekä työpaikan kiinteiden rakenteiden ja olosuhteiden suunnittelun kokonaisvaikutus.

Säännöksen tarkoituksen täyttymistä työpaikalla edistää työterveyshuollon tai muun vastaavan asiantuntemuksen käyttö. 

Säännös soveltuu ennen muuta suunnittelu- ja muutostilanteisiin. Olemassa olevan tilanteen osalta työn kuormitustekijät tulee ottaa huomioon ja niihin puuttua 10 §:ssä säädetyn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin yhteydessä.

Työ tulee suunnitella ja järjestää siten, että sen voi tehdä terveellisesti ja turvallisesti. Suunnittelun tarkoituksena on noudattaa yleisiä, kokonaisvaltaisia ergonomisia periaatteita ja edesauttaa työn vaatimusten ja voimavarojen välistä tasapainoa. 

Työn suunnittelun perustana ovat työn vaarojen arviointi ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys.

Työn suunnittelussa tulee ottaa huomioon muun muassa 

• fyysinen, kognitiivinen ja psykososiaalinen kokonaiskuormitus 
• kuormituksen yhtäjaksoisuus tai yksipuolisuus 
• työn määrä 
• työaika. 

Suunnittelulla ennaltaehkäistään erityisesti työn aiheuttamaa terveydelle haitallista kuormitusta.

Työn suunnittelu ja mitoitus otetaan huomioon yleisten suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi työn kuormitustekijöitä arvioidaan kokonaisvaltaisesti yleisellä tasolla osana työn vaarojen arviointia ja työpaikkaselvitystä.

Erityistä vaara sisältävää työtä voi kuitenkin tehdä vain henkilö, jonka soveltuvuuden työhön työnantaja on erikseen varmistanut. Soveltuvuus voi koskea esimerkiksi työntekijän ammattitaitoa ja pätevyyttä tai terveydentilaa ja työkykyä.

Työntekijän yksilölliset edellytykset otetaan huomioon esimerkiksi työkyvyn arvioinnissa, jonka työterveyshuolto tekee lääketieteellisin perustein. Työntekijän turvallisuuden, terveellisyyden ja työkyvyn varmistaminen saattaa edellyttää myös yksilöllisiä toimenpiteitä.

Työntekijän tulee aktiivisesti kertoa työnantajalle, jos hänen työkykynsä, terveydentilansa tai muut henkilökohtaiset edellytyksensä vaikuttavat työhön, ja työnantajan on tärkeää tietää näistä asioista.

Muutokset voivat edellyttää työn vaarojen kohdennettua arviointia tai työterveyshuollon tekemää terveystarkastusta, suunnattua työpaikkaselvitystä tai työntekijän henkilökohtaista soveltuvuusarviota. Selvitykset tehdään ennen suunniteltuja muutoksia tai työn aloittamista.

Työn mitoitusta tarvitaan, jos työntekijän terveys vaarantuu työssä kuormittumisen vuoksi. Esihenkilön tulee selvittää tilanne ja keskustella yhdessä työntekijän kanssa. Työyhteisössä voidaan yhteisesti sopia työohjeista ja työn organisoinnin pelisäännöistä.

Jos työn vaatimukset ja työntekijän työkyky eivät kohtaa, työnantajan tulee suunnitella ja mitoittaa työtä uudelleen. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi työn organisointi, työntekijälle annettava opetus ja ohjaus, työterveyshuollon ohjaama työn muokkaus, keventäminen tai korvaaminen, työntekijän sijoittaminen toiseen tehtävään sekä työkuntoutus.

Työkyvyn rajoite tarkoittaa tilapäistä tai pysyvää fyysistä, henkistä, kognitiivista tai aisteihin liittyvää ominaisuutta tai vammaa, joka rajoittaa henkilön tehokasta, täysimääräistä ja yhdenvertaista osallistumista työhön.

Työkyvyn rajoitteet voivat edellyttää työnantajalta työn mukautuksia. Näitä ovat esimerkiksi työaikaa tai työntekopaikkaa koskevat järjestelyt, työvälinehankinnat sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden mahdollistavat työympäristön muutokset. 

Mukautuksista aiheutuvat kustannukset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta työnantajan taloudelle.