Työterveyshuolto vesihuoltolaitoksilla

Työpaikkaselvitys on työnantajan vastuulla olevaa toimintaa, jonka työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat toteuttavat. Se tehdään aina yhteistyössä.

Terveystarkastus on keskeinen menetelmä terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Työterveyshuollon terveystarkastuksilla pyritään tunnistamaan varhain ammattitaudit, työperäiset sairaudet ja työkyvyttömyysriskit. Terveystarkastukseen liittyy olennaisena osana neuvonta sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaus.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (748/2020) liitteessä on myös mainittu ne biologiset vaaratekijät, joita vastaan on saatavilla tehokas rokote. Tehokkaita rokotuksia on mahdollisuuksien mukaan, riskinarvioinnin perusteella, annettava niille työntekijöille, jotka eivät ennestään ole immuuneja biologisille tekijöille, joille he altistuvat tai voivat altistua. Työntekijälle on hyvä kertoa, että rokotesuoja on paras tapa suojautua tartuntatautien aiheuttamilta vakavilta seuraamuksilta, vaikka rokotusten ottaminen on jätevesihuollon työntekijöille vapaaehtoista.

Vesihuollon työntekijöille riittää yleensä tavanomainen aikuisten kansallinen rokotussuoja (Työelämän rokotukset, THL). Tapaturmien yhteydessä (esim. likainen haava) jäykkäkouristussuoja tulee tehostaa, jos edellisestä rokotuksesta on kulunut yli 10 vuotta. TBE-rokotetta suositellaan niille henkilöille, jotka työskentelevät alueella, jossa puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on kohonnut (Rokotusohjelman ulkopuoliset TBE-rokotukset, THL). Jätevesien ja -lietteiden kanssa työskenteleville suositellaan hepatiitti A ja poliota vastaan rokotukset, , jos tiedetään, että näitä viruksia on jätevedessä paikallisesti esimerkiksi epidemian takia. THL tiedottaa tästä erikseen ja antaa ohjeita rokotuksista.

Raskaana oleva nainen, jonka työhön tai työoloihin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin sopiviin tehtäviin, jollei vaaratekijää voidaan poistaa työstä tai työoloista.

Jos yllä mainitussa tilanteessa ei voida järjestää muuta työtä, voidaan harkita erityisäitiysvapaata. Erityisäitiysvapaa voi alkaa raskauden alusta ja jatkua enintään äitiysloman alkamiseen asti.

Erityisäitiysrahaa ja -vapaata voidaan harkita, jos altiste on jokin seuraavista:

• anestesiakaasu
• lyijy tai sen johdannainen
• elohopea tai sen johdannainen
• solunsalpaaja
• hiilimonoksidi
• naisen tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu torjunta-aine
• naisen tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu orgaaninen liuotin
• lisääntymisterveydelle vaaralliseksi, syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi luokiteltu aine, jonka pakkaus tulee merkitä varoituslausekkeella R 40, R 45, R 46, R 49, R 61, R 63, R 64 tai R 68 ja työministeriön päätöksessä (838/1993) ja STM:n asetuksella (1232/2000) tehdyin muutoksin mainitut syöpävaaralliset aineet
• ympäristön tupakansavu. Altisteen kohdalla noudatetaan valtioneuvoston päätöstä (1153/1999, 2 §), jonka mukaan raskaana olevia ei saa käyttää työhön, jossa altistutaan ympäristön tupakansavulle.

Sairausvakuutuslain (1224/2004) ja siihen liittyvän valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) mukaan edellä tarkoitettuja tarttuvia tauteja ovat toksoplasmoosi, listerioosi, vihurirokko, herpes, vesirokko, hepatiitti B ja C, sytomegalotulehdus, HIV-tartunta sekä muut edellisiin verrattavat taudit.

Näitä tarttuvia tauteja aiheuttavia biologisia vaaratekijöitä saattaa esiintyä viemäriverkostossa, jätevedenpumppaamoilla ja -puhdistamoilla. Myös seuraavat tekijät voivat olla erityisäitiysraha- ja -vapaaperuste: ionisoiva säteily, mukaan lukien radionuklidit ja muu haitalliseksi osoitettu säteily, maanalainen kaivostyö, paineistetuissa tiloissa työskentely sekä vedenalainen sukeltaminen.

Sijoittaessa työntekijöitä työhön, jossa on vaara altistua vaaratekijöille, tulee tästä tiedottaa työntekijöille ja kehottaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Kemikaalin varoitusmerkintä R 64 (äidinmaidon kautta haitallisesti vaikuttava) on otettava huomioon, jos nainen työskentelee imetyksen aikana. Työterveyslaitoksen Raskaus ja työ -neuvontapalvelusta voit tiedustella työolojen sopivuutta raskauden aikaiseen työskentelyyn.

Työterveyshuollon sisältöön kuuluu työturvallisuuslain tarkoittaman ensiavun ja ensiapukoulutuksen järjestämiseen osallistuminen. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä tulee arvioida ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon ensiaputaitojen ja -välineiden tarve ja työpaikan erityisvaatimukset. Suunnittelu tulee toteuttaa tarvittaessa yhteistyössä väestönsuojelu- sekä pelastustoimen organisaatioiden edustajien kanssa. Suunnittelussa tulee huomioida ensiapuvalmiudet suuronnettomuustapauksissa. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös työstä tai työtilanteistä johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus työterveyshuollossa.

Työterveyshuoltolain perusteella työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöilleen sairaanhoitoa. Sairaanhoitopalvelujen laajuudesta sovitaan työantajan ja palvelutuottajan kesken. Sairaanhoidon tulee olla kaikille työntekijöille saman sisältöistä ja maksutonta.