Hanke

Toimisto- ja etätyö dynaamisemmaksi istuen ja seisten – SitFit

Istuen työtä tekevien määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Liiallisen istumisen aiheuttamat terveyshaitat ovat tutkimusnäytön perusteella selvät. Tässä hankkeessa selvitetään fysiologisten ja kognitiivisten mittausten avulla, minkä tyyppinen istumisen tauottaminen minimoi tehokkaimmin istumatyön haitallisia vaikutuksia.
Henkilö istuu kannettavan tietokoneen ääressä ja hieroo otsaansa.

Aikataulu

8/2022–5/2024

Tavoitteet

Istuen työskentelevien työntekijöiden määrä kasvaa jatkuvasti maailmanlaajuisesti. Työikäiset istuvat työpaikalla keskimäärin 30–50 prosenttia työajasta. Työpäivänä istutaan keskimäärin sata minuuttia enemmän kuin vapaapäivänä. Toimistotyöntekijä istuu jopa 66 prosenttia työajastaan. 

Koronapandemian aiheuttamien rajoitusten myötä etätyö on lisääntynyt. Ensimmäiset aihetta käsittelevät tutkimukset osoittavat, että etätyö vähentää aktiivisuutta entisestään ja lisää istumisen määrää työpäivän aikana. Tutkimusten pohjalta on annettu monia eri malleja ja ohjeita istumisen tauottamiseen. Ohjeiden kehittämiseen, selkeyttämiseen ja yhtenäistämiseen tarvitaan kuitenkin mitattua tietoa istumatyön tauottamisen fysiologisista ja kognitiivisista vaikutuksista.

Tämän hankkeen tavoite on selvittää, minkä tyyppinen istumisen tauottaminen pienentää tehokkaimmin istumatyön haitallisia vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään, miten yksinomaan istuen tapahtuva toimistotyö alikuormittaa lihaksistoa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Lisäksi tutkitaan minkälaisilla istumatyötä tauottavilla tavoilla on paras vaikutus fysiologisesti ja kognitiivisesti.

Hankkeen tulosten pohjalta annetaan selkeät, tutkittuun tietoon perustuvat suositukset istumatyön tauottamiseen.

Aineistot ja menetelmät

Tutkimus toteutetaan kahdessa vaihesessa. Ensin laboratoriossa, jossa selvitetään optimaalisin istumisen tauotusmalli. Sen jälkeen mallin soveltuvuus käytännön työelämään selvitetään kenttätutkimuksessa.

Tulokset ja vaikuttavuus

Suomessa tietotyötä tekevien määrä on suuri ja työtä tehdään pääsääntöisesti istuen. Ammatti- ja toimialarakenne, tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja digitaalisten välineiden yleisyys mahdollistavat hyvin myös etätyön tekemisen. On tärkeää vähentää suomalaisten työntekijöiden runsasta työssä istumista. Se parantaisi ihmisten työ- ja kokonaisterveyttä.

Istumisen aiheuttamia terveyshaittoja voi vähentää pääasiassa ottamalla taukoja istumiseen työpäivän aikana. Niinpä tarve tauottaa istumista ja passiivisuutta työpäivän aikana koskee myös liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavia henkilöitä.

Tutkimusten pohjalta laaditut suositukset ja ohjeet istumisen vähentämiseen ovat kirjavia. Tässä hankkeessa yhdistyy standardoitu laboratoriotutkimus ja kenttätutkimus. Laboratoriossa määritetään paras istumisen tauottamisen määrä ja muoto monipuolisilla fysiologisilla ja kognitiivisilla mittauksilla. Kenttätutkimuksessa arvioidaan laboratoriotutkimuksen tuloksia toimistotyössä. Tulosten pohjalta laaditaan selkeä, tutkittuun tietoon perustuva suositus siitä, miten toimistotyön alikuormitusta saadaan parhaiten vähennettyä tauottamalla istumatyötä.

Kysy hankkeesta

Henkilökuva Satu Mänttäri.

Satu Mänttäri

johtava tutkija
Sähköpostiosoite
satu.manttari [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 6093

Tutkimusryhmä

Juha Oksa, johtava tutkija

Pihla Säynäjäkangas, tutkija

Jutta Karkulehto, tutkija

Ari-Pekka Rauttola, johtava asiantuntija

Kristian Lukander, johtava asiantuntija

Teemu Paajanen, johtava psykologi

Yhteistyötahot

Tutkimuksen yhteistyötaho on Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy (HY247).

Rahoittajat

Työsuojelurahasto, Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy