Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, ja yleisin peruste niiden myöntämiseen ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Kaksi kolmasosaa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä, kunta-alalla jopa 90 prosenttia, käy työssä eläkkeen ohessa, ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentely on kasvussa.
Vaikka työolosuhteilla tiedetään olevan vaikutusta täyden työkyvyttömyyseläkkeen riskiin, osatyökyvyttömyyseläkeläisten työolosuhteista tiedetään vain vähän. Tietoa tarvitaan erityisesti siitä, millaisia muutoksia fyysisiin työoloihin kannattaa tehdä. Tämä auttaa kohdistamaan oikein ne toimet, joilla tuetaan työssä jatkamista.
Kun selvitetään fyysistä työkuormitusta ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen, kiinnostuksen kohteeksi nousevat työssä esiintyvien fyysisten kuormitustekijöiden määrä ja työn koettu rasittavuus.
Muun muassa niitä asioita tarkastelimme Työsuojelurahaston rahoittamassa Osatyökyvyttömyyseläke työssä jatkamisen mahdollistajana -tutkimushankkeessa.
Kyseisten osatutkimusten aineistot (n=235–246) koostettiin Helsinki Health Study -kyselytiedoista (2000–2002, 2007, 2012 ja 2017) ja niihin yhdistetyistä Eläketurvakeskuksen työkyvyttömyyseläketiedoista (2000–2021).
Työn rasittavuus säilyi, vaikka työaika lyheni
Selvitimme työkuormituksen muutosta viiden vuoden seurantajakson aikana, ennen osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja sen jälkeen. Suurimmalla osalla kokemus työn fyysisestä rasittavuudesta säilyi joko ennallaan kevyenä tai ennallaan raskaana. Vain pienellä osalla kuormitus väheni.
Työn rasittavuudessa ei havaittu muutosta fyysisesti kevyestä työstä raskaaseen työhön. Työajan lyhentymisestä huolimatta alle puolet osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä koki työnsä edelleen fyysisesti rasittavaksi.
Kuormitustekijöiden määrä pysyi ennallaan
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet arvioivat fyysistä työkuormitustaan kuuden eri kuormitustekijän perusteella, sekä osatyökyvyttömyyseläkkeellä että sitä ennen. Fyysisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi hankalat asennot, selän kierrot ja toistuvat liikkeet.
Fyysiset kuormitustekijät säilyivät valtaosalla henkilöistä osatyökyvyttömyyseläkettä edeltävällä tasolla (joko ennallaan vähäisenä tai ennallaan korkeana). Pienellä osalla kuormitustekijät vähenivät osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä.
Edelleen reilu kolmannes koki kuormitustekijöiden määrän pysyneen korkeana. Suurin osa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä koki vähintään kolmen fyysisen kuormitustekijän esiintymistä työssään.
Muutokset työkuormituksessa osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä eivät tämän aineiston valossa ennakoineet täyttä työkyvyttömyyttä. Hankalat työasennot sitä vastoin olivat yhteydessä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.
Muutokset työkuormituksessa olivat vähäisiä
Tutkimustuloksista voi varovasti päätellä, että työajan lyhenemisestä huolimatta työkuormituksessa ei tapahtunut suuria muutoksia.
Työkuormituksen säilymistä ennallaan voidaan kuitenkin tulkita myönteisesti, sillä työajan lyhennys kohdistui henkilöihin, jotka eivät enää kyenneet täysipäiväiseen työhön. Sen esti pitkäaikainen tai pysyvä sairaus tai vamma.
Työkyvyn heikentymisestä huolimatta työkuormitusta ei koettu raskaammaksi, vaan se pysyi samalla tasolla kuin ennen osatyökyvyttömyyseläkettä. Näitä havaintoja tulee kuitenkin vahvistaa isommilla aineistoilla.
Työn muokkauksen keinoja ja työterveyshuollon tukitoimia pitää tutkia
Osatyökyvyttömyyseläkeläisten kokemukset eivät viitanneet siihen, että fyysinen työkuormitus olisi oleellisesti keventynyt. Tehokkaita ratkaisuja työkuorman keventämiseksi on yhä tärkeä etsiä.
Tärkeää olisikin selvittää, millaisia työtä keventäviä muokkaustoimenpiteitä työpaikoilla on tehty työajan kevennyksen lisäksi. Kiinnostavaa on sekin, missä määrin työn muokkaus ehkäisee osatyökyvyttömyyseläkeläisten täyttä työkyvyttömyyttä.
Lisäksi pitää selvittää, mitkä työterveyshuollon tukitoimet edistävät osatyökykyisten työssä jatkamista.
Osatyökykyisten työpanos on arvokas – niin yksilön, työpaikan kuin yhteiskunnan näkökulmasta.
Lisätietoja:
Osatyökyvyttömyyseläke työssä jatkamisen mahdollistajana (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Työaika vähenee, väheneekö kuorma? Uutta tietoa osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työkyvystä (Työterveyslaitoksen uutinen 21.8.2024)
Kommentointi