Työterveyslaitoksen mediatiedote 23.9.2024.
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus antaa syventävää tietoa tuetun työllistymisen menetelmien toimivuudesta. Tutkimuksessa tarkasteltavat ammatillisen kuntoutuksen menetelmät olivat tuettu työllistyminen sekä laatuperusteinen tuettu työllistyminen (IPS-työhönvalmennus), joiden kohderyhmiä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, kuten henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia tai joiden työkyky on useammasta eri syystä alentunut.
– Menetelmiä on tutkittu maailmalla laajasti, ja niillä on aiemmin todettu olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa työpaikan saamisen, työssäolopäivien, työsuhteen keston ja elämänlaadun näkökulmista, kertoo tutkija Joonas Poutanen Työterveyslaitoksesta.
Myös menetelmien kustannusvaikuttavuudesta on olemassa näyttöä. Sen sijaan tutkimusta on niukasti itse työstä, työn laadusta, työpaikalla työssä toimimisesta ja siitä, miten työt sujuvat työantajan näkökulmasta.
– Nyt julkaistu tutkimuksemme nostaa esiin myös kehitys- ja tutkimuskohteita erityisesti kestävän työllistymisen näkökulmasta. Pysytäänkö töissä ja onko mahdollisuuksia edetä työuralla? Poutanen jatkaa.
Tyytymättömyyttä tehtäviin, jotka eivät vastaa omaa osaamista
Tutkimuskatsauksen mukaan menetelmien avulla työllistytään usein prekaariin työhön eli tilapäisiin tai epätyypillisiin työsuhteisiin. Työsuhteet olivat useimmiten osa- ja määräaikaisia, aloittelevan tason matalapalkkaisia tehtäviä eri aloilla.
Tuetussa työllistymisessä pyritään sovittamaan yhteen työllistyvän toiveet ja osaaminen sekä työnantajan työvoimatarpeet. Tutkimuskatsauksen mukaan yhteensovittamisessa ei kuitenkaan riittävästi onnistuta työntekijän näkökulmasta. Työllistyminen oli osallistujille tärkeää, mutta tyytymättömyyttä esiintyi liittyen työsuhteen kestoon ja etenemismahdollisuuksiin. Lisäksi osa työllistyneistä koki, että heillä ei ollut mahdollisuuksia hyödyntää osaamistaan.
– Työpaikan saamisen jälkeen tulisi kiinnittää enemmän huomiota kestävään työllistymiseen. Hedelmällisintä olisi löytää työ, joka vastaa työntekijän ammattia, taitoja ja ammatillisia toiveita. Toki kaikilla ei ole haluakaan siirtyä vaativampiin tehtäviin, jolloin nykymalli voi pystyä tarjoamaan sopivan työvaihtoehdon, sanoo Joonas Poutanen.
– Nämä menetelmät ovat hyviä siirtämään ihmisiä töihin työvalmentajien tukemana, ja niissä tavoitteena on nopea työllistyminen. Kestävän työllistymisen näkökulmasta pulmaksi nousee se, että osaamista paremmin vastaavien työtehtävien hakemiseen menee aikaa enemmän kuin kuukausi, kertoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
Sosiaalisten taitojen vahvistumisesta viitteitä
Kestävän työllistymisen yhtenä haasteena on nähty menetelmissä työllistyvien kohderyhmien mahdolliset puutteelliset sosiaalisissa taidoissa.
Tutkimuskatsauksen mukaan on viitteitä siitä, että sosiaalisten taitojen on havaittu vahvistuvan työsuhteen aikana, mutta tietoa on niukasti.
– Työpaikalla on keskeinen rooli siinä, millaiset työssä oppimisen mahdollisuudet työntekijöillä on. Olemme parhaillaan tutkimassa, miltä tuetun työllistymisen menetelmät näyttävät työpaikan näkökulmasta, Pirjo Juvonen-Posti kertoo.
Tietoa tutkimuksesta
- Tutkimusartikkeli (englanniksi): Sustainable employability in supported employment and Individual Placement and Support interventions in the context of the characteristics of work and perspectives of the employers: A scoping review - IOS Press
- Tutkimus on tehty osana Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimusta 2020–2024.
- Aiemmin julkaistu tiedote Työkykyohjelmasta: Työkyvyn tuen palveluista myönteisiä kokemuksia hyvinvointialueilla
Lisätiedot
- Joonas Poutanen, tutkija, joonas.poutanen [at] ttl.fi, 030 474 3203
- Pirjo Juvonen-Posti, johtava asiantuntija, pirjo.juvonen-posti [at] ttl.fi, 043 824 3568
