Kesällä kuumuus koettelee varsinkin ulkona työskenteleviä. Erityisen tukalaa on tie- ja kattotöissä, joissa työskennellään lämpöä säteilevän materiaalin – kuuman asfaltin tai bitumiliiman – lähellä. Sisätöissä lämpötila voi nousta korkealle esimerkiksi pesuloissa ja ravintoloiden keittiöissä.
Kuumatyöstä puhutaan, kun lämpötila ylittää 28 astetta. Arvioidaan, että noin 60 000 suomalaista tekee kuumatyötä.
Johtava tutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitoksesta on tutkinut lämpöolojen vaikutuksia 30 vuoden ajan. Pyysimme häntä vastaamaan 15 kysymykseen kuumuudesta ja helteellä työskentelystä:
1. Miten kuumuus vaikuttaa ihmisen elimistöön?
Elimistö pyrkii lämpötasapainoon eli siihen, että elimistö tuottaa lämpöä yhtä paljon kuin luovuttaa sitä. Tällöin ruumin lämpötila pysyy noin 37 asteessa.
Kun ympäristö on kuuma, elimistö poistaa lämpöä pintaverenkiertoa säätelemällä ja hikoilemalla. Hikoilu on tehokkain tapa ruumiillisessa työssä ja kuumassa. Sydän lyö nopeammin, kun verta on pumpattava iholle elimistön viilentämiseksi.
2. Onko hikoilu helteellä hyvä asia?
Hikoilemalla elimistö pyrkii hidastamaan lämpenemistään, sillä lämpöä poistuu elimistöstä höyrystyneen hien mukana. Siinä mielessä se on hyvä asia.
Runsas hientuotanto vaikeuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoa. Hikoillessa menetetty neste pitää korvata juomalla. Jos elimistö pääsee kuivumaan, sen lämpötila nousee entisestään, mikä heikentää suorituksia ja voi altistaa lämpösairauksille.
Hikoilun määrä on yksilöllistä. Kuumaan tottunut työntekijä pystyy tuottamaan hikeä noin 600–800 grammaa tunnissa eli alle litran. Tavallinen määrä on siinä 200–300 grammaa tunnissa.
3. Tottuuko kuumuuteen pitkän hellejakson aikana?
Kyllä kuumuuteen tottuu. Parin viikon jälkeen sydämen syke rauhoittuu ja hikoilu tehostuu. Lämmönsietokyky paranee. Kuumuuteen sopeutumisessa tosin on yksilöllisiä eroja.
Kuumaan sopeutumista voivat heikentää esimerkiksi huono kunto, ihonalaisen rasvan runsaus, terveysongelmat ja jotkin lääkkeet. Esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet heikentävät kuuman sietämistä.
Kuumansietokyky heikkenee iän karttuessa, mikä alkaa näkyä jo 45 ikävuoden paikkeilla.
4. Lisäävätkö hellejaksot kuolleisuutta?
Kun katsoo väestön kuolleisuuslukuja, erottuu kaksi piikkiä. Suurimman piikin aiheuttaa kylmyys, joka näkyy tammi- ja helmikuun luvuissa. Toinen kuolleisuuspiikki ajoittuu heinäkuuhun, kesän kuumimpaan aikaan.
Kuumuus lisää nimenomaan vanhusten kuolleisuutta. Se liittyy elimistön lämmönluovutuskyvyn heikentymiseen ja siihen, että iän myötä sairaudet lisääntyvät ja ihminen haurastuu muutenkin.
5. Onko kuumassa työskentelystä vaaraa terveydelle?
Jos ihminen on perusterve, kuumassa työskentelystä ei yleensä ole vaaraa terveydelle. Jos taustalla on jokin sairaus, kuten sydän- ja verisuonitauti tai hengityselimistön sairaus, kuumuus voi pahentaa oireita.
6. Miten kuumuus tulee huomioida työn tauotuksessa?
Jos lämpötila ylittää 28 astetta, työntekijällä on mahdollisuus pitää kerran tunnissa ylimääräinen 10 minuutin tauko. Jos lämpötila nousee 33 asteeseen, ylimääräisen tauon pituus on 15 minuuttia. Nämä lämpötauot pidetään normaalin tauotuksen lisäksi.
7. Missä tauko kannattaa viettää?
Parasta on oleskella viileässä tilassa – ei samassa kuumuudessa, missä työskentelee. Taukotilan lämpötila saisi olla alle 25 astetta. Viilennyksen voi hoitaa ilmalämpöpumpulla tai erillisillä ilmastointikoneilla, jos tilaa ei muuten saada jäähtymään.
Taukotilassa on hyvä olla saatavilla juomista ja mahdollisesti myös välipaloja.
8. Kuinka paljon helteellä pitäisi juoda ja mitä juomaa?
Nestetasapainon ylläpitämiseen riittää yksi tai kaksi desilitraa kerralla 3–4 kertaa tunnissa. On parempi naukkailla pieniä nestemääriä usein kuin juoda paljon kerralla. Mahalaukku ei pysty imeyttämään kovin suuria määriä, vaan neste jää sinne hölskymään. Se voi haitata työntekoa.
Jos työ ei ole kovin fyysistä eikä hikoilu voimakasta, pelkkä vesi riittää juomaksi. Hien mukana elimistöstä poistuu suolaa ja muita kivennäisaineita. Siksi fyysisesti raskaan työn tekijän on parempi juoda vaikkapa kivennäisvettä tai laimeaa, sokeroitua marjamehua. Myös urheilujuoma on kelpo vaihtoehto.
En suosittele kylmiä, paljon hiilihappoa sisältäviä juomia. Ne imeytyvät yleensä hitaasti ja voivat aiheuttaa vatsakramppeja. Kivennäisvesiä saa ilman hiilihappoakin.
Nesteytystä kannatta jatkaa työpäivän päätyttyä parin tunnin ajan.
9. Voiko nesteen tankkaaminen mennä liiallisuuksiin?
Kyllä voi. Suolistosta imeytyy vain alle litra nestettä tunnissa.
Juominen ei saisi ylittää puoltatoista litraa tunnissa. Muuten tuloksena voi olla ylinesteytys, johon liittyy pahoinvointia, päänsärkyä ja tajunnan tason laskua. Elimistön suolapitoisuus laimenee, mikä saattaa aiheuttaa lihasten veltostumista.
10. Mitä neuvoja antaisit kuumassa syömiseen?
Tärkeintä on syödä monipuolisesti, säännöllisesti ja riittävästi. Vaikka ruoka ei maistuisi, helteelläkin tarvitaan energiaa – myös lämpötasapainon ylläpitämiseen. Monipuolista ruokaa voi syödä tavallista pienempinä annoksina. Liian rasvaisia ja huonosti sulavia ruokia kannatta välttää.
Jos tekee fyysisesti raskasta työtä, lisäkivennäisaineet voivat olla tarpeen. Silloin suosisin suolaisia välipaloja, kuten suolapähkinöitä tai suolakurkkuja. Myös nestepitoiset hedelmät sopivat välipaloiksi.
11. Millaista vaatetusta suosittelet helteisiin työpäiviin?
Suosittelen vaaleaa ja ilmavaa vaatetusta, jos sellaista voi työssään käyttää. Kun vaate on väljä, ilma pääsee kiertämään sen ja ihon välissä. Ilmavirtaus lisää hien haihtumista ja elimistön lämmönluovutusta. Päähine suojaa auringonsäteilyltä ja ehkäisee auringonpistosta.
Työturvallisuudesta pitää toki huolehtia, joten suojavaatetuksen on oltava määräysten mukainen. Suojavaatteissakin on nykyisin valinnan varaa – kannattaa valita kesäkäyttöön tarkoitettuja vaatteita.
12. Mitä mieltä olet jäähdyttävistä työvaatteista?
Niitä kannattaa kokeilla kuumissa ulkotöissä ja ylipäätään sellaisissa tehtävissä, joissa jäähdyttävät vaatteet eivät haittaa työskentelyä.
Esimerkiksi jäähdyttävien liivien selkämyksessä ja etupuolella on taskuja, joihin laitetaan kylmäpakkauksia. Pakkaukset viilennetään pakastimessa tai jääkaapissa, ja niiden viilentävä vaikutus kestää parisen tuntia. Pakkaukset tuovat vaatteeseen toki lisää painoa.
On myös toisenlaisia jäähdyttäviä liivejä, jotka kastellaan ennen käyttöä. Niissä käytetty materiaali imee hyvin vettä. Veden haihtuminen materiaalista tehostaa samalla lämmön poistumista iholta.
13. Millaiset työjärjestelyt vähentävät kuumalle altistumista?
Fyysisesti raskaita ulkotöitä ei kannata tehdä vuorokauden kuumimpaan aikaan, jos ei ole pakko. Voisiko työskentelyn ajoittaa aamupäivään? Tietöitä tehdään myös yöllä – hiljaisen liikenteen ja viileyden takia.
Työkierto sopii joillekin työpaikoille. Se tarkoittaa, ettei sama työntekijä ole koko päivää kaikkein kuumimmassa työpisteessä. Välillä on hyvä siirtyä työskentelemään vähän viileämpään paikkaan.
14. Milloin kuumuudesta pitäisi hakeutua pois?
Päänsärky, huimaus, huono olo, pahoinvointi, tukaluuden tunne ja väsymys voivat olla merkkejä siitä, että keho on kuumentunut liikaa. Sykekin nousee, mutta sitä ei välttämättä huomaa ilman sykemittaria.
Kun näitä oireita tulee, on syytä lähteä kuumuudesta pois esimerkiksi taukotilaan, juoda ja viilentää itseään. Jos taukotilassa on tuuletin, sen ilmavirta kannattaa suunnata kohti kehoa. Myös lepo helpottaa oloa.
15. Voiko etätyö muuttua kuumatyöksi?
Kyllä, hellejaksojen aikana kotona voi olla hyvinkin kuumat ja tukalat oltavat. Monissa uudehkoissa taloissa on isot ikkunat, joiden kautta auringon lämpösäteily pääsee kuumentamaan huoneilmaa.
Ikkunoiden varjostus tai selektiivinen lasi vähentää lämpökuormaa sisällä. Aurinkoselektiivilasi heijastaa pois lämpösäteilyn.
Etätyöläisen ei välttämättä ole helppo löytää viileää tilaa edes taukojensa ajaksi. Jos lämpötilat kotikonttorissa nousevat, on hyvä käydä viilentymässä ilmastoidussa toimistossa.
Aiheesta lisää:
Lämpöolosuhteet työpaikalla (Työterveyslaitoksen sivuilla)
Valvottaako helle? Nämä keinot auttavat nukkumaan paremmin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Lämpötasapainon arviointi kylmässä ja kuumassa työssä (Työterveyslaitoksen palvelun esittely)
Lämpöolot (työsuojeluhallinnon sivuilla)
Kommentointi