Tutkimukset ja algoritmipohjaisia järjestelmiä myyvät tahot korostavat usein, että algoritminen johtaminen voi tehostaa työtä ja vähentää kustannuksia. Harvemmin mainitaan, kuinka tärkeä vaihe algoritmisen johtamisen käyttöönotto on – varsinkin työhyvinvoinnin kannalta.
Algoritminen johtaminen tarkoittaa perinteiseen johtamistyöhön kuuluneiden tehtävien siirtämistä osittain tai kokonaan automaattisille järjestelmille, digitaalisille työkaluille tai tekoälylle. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi työn koordinointi, palautteen antaminen, työn valvonta ja päätöksenteko.
Algoritmisen johtamisen työkalut pystyvät keräämään paljon erilaista dataa. Datan pohjalta algoritmit luovat tilannekatsauksia, ehdotelmia ja ennustuksia tai tekevät päätöksiä.
Johdon ja työntekijöiden luottamus vähentää epävarmuutta
Tutkimusten mukaan algoritminen johtaminen itsessään ei välttämättä heikennä työhyvinvointia. Enemmän merkitystä on sillä, kuinka algoritminen johtaminen otetaan käyttöön.
Erityisesti johtajan kannattaa tukea työhyvinvointia, kun organisaatiossa siirrytään algoritmisen johtamisen aikakauteen.
Algoritmisen johtamisen järjestelmien käyttöönotto voi herättää työntekijöissä monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Taustalla vaikuttavat heidän asenteensa ja aiemmat kokemuksensa.
On tärkeää, että johtajan ja työntekijöiden välillä vallitsee luottamus. Sen on havaittu vähentävän työntekijöiden epävarmuutta uuden edessä. Arkipäivän työssä johtajan on hyvä tehdä selkeäksi se, mitkä tehtävät on automatisoitu ja mitkä tehtävät kuuluvat työntekijälle.
Työntekijöiden pitää tietää, millaista dataa heistä kerätään
Algoritmisen johtamisen käyttöönoton aikana on tärkeää viestiä muutoksesta ja kuunnella työntekijöitä. Tämä auttaa rakentamaan uutta toimintatapaa paremmaksi. Tavoitteena on, että työ sujuu.
Käyttöönottovaiheessa tehtävien päätösten pitää olla läpinäkyviä. Työntekijöiden tulee tietää, mitä dataa heistä kerätään ja mitä varten. Näin työntekijän ei tarvitse huolestua oman yksityisyytensä ja tietosuojansa menettämisestä.
Muutamissa Euroopan maissa on myös tehty organisaatio- ja työehtosopimuskohtaisia erityisjärjestelyitä. Ne antavat työntekijälle päätösvaltaa siitä, millaista tietoa työskentelystä saa kerätä.
Koulutus tukee algoritmisen johtamisen käyttöönottoa
Algoritmisen johtamisen järjestelmät yleistyvät. Ne ovat jo osa monen suomalaisen organisaation toimintaa. Niin johtajien kuin työntekijöiden olisi hyvä saada koulutusta algoritmisesta johtamisesta:
Mitä algoritminen johtaminen on? Kuinka se näkyy työssä? Millaisia työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä se tuo mukanaan?
Laajempi ymmärrys ilmiöstä voi auttaa työntekijää ja johtajaa havaitsemaan omia asenteita, ajatuksia ja tunteita, jotka vaikuttavat algoritmisen johtamisen menestyksekkääseen käyttöönottoon.
Blogitekstin kirjoittaja Emmi-Mari Åhman opiskelee johtamisen psykologian maisteriohjelmassa Lapin yliopistossa. Hän työskenteli Työterveyslaitoksen korkeakouluharjoittelijana tutkimushankkeessa Algoritminen johtaminen työelämässä – ALGOSH.
Lisätietoja:
Algoritminen johtaminen työelämässä – ALGOSH (tutkimushankkeen esittely)
Algoritmit johtavat jo meitä – mitä siitä pitäisi tietää työpaikalla? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Algoritminen johtaminen muuttaa työtä (Heidi Lahden ja Virpi Kalakosken blogikirjoitus)
Tekoäly – kuusi huolta, jotka korostuvat työelämän keskusteluissa (Teppo Valtosen blogikirjoitus)
Kommentointi