Algoritminen johtaminen tarkoittaa sitä, että johtamiseen liittyviä tehtäviä automatisoidaan osittain tai kokonaan. Sitä voidaan tehdä algoritmien, digitaalisen järjestelmän tai tekoälyn avulla.
Kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta sanoo, että automatisoinnin aste vaihtelee työpaikoilla paljon:
”Alustataloudessa suuri osa johtamisesta on tavallaan ulkoistettu eli hoidetaan algoritmeilla. Ihmisen ei ehkä tarvitse puuttua asiaan ollenkaan. Joillain työpaikoilla taas vain pieni osa päätöksenteosta on automatisoitu.”
Työn arjessa algoritminen johtaminen voi näkyä eri kohdissa. Kyse voi olla esimerkiksi työvuorojen ja -tehtävien jakamisesta tai sen seuraamisesta, mitä työntekijät saavat aikaan.
”Työntekijät eivät välttämättä tiedä, mitä tietoa digitaalinen järjestelmä kerää, mitä se sillä tekee ja millä periaatteella. Kokemukseni mukaan sitä eivät aina tiedä edes esihenkilöt”, sanoo tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.
Algoritmisesta johtamisesta on tulossa tutkimustietoa
Teppo Valtonen on mukana eurooppalaisessa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään algoritmisen johtamisen vaikutuksia työterveyteen ja työturvallisuuteen.
Virpi Kalakoski vetää tutkimusta, jossa tarkastellaan algoritmisen johtamisen vaikutuksia työhön ja työntekijöihin. Mukana on suomalaisia työpaikkoja, jotka käyttävät johtamisessa algoritmeja ja tekoälyä.
Kalakosken tutkimus keskittyy erityisesti kognitiivisiin, fyysisiin ja psykososiaalisiin riskeihin. Tutkimusryhmä kehittää työvälineitä, joilla näitä riskejä hallitaan.
Pyysimme Kalakoskea ja Valtosta vastaamaan kuuteen kysymykseen algoritmisesta johtamisesta ja työhyvinvoinnista:
1. Miten algoritmeja hyödynnetään alustatyössä?
Ajatellaan vaikkapa yritystä, jonka sovelluksen kautta voi tilata ruokaa kotiin kuljetettuna. Algoritmin avulla asiakkaan tilaus välittyy ravintolaan vapaana olevalle työntekijälle.
Samalla järjestelmä etsii vapaana olevaa ruokalähettiä. Lähetin valintaan voivat vaikuttaa esimerkiksi hänen etäisyytensä ravintolasta ja suoriutumisensa aiemmista kuljetustehtävistä.
Valittu ruokalähetti saa tiedon uudesta tehtävästään. Algoritmi seuraa, kuinka hyvin hän onnistuu työssään. Onko hän ajoissa ravintolassa ja asiakkaan ovella? Myös asiakkaan arvio onnistumisesta voi vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti lähetti saa keikkoja tulevaisuudessa.
2. Mitä algoritminen johtaminen tarkoittaa ”tavallisella” työpaikalla?
Yksi esimerkki voisi olla työpaikka, jossa tehdään vakuutus- tai eläkepäätöksiä. Esihenkilö ei määrää, mitä työntekijä tekee seuraavaksi, eikä työntekijä päätä sitä itsekään. Kun työntekijä on klikannut edellisen tehtävänsä suoritetuksi, kone puskee hänelle seuraavan.
Työnantaja saa dataa esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti tehtävä hoidetaan ja kuinka monta tehtävää työntekijä saa tehdyksi päivässä tai viikossa. Tuloksia voidaan käydä läpi vaikkapa tiimipalavereissa: onko tavoitteet saavutettu?
Jollain varastotyöpaikalla algoritmien käyttö voi näkyä niin, että työntekijä saa kuulokkeisiinsa tiedon siitä, mistä hyllystä hän seuraavaksi hakee tietyn tuotteen.
Algoritmit voivat tulla työpaikalle myös vähän vaivihkaa, sähköpostisovelluksen kautta. Algoritmi ehdottaa esimerkiksi, että pidä lounastauko tai varaa kalenteriisi aikaa keskittymistä vaativalle työlle.
3. Miten algoritminen johtaminen vaikuttaa työhyvinvointiin?
Siitä on vielä niukasti tutkimustietoa, mutta joitain riskejä on tunnistettu.
Jos järjestelmä tekee kaikki päätökset, työntekijä voi menettää itsenäisyyden ja hallinnan tunteen työssään. Lisääntynyt valvonta saattaa kuormittaa ja aikapaine kasvaa.
Monet järjestelmät vaikuttavat myös olevan ”mustia laatikoita” eli niiden käyttäjille ei ole selvää, mihin järjestelmän tekemät päätökset perustuvat.
Joidenkin asiantuntijatyöpaikkojen järjestelmissä on mukana paljon tekoälyä. Jos tekoäly hoitaa automaattisesti kaikkein helpoimmat tehtävät, ainoastaan vaikeimmat ratkaisut jäävät ihmisille.
Silloin työntekijä saattaa kuormittua liikaa. Kevyempien ja vaativampien tehtävien vuorottelu yleensä tukee työhyvinvointia.
4. Miten algoritminen johtaminen muuttaa esihenkilön työtä?
Esihenkilöiden työkuormasta on puhuttu paljon – siitä, että heille tulee koko ajan lisää tehtävää. Kuorma on kasvanut osittain siksi, että uusiin tietojärjestelmiin on liittynyt uusia velvoitteita raportoida asioita.
Algoritmisen johtamisen myötä digitaaliset järjestelmät ottavat näitä esihenkilöiden lisätehtäviä takaisin. Parhaassa tapauksessa esihenkilön työ voi tulla kohtuullisen mittaiseksi ja hänellä on enemmän aikaa kohdata työntekijöitä.
Toisaalta algoritmit voivat tehdä johtamisesta sirpaleista. Yhtä työntekijää voi johtaa esihenkilön lisäksi moni algoritmi – yksi jakaa tehtäviä, toinen työvuoroja ja kolmas antaa palautetta. Silloin sekä työntekijä että esihenkilö voivat olla vähän hukassa.
Monien alustatalouden yritysten koko toiminta perustuu digitaaliseen järjestelmään. Tarkoitus on, ettei esihenkilöitä välttämättä tarvita ollenkaan tai heitä on vähän.
5. Miten työpaikalla kannattaa valmistautua algoritmiseen johtamiseen?
Digitaalisen järjestelmän hankintavaiheessa työpaikalla on hyvä keskustella, mitä järjestelmällä tavoitellaan ja millaisia ominaisuuksia siihen halutaan.
Työpaikan järjestelmien pitäisi olla reiluja ja läpinäkyviä: Mistä järjestelmässä on kysymys? Millaista tietoa työntekijöistä kerätään? Mihin tietoa käytetään?
Erityisen tärkeää läpinäkyvyys on silloin, kun järjestelmää käytetään algoritmiseen johtamiseen. Jos datan perusteella esimerkiksi palkitaan työntekijöitä, niin mitkä asiat siihen vaikuttavat?
6. Mihin suuntaan järjestelmiä ja algoritmista johtamista pitäisi kehittää?
Kun järjestelmiä kehitetään, tavoitteet kannattaa asettaa korkeammalle kuin vain työn tehostamiseen ja arvottamiseen. Parhaimmillaan ne auttavat ja tukevat työntekijää.
Algoritminen johtaminen muuttaa monin tavoin ihmisen ja koneen työnjakoa. On tärkeää huolehtia, että työnjako on järkevä ja siitä ollaan myös selvillä.
Algoritminen johtaminen ja päätöksenteko pitää toteuttaa niin, että ihmisellä on edelleen mahdollisuus vaikuttaa, puuttua prosessiin ja tehdä väliintuloja. Systeemin pitää siis olla riittävän joustava, jottei kone ole fiksun toiminnan esteenä.
Otetaan teknologia työhyvinvoinnin tueksi
Työterveyslaitoksen Teppo Valtonen suosittelee, että työpaikoilla hahmotettaisiin algoritmisen johtamisen nykyinen tilanne:
Kuinka paljon algoritmit itse asiassa jo osallistuvat johtamiseen ja päätöksentekoon? Missä asioissa niistä on ollut hyötyä? Onko niistä ollut jotain haittaa? Onko esimerkiksi työkuorma lisääntynyt jollain yllättävällä tavalla?
Virpi Kalakosken mukaan työpaikoilta löytyy myönteisiä esimerkkejä algoritmisen johtamisen järjestelmistä ja niiden käytöstä. Tulossa on myös uutta tutkimustietoa työhyvinvoinnin näkökulmasta.
”Meillä on kaikki mahdollisuudet ottaa teknologia aidosti työntekijöiden ja esihenkilöiden avuksi. Jäitä hattuun – ei sännätä mihinkään, vaan mietitään yhdessä hyvät käytännöt”, Kalakoski sanoo.
Aiheesta lisää:
Algoritminen johtaminen työelämässä – ALGOSH (tutkimushankkeen esittely)
Algoritminen johtaminen ja tekoälypohjaiset järjestelmät sekä niiden työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvät vaikutukset työpaikoilla, ALMA-AI (tutkimushankkeen esittely)
Algoritminen johtaminen muuttaa työtä (Heidi Lahden ja Virpi Kalakosken blogikirjoitus)
Tekoäly – kuusi huolta, jotka korostuvat työelämän keskusteluissa (Teppo Valtosen blogikirjoitus)
Kommentointi