Sosiaalinen kestävyys työpaikoilla nivoutuu moniin työn tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiin. Käytännössä sosiaalinen kestävyys voi tarkoittaa esimerkiksi työhyvinvoinnin edistämisen toimia, syrjinnän vastaisia käytäntöjä ja oikeudenmukaista palkkausta.
Työpaikkojen vastuullisuutta koskevat vaatimukset lisääntyvät muun muassa EU:n kestävyysraportointidirektiivin myötä.
Työterveyslaitoksen Kestävyyspiknik -työpajasarjan maaliskuun tapaamisessa käsiteltiin sosiaalista kestävyyttä erityisesti työelämän kansainvälistymisen näkökulmasta, viitekehyksenä kestävät työurat (De Vos ym. 2020).
Tilaisuus kokosi yhteen sosiaalisesta kestävyydestä ja työelämän kansainvälisyydestä kiinnostuneita asiantuntijoita, tutkijoita, kehittäjiä, kouluttajia, ammattiliittojen edustajia ja organisaatioiden vastuullisuusasiantuntijoita.
Työvoimapula lisää kansainvälistä kilpailua työvoimasta
Miten varmistamme, että Suomessa olevat kansainväliset työntekijät voivat pysyä psyykkisesti ja fyysisesti terveinä ja tehdä työtä, joka vastaa heidän arvojaan?
Työpaikoilla on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota yhdenvertaisuus- ja inkluusiokysymyksiin (Bergbom ym. 2025). Inklusiivisuudella tarkoitetaan yhdenvertaista, syrjimätöntä ja kaikkia osallistavaa toimintatapaa (Bergbom ym. 2022).
Haasteena ovat edelleen erityisesti syrjintä ja rasismi (esim. Castaneda ja Kuusio 2023; Euroopan unionin perusoikeusvirasto 2024).
Samalla työvoimapula kiihdyttää kansainvälistä kilpailua ulkomaalaisesta työvoimasta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Suomen tulisi houkutella kansainvälisiä osaajia ja huolehtia rekrytointikäytäntöjen eettisyydestä.
Hyvä johtaminen ja työyhteisötaidot tukevat monimuotoisuutta
Kestävyyspiknikin keskusteluissa todettiin, että monimuotoisuus tulisi huomioida organisaatioiden rakenteissa ja kaikkea toimintaa läpileikkaavasti.
Johtamisen ja esihenkilötyön tulee tukea inklusiivista – kaikki mukaan ottavaa – organisaatiokulttuuria ja psykologista turvallisuutta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kaikki voivat olla omia itsejään ja uskaltavat tuoda esiin näkemyksiään.
HR:n prosessit tulisi käydä läpi monimuotoisuuden näkökulmasta. Esimerkkinä mainittiin syrjimättömät ja monimuotoisuutta edistävät rekrytointikäytännöt.
Työtovereilta vaaditaan kohtaamisen taitoja ja avointa mieltä. Suomalaisilla työpaikoilla voi myös olla paljon opittavaa muualla koulutuksensa ja työkokemuksensa hankkineiden osaamisesta ja kokemuksista.
On hyödyllistä asettautua toisen saappaisiin: Millaista Suomeen on muuttaa? Mitä jos itse muuttaisin töihin maahan, jonka kieli ja kulttuuri ovat minulle tuntemattomia?
Kielitaitovaatimuksia pitää tarkastella kriittisesti
Kielitaito nousi Kestävyyspiknikkiin osallistuneiden keskusteluissa tärkeäksi teemaksi. Kielitaitovaatimusten kriittistä tarkastelua pidettiin tarpeellisena.
Suomalaiset työpaikat monikielistyvät, ja monet tehtävät sujuvat myös kehittyvällä suomen kielen taidolla tai muilla kielillä. Tiedetään kuitenkin, että tilanne vaikuttaa koko työyhteisöön ja vaatii myös uusia käytäntöjä esimerkiksi perehdytykseen.
Kielitaidon haasteiden ei tulisi jäädä ainoastaan yksilön itsensä ratkaistavaksi. Keinoja pitäisi etsiä myös työpaikalla. Selkokielen tai selkeän suomen kielen käyttäminen organisaation viestinnässä ja työyhteisössä helpottaa työyhteisöön sisään pääsemistä. Se sujuvoittaa myös kielen oppimista.
Työyhteisöllä onkin iso rooli kielen oppimisessa – tähän työyhteisöt tarvitsevat lisää tukea. Lisäksi nähtiin tärkeäksi varmistaa, että työntekijällä on mahdollisuus kieliopintoihin, tarvittaessa yhteiskunnan tuella.
Lisätietoja:
Bergbom, B., Joensuu, M., Lantto, E., Lehmuskoski, K., Leinonen, T., & Ruokolainen, M. (aakkosjärjestyksessä) (2025). Väestörakenteen muutos ja työ. Julkaistaan kesäkuussa 2025 Työterveyslaitoksen skenaarioraporttisarjassa.
Castaneda, A., & Kuusio, H. (2023). Syrjintäkokemukset. MoniSuomi 2022 ilmiöraportti.
De Vos, A., Van der Heijden, B. I. J. M., & Akkermans, J. (2020). Sustainable careers: Towards a conceptual model. Journal of Vocational Behavior, 117, Article 103196. https://doi.org/10.1016/j.jvb.2018.06.011
Euroopan unionin perusoikeusvirasto. (2024). Being Black in the EU: Experiences of people of African descent (Revised edition). Publication Office of the European Union.
Bergbom, B., Yli-Kaitala, K., & Toivanen, M. (2021). Miten edistää monimuotoisuutta rekrytoinnissa? Työterveyslaitoksen verkkosivu.
Bergbom. B., Yli-Kaitala, K., & Toivanen, M. (2022). Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatioissa. Työterveyslaitoksen verkkosivu.
Kielibuusti-verkkoportaali. Aalto-yliopisto, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: kielibuusti.fi (viitattu 2.4.2024).
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi