Ota hyvinvoinnin näkökulma työympäristömuutoksen keskiöön
Pelkästään ongelmien puuttuminen ei takaa hyvinvointia
Työtilojen ja hyvinvoinnin suhdetta on perinteisesti tarkasteltu erilaisten haittojen minimoinnin näkökulmasta. Hyvä sisäilmasto, valaistus, keskeytysten hallinta ja akustiikka, ergonomiset kalusteet, hyvät työvälineet ja esteettömyys luovat pohjaa tehokkaalle työnteolle ja työpaikalla viihtymiselle.
Hyvinvoinnin ja terveyden kannalta on tärkeää suunnitella tilat niin, että ne edistävät fyysistä aktiivisuutta ja vähentävät istumatyön haittoja. Haittanäkökulman rinnalla on yhä enemmän alettu pohtia, millaisia positiivisia asioita työympäristöihin voidaan tuoda.
Pelkästään ongelmien puuttuminen ei vielä tarkoita hyvinvointia. Esimerkiksi työympäristön viherelementeistä vaikuttaisi olevan hyötyä keskittymiskyvylle ja voimavarojen elpymiselle.
Huomioi työympäristön suunnittelussa käyttäjien erilaiset tarpeet
Työhyvinvointia tukee se, että työympäristö sopii yhteen ihmisen ominaisuuksien, tarpeiden ja toiminnan kanssa. Se tarkoittaa esimerkiksi, että erilaiset työtehtävät huomioidaan tilasuunnittelussa. Myös työntekijän osaamista ja aktiivisuutta työtilojen käytössä tuetaan.
Työntekijän tarpeet eivät työympäristössä liity vain työtehtävien vaatimuksiin. Pitää muistaa myös yleiset inhimilliset tarpeet, kuten oman tilan hallinnan, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oman paikan kysymykset. Ne vaikuttavat siihen, miten työympäristö koetaan ja miten siinä halutaan toimia.
Kokemus työympäristön hallittavuudesta suojaa stressiltä ja edistää työn sujumista. Tarve tukea hallinnan tunnetta korostuu erityisesti työympäristömuutoksissa, joissa sekä tilat että työn tekemisen tavat muuttuvat. Muutokset vaativat yksilöiltä ja työyhteisöiltä uuden oppimista.