2.2 Johtamishuomio työssä ja työtehtävissä

Tiedetään, että työhön sitoutuneet työntekijät ovat energisiä ja motivoituneita, työskentelevät tehokkaammin ja suoriutuvat työn asettamista vaatimuksista paremmin kuin työhön vähemmän sitoutuneet henkilöt. Lisäksi työhön sitoutuminen vähentää aikeita vaihtaa alaa tai työnantajaa. Onkin keskeisen tärkeää, että sosiaali- ja terveysalalla edistetään työhön sitoutumista lisääviä tekijöitä, ennen kaikkea työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta myös riittävän työvoiman saatavuuden sekä potilastyytyväisyyden turvaamiseksi.

Työn kokeminen merkitykselliseksi on keskeinen työhön sitoutumisen edellytys. Se lähtee työntekijän omasta kokemuksesta ja arvopohjasta liittyen työn ydintehtävään. Sosiaali- ja terveysalalla ydintehtävä liittyy ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden monipuoliseen tukemiseen ja edistämiseen, ja siten työn merkitys on selkeästi löydettävissä. Kuitenkin työn merkityksellisyyden kokemukseen vaikuttavat myös muut työn piirteisiin liittyvät tekijät. Työ, joka tarjoaa riittävästi haasteita, mahdollisuuden käyttää osaamistaan monipuolisesti ja kehittyä työssään lisää merkityksellisyyden kokemusta. Lisäksi jokaisella tulee olla oikeus saada työstään palautetta sekä riittävästi tietoa työnsä tekemisen ja siinä kehittymisen pohjaksi. Tärkeää on myös nähdä oman työnsä tulos, mikä lisää työhön sitoutumista ja työtyytyväisyyttä.

Työn omaehtoisuus eli autonomisuus on yksi keskeinen työhön sitoutumista lisäävä tekijä. On tärkeää, että työntekijä kokee voivansa tehdä sopivassa määrin itsenäisiä päätöksiä. Vaikka työn luonne ja tehtävät asettavat luonnollisesti tietyt rajoitteet työn tekemiselle, usein on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen tapaan tai esimerkiksi työtehtävien järjestykseen ja/tai työpäivän rakenteeseen. Puhutaan työn tuunaamisesta, jota on useimmissa töissä mahdollisuus tehdä ainakin jossain määrin. Työn tuunaaminen tarkoittaa arjen innovatiivisuutta ja rutiinien uudelleen ajattelua. Se haastaa myös perinteisen ajattelutavan, jossa vain työnantajan on mahdollista kehittää työtä. Työn tuunaamisen tarkoitus ei ole muuttaa työtä sinänsä, vaan muokata työtehtävien osia ja omaksua uusi näkökulma työntekoon. Se voi olla yksilöllistä toimintaa, mutta myös yhteisöllistä työn voimavarojen ja myönteisten haasteiden lisäämistä. Tiimien työn tuunaamisen tiedetään lisäävän tiimissä koettua työn imua. Tämän edistämiseksi on keskeistä, että esihenkilö mahdollistaa arjen työssä työntekijöiden osallistumisen yhteiseen kehittämiseen. Tärkeää on myös tunnistaa työntekijöiden yksilöllisiä osaamisalueita ja mahdollistaa niiden käyttö sekä yksilöllisen että yhteisöllisen työn kehittämisessä. Toisaalta myös liian haasteellinen ja vaativa työ on haitallista työntekijän hyvinvoinnille. Työn tuleekin olla sopivasti mitoitettua myös siten, että esimerkiksi työn määrä ja osaamisvaatimukset eivät ole liiallisia suhteessa työntekijän yksilöllisiin voimavaroihin ja osaamistasoon nähden.