Työkyvyn tuen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa -koulutus
Tervetuloa opiskelemaan
Mitä?
Työkyvyn tuen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa -koulutus kokoaa työkyvyn ja työllistymisen tukeen liittyvät keskeiset asiat johtamisen näkökulmasta.
Kenelle?
Koulutus on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveysalan johtajille, esihenkilöille ja HR-ammattilaisille.
Tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on, että johtajien, esihenkilöiden ja HR-ammattilaisten
- tiedot työkyvyn ja työllistymisen tukemisesta sote-keskuksissa lisääntyvät
- ymmärrys monialaisen ja moniammatillisen työkyvyn ja työllistymisen tuen merkityksestä vahvistuu
- ymmärrys henkilöstön muuttuneesta roolista sote-keskusten asiakkaiden työkyvyn ja työllistymisen tukemisessa lisääntyy
- kyky hyödyntää työkykyjohtamista kaikessa päätöksenteossa oman henkilöstön työkyvyn edistämiseksi lisääntyy.
Lisäksi koulutuksessa tutustutaan työkyvyn tuen ja työkykyjohtamisen hyviin käytäntöihin ja toimintamalleihin.
Koulutuksen sisältö
Oppimateriaali koostuu neljästä osiosta:
- Työkyvyn tuki sote-keskuksessa
- Monialaisen ja moniammatillisen työn johtaminen
- Asiakasosallisuuden johtaminen
- Työkykyjohtaminen
Materiaalin kolme ensimmäistä osiota keskittyvät työikäisten asiakkaiden työkyvyn tukemiseen ja palveluihin. Neljännessä osiossa paneudutaan organisaation oman henkilöstön työkyvyn edistämiseen ja tukemiseen. Oppimateriaalissa on tekstin lisäksi kuvia, videoita ja kuhunkin osioon liittyviä oppimistehtäviä.
Oppimateriaalin laajuus on 27 tuntia eli 1 opintopiste. Voit opiskella materiaalin omaan tahtiin sinulle sopivana ajankohtana. Jokainen koulutuksen osio toimii myös itsenäisenä kokonaisuutena, mikäli et halua käydä koko oppimateriaalia läpi.
Koulutuksessa käytettävän sanaston löydät tämän sivun Sanasto-otsikon alta.
Koulutuksen lopuksi voit halutessasi suorittaa tentin, jolloin saat koulutuksesta todistuksen.
Sanasto
Monialainen ja moniammatillinen työ ja sen johtaminen edellyttävät sitä, että ammattilaisilla on yhteinen kieli ja käsitteet. Tässä koulutuksessa käytämme Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanastoa (Sotete-sanasto). Voit ladata koko sanaston itsellesi alla olevasta tiedostosta. Tiedostosta löytyvät myös käsitekaaviot, jotka kuvaavat käsitteiden välisiä suhteita.
Tarkastele tämän koulutuksen keskeisimpiä käsitteitä seuraavasta listauksesta klikkaamalla käsitteitä ja lukemalla avautuva kuvaus.
Lainsäädäntö
Työkyvyn tuen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa -koulutuksen osioihin liittyvät keskeiset lait ja niiden sisältö (mukaillen Työkyvyn tuki -koulutus, Työterveyslaitos 2022).
| Työkyvyn tuki sote-keskuksessa | |
| Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, luku 1, §7 | Laissa säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen tulee strategisessa suunnittelussaan asettaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määritellä toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi. |
| Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, luku 2, §8 |
Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan ja on järjestämisvastuussa asukkaidensa sosiaalija terveydenhuollosta. Hyvinvointialue saa järjestää ja tuottaa itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja toisen hyvinvointialueen alueella vain toimiessaan yhteistyössä tai yhteistoiminnassa kyseisen hyvinvointialueen kanssa. Järjestämisvastuun sisällöstä säädetään hyvinvointialueesta annetun lain §7:ssä. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa on oltava monialaista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaiden ja turvallisten palvelujen kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintakäytäntöjen kehittämistä. |
| Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, luku 2, § 10 | Hyvinvointialueella on vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueen on huolehdittava yhteen sovitettuja palveluja laaja-alaisesti tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisesta ja palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta hyvinvointialueen muiden palvelujen kanssa sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. |
| Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, luku 2, §11 | Hyvinvointialueen on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana hyvinvointialuestrategiaa. Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja siinä on huomioitava §22:ssa tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. |
| Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, luku 4, §22 | Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet yhdenvertaisen, laadukkaan ja kustannusvaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Tavoitteissa on määriteltävä mm. tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisen toteutumisen, vaikuttavuuden, palvelujen yhteensovittamisen ja kielellisten oikeuksien turvaamiseksi sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. |
| Monialaisen ja moniammatillisen työn johtaminen | |
| Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, luku 2, §10 | Hyvinvointialueella on vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueen on huolehdittava yhteen sovitettuja palveluja laaja-alaisesti tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisesta ja palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta hyvinvointialueen muiden palvelujen kanssa sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. |
| Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, §1 | Sosiaalihuoltolaki määrittelee hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden tehtävät ja asiakkaan edun mukaisen työskentelyn ja hyvän kohtelun sekä palvelujen suunnittelun ja toteutuksen. Lain yhtenä tavoitteena on parantaa yhteistyötä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä. |
| Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, luku 5 |
Lain §40:ssä todetaan, että jos asiakkaan tarpeisiin ei voida vastata vain sosiaalihuollon toimin, asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista vastaavan sosiaalihuollon ammattihenkilön, omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän on asiakkaan suostumuksella otettava yhteyttä siihen viranomaiseen, jonka vastuulle tarvittavien toimien järjestäminen ensisijaisesti kuuluu. Lain §41:ssä on määritelty monialainen yhteistyö sosiaalihuollossa. Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Lain §46 a:ssa sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisissa johtotehtävissä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. |
| Terveydenhuoltolaki 1326/2010 |
Lain §2:n tarkoituksena on parantaa terveydenhuollon toimijoiden, eri toimialojen, sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Lain §32:ssa ohjeistetaan yhteistyöstä ja ohjauksesta muuhun kuntoutukseen. Sen lisäksi, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon on tehtävä keskenään ja kunnan varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyötä. Lain mukaan hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattihenkilön on osallistuttava sosiaalihuollon toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Lain §33 määrittää vielä erikseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta. |
| Asiakasosallisuuden johtaminen | |
| Perustuslaki 731/1999 | Lain §2:n mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (§14). |
| Laki hyvinvointialueesta (611/2021) | Lain luku 5 määrittää laajasti hyvinvointialueiden asukkaiden osallistumisoikeuksista ja velvoittaa aluevaltuustoja huolehtimaan monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Keskeistä on palvelujen kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien ja henkilöstön kanssa. Aluevaltuustojen on selvitettävä palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Toimielimiin tulisi valita palvelujen käyttäjien edustajia sekä tukea asukkaiden ja järjestöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. |
| Terveydenhuoltolaki 1326/2010 | Tavoitteena on lisätä asiakaskeskeisyyttä ja oikeutta saada tietoa omaa hoitoaan koskevan päätöksenteon pohjaksi. Laki edellyttää myös järjestämään ohjausta, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa. |
| Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 | Lain tarkoituksena on vähentää eriarvoisuutta, edistää osallisuutta ja asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Rakenteellisessa sosiaalityössä edellytetään sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista. Useassa lain kohdassa mainitaan asiakkaan tarpeiden ja toivomusten huomioiminen tarpeen mukaisten palveluiden ja palvelukokonaisuuksien järjestämiseksi ja yhteensovittamiseksi |
| Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 | Laki painottaa potilaan oikeutta laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Laissa on määritelty potilaan oikeudet hoitoon pääsyyn, suunnitelmaan perustuvaan hoitoon ja kuntoutukseen, itsemääräämiseen ja tiedonsaantiin. Lain perusteella potilaan osallistuminen kohdentuu hänen omaan hoitoonsa. |
| Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 |
Laki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Lain mukaan asiakkaan toivomukset ja mielipide on otettava huomioon ja kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lain §8:n mukaan toteutettaessa sosiaalihuoltoa ja vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluita ja tukitoimia, on ensisijaisesti huomioitava asiakkaan toivomukset ja mielipide, sekä annettava asiakkaalle mahdollisuus osallistua palveluidensa suunnitteluun. Palveluita suunniteltaessa on huomioitava asiakkaan etu. |
| Työkykyjohtaminen | |
| Sairausvakuutuslaki 1224/2004, muutos luku 13, §5 | Laki kannustaa työpaikkoja laatimaan mallin työkyvyn hallinnalle. Se on edellytys, jotta Kela korvaa työnantajalle 60 % työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä toiminnasta (muuten korvaus on 50 %). |
| Työterveyshuoltolaki 1383/2001 |
Lain §4:ssä on säädetty työterveyshuollon järjestämisestä. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Lain §7:n mukaan työnantaja voi järjestää Työterveyshuoltolaissa tarkoitetut työterveyshuollon palvelut hankkimalla palvelut hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksiköltä, järjestämällä palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai hankkimalla tarvitsemansa palvelut muualta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Lain §8:n mukaan työnantajan valmistellessa työterveyshuollon toteuttamiseksi tarpeellisia päätöksiä, työnantajan tulee toimia yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa asioissa, jotka liittyvät työterveyshuollon järjestämisen yleisiin suuntaviivoihin ja toiminnan suunnitteluun (sisältäen toimintasuunnitelman, sisällön, laajuuden sekä työterveyshuollon toteutuksen ja arvioinnin) samoin kuin antaa työntekijöille tai heidän edustajilleen riittävän ajoissa asioiden käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Lain §12:ssa on mainittu vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen. |
| Työturvallisuuslaki 738/2002 |
Lain 12§:n mukaan työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä. Työturvallisuuslain muutoksilla (1.6.2023) tarkennetaan työnantajan työturvallisuusvelvoitteita. Muutoksen tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista. Lakimuutoksilla pyritään myös ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä. |
| Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 |
Lain 7 §:n mukaan työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. |
Koulutusmateriaalin tausta
Koulutuksen sisältö suunniteltiin yhdessä työkyvyn ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tämän koulutuksen sisältöä suunniteltiin samanaikaisesti Lääkäri työkykyä tukemassa -koulutuksen kanssa. Koulutuksen kehittämistä varten järjestettiin valtakunnallisia työpajoja. Niiden tuotosten perusteella osallistujat toivoivat, että koulutuksen aiheina olisi erityisesti asiakasosallisuus, monialainen yhteistyö, palvelutarpeen tunnistaminen, sekä palveluiden ja henkilöstön työkyvyn johtaminen.
Materiaaleja koottiin työpajoissa tuotettujen ehdotusten pohjalta. Osallistujat toivoivat monipuolista koulutusaineistoa, joka sisältäisi tekstien lisäksi myös kuvia, videoita, podcasteja, toimintamalleja ja käytännön esimerkkejä. Lisäksi koulutuksen kehittämisessä hyödynnettiin tutkimustietoa sekä olemassa olevia koulutusmateriaaleja kuten kaikille avointa Työkyvyn tuki -koulutusta, jonka Työterveyslaitos julkaisi vuonna 2022.
Tämän koulutuksen kehittämiseen sisältyi koulutuksen pilotointi ja kehittävä arviointi. Osallistujille lähetettiin arviointitiedon keräämistä varten sähköinen kysely ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen. Kyselyjen avulla saatiin tietoa koulutuksen vaikutuksista osallistujien oppimiseen sekä ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Pilotoitua koulutusta korjattiin ja täydennettiin saadun arviointitiedon pohjalta.
Materiaalin viittaaminen
Koulutuksen materiaaleja saa käyttää vapaasti ei-kaupalliseen tarkoitukseen. Käytettäessä tulee aina mainita lähde: Työkyvyn tuen johtaminen sosiaali- terveydenhuollossa -koulutus, Työterveyslaitos 2024.
Tekijät
Työkyvyn tuen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa -koulutuksen ovat kehittäneet:
- Julia Anttilainen, TtM, tutkija, Työterveyslaitos
- Irmeli Pehkonen, FT, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
- Nina Nevala, LitT, dosentti, AmO, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
- Kirsi Unkila, YTL, sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
- Liisi Räikkönen, YTM, koordinaattori, Työterveyslaitos
- Jussi Niemelä, KM, KTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
- Mari Haverinen, YTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
- Pirjo Juvonen-Posti, LT, kun-PD, kuntoutuksen erityispätevyys, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
- Minna Majuri, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, kliininen opettaja, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto
- Telma Rivinoja, KM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
- Mikko Henriksson, VTM, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Työterveyslaitos
- Maria Hirvonen, YTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
- Henna Laitio, FM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
Saavutettavuus
Olemme pyrkineet tekemään koulutuksesta mahdollisimman saavutettavan. Kun saavutettavuus on huomioitu mahdollisimman hyvin, erilaiset ihmiset voivat osallistua koulutukseen itsenäisesti. Saavutettava koulutus tarkoittaa tässä yhteydessä tekniikkaa, helppokäyttöisyyttä ja sisällön ymmärrettävyyttä.
Anna palautetta
Voit antaa palautetta tästä koulutuksesta alla olevan linkin kautta. Palaute voi liittyä koulutuksen sisältöön tai tekniseen toteutukseen.
Anna palautetta tämän linkin kautta.
Kiitos palautteestasi!
Koulutuksen rahoitus
Koulutus kehitettiin osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Sen yhtenä tavoitteena oli nostaa työllisyysastetta vauhdittamalla osatyökykyisten työllistymistä. Ohjelman rahoitus tuli EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
