Työkyvyn arviointi ja tuki työterveyshuollossa

Sekä työkyvyn arvioinnissa että työkyvyn edistämisessä työkykykäsitettä käytetään kuvaamaan ihmisen kykyä suoriutua omassa työtehtävässään tai tehdä työtä. Työkykytalo-mallissa korostuvat työn ja työolojen merkitys. Malli huomioi myös sosiaaliset tekijät sekä keskittyy realisoituvaan työkykyyn, suoriutumiseen työssä ja sen ehtojen arviointiin. Yksilö ymmärretään tässä mallissa aktiivisena toimijana. Työkykytalo-mallissa työkykyä kuvataan nelikerroksisena talona. Työkyvyn perustana (talon ensimmäinen kerros) on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. 

Työkyvyn arvioinnin edellytyksenä on tuntemus työn vaatimuksista. Yksi osa työkyvyn arviointia on potilaan subjektiivinen arvio työkyvystään, jonka selvittämiseksi voidaan hyödyntää itsearviointimenetelmiä, joita ovat esimerkiksi työkykyindeksi ja kykyviisari. Subjektiivista arviota täydentää työterveyshuollon tekemä objektiivinen arviointi, jossa voidaan hyödyntää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä.

Psyykkistä toimintakykyä arvioitaessa voidaan haastattelun lisäksi käyttää psyykkisten ja kognitiivisten oireiden kartoittamiseen soveltuvia menetelmiä, esimerkiksi TOIMIA-tietokannasta löytyvät Beckin depressiokysely, Työhönpaluuvalmius, Työhönpaluun pystyvyydentunne ja Koettu stressi. 

Fyysistä toimintakykyä arvioi tarkemmin työfysioterapeutti. Fyysisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettuja mittareita ovat esimerkiksi TOIMIA-tietokannasta löytyvät submaksimaalinen ergometritesti, kyykistystesti, käden puristusvoima, toiminnallinen tasapainotesti, yläraajojen dynaaminen nostotesti. Kaikilla toimintakykymittareilla ei ole suoraa yhteyttä työkykyyn, joten on syytä olla varovainen, ettei tee suoria johtopäätöksiä potilaan työkyvystä ainoastaan fyysisen toimintakyvyn tai potilaan subjektiivisen arvioinnin perusteella. Työkyvyn arvioinnissa voi hyödyntää työtehtäviä simuloivia tehtäviä, mikäli arviointia ei ole mahdollista tehdä työntekijän työpisteellä. 

Arvioinnista tehdyt johtopäätökset työkyvystä kirjataan potilasasiakirjoihin, ja eri ammattilaisten tekemiä johtopäätöksiä hyödynnetään työhön paluun suunnittelussa ja lausunnon tekemisessä.

Erikoissairaanhoidosta tehdään toimenpiteen tai hoidon yhteydessä lähete työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja työhön paluun tukitoimia varten. Lähete saapuu työterveyshuoltoon, ja se toimitetaan case managerille, joka ottaa yhteyttä potilaaseen ja ohjaa hänet tarvittaville ammattilaisille työkyvyn arviointia varten. 

Työkyvyn tukikeinoja

Työkyvyn arvioinnin perusteella suunnitellaan potilaan oikea-aikaista työhön paluuta hyödyntäen esimerkiksi työn muokkausmahdollisuuksia tai korvaavan työn mallia. Työn muokkauksella sovitetaan potilaan työtehtäviä vastaamaan hänen työkykyään tilanteissa, joissa oireet rajoittavat työntekoa jonkin verran. Korvaavaa työtä hyödynnetään tilanteissa, joissa potilaan oireet estävät oman työn tekemisen. 

Työhön paluun tukikeinoja

Työterveyshuollossa sovitaan kuka seuraa henkilöasiakkaan työkykyä ja työkyvyn tuen tarvetta sekä ennen työhön paluuta että työhön paluun jälkeen. Seurantaa voidaan toteuttaa eri ammattilaisten toimesta joko etäkontakteina tai vastaanottokäynteinä. 

Työterveysneuvottelu pidetään, kun halutaan keskustella työkykyyn ja työhön paluuseen liittyvistä käytännön asioista yhdessä työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kesken. Aloite neuvottelun pitämiseen voi tulla miltä tahansa osapuolelta. Työterveysneuvottelun keskiössä on työntekijän työ- ja toimintakyky suhteessa työn vaatimuksiin. Neuvottelussa ei käsitellä yksityiskohtaisia terveystietoja.    

Työterveysneuvotteluun osallistuvat ainakin työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuollon edustaja. Työntekijä voi halutessaan pyytää itselleen tukihenkilön mukaan neuvotteluun. Työpaikan edustajalla tulee olla päätäntävaltaa työhön paluuseen liittyvien järjestelyiden sopimiseen. Kaikilla työterveysneuvotteluun osallistuvilla on mahdollisten arkaluonteisten tietojen salassapitovelvollisuus. 

Valmistautuminen työterveysneuvotteluun 

Työpaikan edustajan on selvitettävä, mitä mahdollisuuksia työpaikalla on muokata työtä ja työjärjestelyjä, ja mitä työn asettamia vaatimuksia eri työtehtäviin ja vaihtoehtoihin kuuluu. 

Työntekijän on varmistettava, että työterveyshuollolla on käytettävissä asiaa koskevat sairauskertomustiedot (Kanta-oikeudet).   Työntekijän on hyvä miettiä etukäteen, mikä tukisi omaa työ- ja toimintakykyä ja työhön palaamista, ja valmistautua keskustelemaan työssä selviytymiseen vaikuttavista asioista. Työtekijän ja työterveyshuollon edustajan on edeltävästi keskusteltava asioista, jotka on hyvä tuoda esiin neuvottelussa, ja asioista, joista työntekijä ei halua puhuttavan.  

Työterveyshuollon on sovittava, kuka kutsuu työterveysneuvottelun osapuolet koolle, ja varmistettava, että neuvotteluun osallistuvalla työterveyslääkärillä on oikea-aikaiset asiantuntijakirjaukset ja muut tarvittavat tiedot käytettävissä neuvottelutilanteessa, kuten:

• ajankohtainen tieto henkilön työkyvystä ja toipumisennusteesta  
• tiedot työhön paluuseen liittyvistä tekijöistä ja aikatauluista  
• tiedot työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjatusta työpaikan varhaisen tuen malleista    

Neuvottelun johtopäätöksistä laaditaan muistio, johon kirjataan sovitut asiat, kuten miten ja kuka seuraa tilannetta työpaikalla ja työterveyshuollossa. Tarvittaessa voidaan sopia myös seurantapalaverin pitämisestä. Yleensä työterveysneuvotteluun kokoonnutaan yhdessä työpaikan tai työterveyshuollon tiloihin, mutta neuvottelu voidaan pitää myös etäyhteyksin. 

Työkyky | Työterveyslaitos

TOIMIA-tietokanta: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä  

Työterveyslaitos: Mitä työn muokkaus on?

Kela:  Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki

Työterveyslaitos: Työterveyshenkilöstö

Työterveyslaitos: Työterveysneuvottelu  

Tuisku, K., Vuokko, A., Puustinen, N., & Laukkala, T. (2022). Psyykkisen työ-ja toimintakyvyn arviointiin tarvitaan yhtenäisiä käytäntöjä. Suomen lääkärilehti.