Lintuinfluenssalta suojautuminen

Kuolleita lintuja ei poisteta luonnosta. Joukkokuoleman kohdanneet linnut on kuitenkin ilmoitettava viranomaisille, jotka tarvittaessa päättävät lintujen poistosta luonnosta.

1. Älä koske kuolleeseen lintuun tai sen jätöksiin.
2. Jätä kuollut lintu paikoilleen. Yksittäisiä luonnonvaraisia kuolleita lintuja ei yleensä poisteta luonnosta.
3. Jos olet kuitenkin koskettanut lintua, pese kädet hyvin vedellä ja saippualla. Lisäksi voit käyttää alkoholipitoista käsihuuhdetta.
4. Jos kuolleita lintuja on paljon eli havaitset Ruokaviraston määrittelemän lintujen joukkokuoleman, tee ilmoitus Ruokaviraston ohjeiden mukaan lähimmälle virkaeläinlääkärille, esimerkiksi kunnan eläinlääkärille. Ks. eläinlääkärien yhteystiedot Ruokaviraston sivuilta.
   Ruokaviraston mukaan joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta.  Katso lisätietoa: Usein kysyttyä lintuinfluenssasta (Ruokavirasto).

1. Ota kaksi jätesäkkiä. Säkkien pitää olla reilun kokoisia linnun kokoon nähden.
2. Tee molempien säkkien suihin pitkä taitos.
3. Laita kädet toisen jätesäkin taitoksen sisään ja vedä lintu säkkiin.
4. Laita säkki napakasti kiinni esimerkiksi solmimalla tai nippusiteellä. 
5. Laita säkki toiseen, tyhjään säkkiin.
6. Laita toinenkin säkki napakasti kiinni esimerkiksi solmimalla tai nippusiteellä. 
7. Pese kädet huolellisesti saippualla ja vedellä toimenpiteen jälkeen.
8. Vie säkki sekajätteeseen. 

HUOM. Jos olet taajama-alueen ulkopuolella, toimi näin: 

1. Kaiva linnulle hauta.
2. Nosta lintu lapiolla hautaan.
3. Älä kosketa käsin lintuun äläkä pakkaa sitä muovipussiin.
4. Pese lapio ja kädet hyvin. 

1. Laita tiiviit kertakäyttökäsineet käteen.
2. Pese lintujen tahrimat ulkopöydät ja -tuolit pesuliinalla, vedellä ja yleispesuaineilla. 
3. Laita pesuliina sekajätteisiin tai pese se vähintään 60 °C pesuohjelmalla väljässä vedessä.
4. Laita myös käytetyt käsineet sekajätteisiin ja pese sen jälkeen kädet hyvin vedellä ja saippualla.  

1. Laita kumisaappaat jalkaan
2. Kostuta terassi vesiletkulla.
3. Harjaa pitkävartisella harjalla märkiä pintoja, sillä kuivana harjaaminen nostaa pölyä ilmaan. 
4. Älä puhdista lintujen jätöksiä oleskeluterassilta painepesurilla. Se levittää tahroja aerosolina ilmaan.  

Kun linnuissa, turkiseläimissä tai muissa eläimissä on todettu ihmisiin tarttuva tartuntatauti, taudin torjuntatoimiin osallistuvien tulee suojautua huolellisesti. Eläinterveysviranomaiset johtavat torjuntatoimia.  

Ohje työkohteisiin, joissa on paljon lintujen jätöksiä

Suojautumisohjeessa on mukana myös ohjeet työskentelystä paikoissa, jotka ovat pahoin saastuneita lintujen ulosteilla. Tällaisia paikkoja voivat olla esimerkiksi merimerkit ja sillanaluset.

Suojautuminen lintujen runsailta jätöksiltä työkohteessa

Suojautumisohje raatojen keräämiseen lintujen joukkokuoleman varalle

Ilmoita havaitsemasi lintujen joukkokuolema kunnaneläinlääkärille. Viranomaiset ohjaavat lintujen keräyksen. Ks. eläinlääkärien yhteystiedot (Ruokavirasto).

Suojautumisohje lintujen raatojen keräämiseen joukkokuoleman yhteydessä 

Ohjeita turkistiloille ja siipikarjatiloille

Vaikka tautisuojaus turkiseläintarhoilla olisi asianmukainen, lintuinfluenssatartunnat turkiseläintarhoilla ovat mahdollisia, kun linnut etsivät ruokaa varjotaloista. Tartuntoja saattaa olla vaikea havaita. Tämän vuoksi turkiseläinten tuotannossa on edelleen suojauduttava.

Suojautuminen lintuinfluenssaan sairastuneiden tuotantoeläinten hoidossa 

Suojautumisohje turkiseläinten hoitoon, kun eläinten ei tiedetä sairastuneen

Suojautumisohje turkiseläinten lopetukseen

Suojautumisohje siipikarjan lopetukseen 

Suojautuminen lintuinfluenssalta turkiseläinten nahkonnassa

Ohje viljankorjuuseen - ja käsittelyyn

Lintuinfluenssan leviämisen ehkäisy on tarpeen myös viljankorjuussa ja -käsittelyssä. 

Lintuinfluenssariskin hallinta viljankorjuussa ja -käsittelyssä

Yllä olevat ohjeet löytyvät myös sivun vasemmasta reunasta.

Altistuminen lintuinfluenssavirukselle voi olla merkittävää seuraavissa tehtävissä

• joukoittain kuolleiden luonnonlintujen keräys, kuljetus ja hävittäminen
• luonnonvaraisten sairaiden eläinten otto hoitoon
• hoito eläinten pitopaikoissa, jossa on tai epäillään olevan tartunnan saaneita eläimiä
• tartunnan saaneiden eläinten lopettaminen
• tartunnan saaneiden eläinten jätöksien hävittäminen
• saastuneiden tilojen puhdistus ja desinfektio
• työ ahtaissa tiloissa, joissa on runsaasti tartunnan saaneiden eläinten jätöksiä
• näytteiden otto luonnonvaraisista eläimistä
• näytteiden otto eläinten pitopaikoissa
• eläinlääketieteellinen tutkimus ja eläinten ruumiinavaus. 

Jos eläimissä esiintyvä tartuntatauti voi tarttua ihmiseen, tartunnan saattaa saada sairaasta eläimestä, sen osista tai ulosteesta kosketuksen, silmien, suun tai hengitysteiden kautta. 

Tartuntavaaraa lisää likaisin käsin syöminen tai tupakointi ja silmien tai nenän hierominen.

Viruksen säilyvyys vaikuttaa tartunnan mahdollisuuteen

Tartunnan mahdollisuuteen vaikuttaa bakteerin tai viruksen säilyvyys. Lintuinfluenssavirus voi säilyä päiviä, jopa viikkoja linnun ulosteessa. Kylmä pidentää viruksen säilymisaikaa. Auringon säteily ja kuumuus tuhoavat virusta. 

Virusta hävitetään desinfektiolaitteella laboratorio-olosuhteissa. Käytännössä tehoaa 60 °C:n pesu pyykkikoneessa.

Desinfektioaineet tuhoavat bakteereita ja viruksia ainekohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti. Iho desinfioidaan alkoholipitoisella käsihuuhteella. 

Ensisijainen keino puhdistaa kädet on tehokas pesu vedellä ja saippualla.

Esimerkkejä tartuntatavoista:

• suora kosketus eläviin tai kuolleisiin tartunnan saaneisiin eläimiin, niiden ulosteisiin tai muihin elimistön nesteisiin tai eritteisiin
• ilmassa leijuvan pölyn ja aerosolien hengittäminen, kun niissä on eläinten ulosteita, elimistön nesteitä tai eläimistä irronnutta pölyä ja hilsettä
  
  • eläimet yskivät ja aivastelevat sairaina ja voivat aiheuttaa pisaratartunnan
  • eläinten hengityksessä syntyy aerosoleja ja eläinten liikkeet lisäävät aerosolien pitoisuutta ilmassa.
  • ulosteiden ja muun lian painepesu synnyttää aerosolia.
  • ahtaissa paikoissa ryömiminen nostaa pölyä ilmaan
• kosketus taudinaiheuttajalla kontaminoituneisiin häkkeihin tai eläinsuojan tai muiden sairastuneiden eläinten kanssa kosketuksissa olleisiin pintoihin tai välineisiin ja varusteisiin.