Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot ja pitkäaikainen työkyvyttömyys

Työhön paluuta selkäsairauden aiheuttaman sairauspoissaolon jälkeen on seurattu Suomessa kuntatyöntekijöillä. Poissalot päättyivät onnistuneeseen työhön paluuseen keskimäärin kolmessa viikossa. Toisaalta 14 prosenttia sairauspoissaoloista uusiutui saman syyn vuoksi vähintään kerran vuoden aikana. Yli 45-vuotiailla ja fyysisesti kuormittavaa työtä tekevillä selkäsärkyyn liittyvät sairauspoissaolot uusiutuivat muita useammin.  

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus on selvästi pienempi kuin mielenterveyssyistä eläkkeellä olevien, sillä mielenterveyden vaikeat häiriöt alkavat keskimäärin nuoremmilla.  

Monisairastavuus on riski työkyvylle. Koska sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet että mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä, on varsin paljon myös sellaisia työntekijöitä, joilla on kummankin tyyppinen sairaus. Tällaisessa tilanteessa työkyvyn tukeen tulee erityisesti panostaa. Aikuisväestöä edustavan Terveys 2000-aineiston seurannassa tarkasteltiin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä seitsemän vuoden aikana. Työkyvyttömyyden riski oli terveisiin verrattuna kaksinkertainen henkilöillä, joilla lähtötilanteessa oli joko pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus tai mielenterveyden häiriö. Mikäli henkilöllä oli kummankin diagnoosiryhmän sairaus, riski oli nelinkertainen.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän määrän sairauspoissaoloja. Kestävää paluuta työpaikalle voidaan tukea esimerkiksi työtä väliaikaisesti muokkaamalla työntekijän voimavarojen mukaiseksi. Kansainvälinen näyttö interventiotutkimuksista osoittaa, että sairauspoissaolon kestoa voidaan lyhentää sopimalla työn muokkauksesta työpaikan, terveydenhuollon ja mahdollisesti palvelukoordinaattorin välisessä yhteistyössä. Vaikuttavuutta on saatavissa muokkaamalla työtehtäviä tai työaikaa ja parantamalla työergonomiaa. Kuormituksen asteittainen nostaminen kohti aiempaa tasoa voi myös olla keino edistää työhön paluuta. Monikomponenttinen lähestymistapa osoittautui kustannustehokkaaksi, kun interventio kohdistui ainakin kahteen osatekijään.  

Suomessa on tutkittu mini-intervention vaikuttavuutta selkävaivoissa potilaan hakeuduttua perusterveydenhuoltoon. Viiveettä toteutettu fysiatrian erikoislääkärin ja fysioterapeutin konsultaatio - kestoltaan yhteensä noin 2.5 tuntia - johon sisältyi kliininen tutkimus ja neuvontaa, vähensi sairauspoissaoloja, oireita ja hoitokustannuksia verrattuna tavanomaiseen hoitoon.  

Osasairauspäivärahan käyttö, työajan puolittaminen sekä tarvittaessa työkuormituksen muutokset nopeuttivat tuki- ja liikuntaelinongelmaisen työntekijän kestävää työhön paluuta verrattuna ryhmään, joka oli täydellä sairauspäivärahalla. Interventio myös paransi koettua terveyttä ja elämänlaatua.

Osatyökyvyttömyysetuuksien eli osasairauspäivärahan ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käytön kautta pyritään edistämään työhön paluuta ja työssä pysymistä. Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö on huomattavasti lisääntynyt Suomessa. Osasairauspäivärahaa käytetään kuitenkin edelleen verrattain vähän. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa noin joka kymmenennellä kaikista vuoden aikana sairauspäivärahajakson aloittaneista palkansaajista on vähintään yksi osasairauspäivärahajakso. 

Osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttö on erityisen yleistä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa, joissa eläke on osittainen jo lähes joka toisella työkyvyttömyyseläkejakson aloittaneista palkansaajista, jotka ovat olleet edellisen kahden vuoden aikana mukana työelämässä. 

Työnantajasektorien väliset erot osatyökyvyttömyysetuuksien käytössä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa saman suuntaisia kuin kaikkia sairauksia tarkasteltaessa. Erot ovat osasairauspäivärahan ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käytössä eri suuntaiset. Täysien etuuksien käyttöön nähden on osasairauspäivärahan käyttö yleisempää yksityisellä sektorilla ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttö yleisempää julkisella sektorilla. Työnantajasektorien väliset erot osaetuuksien käytössä ovat pysyneet suhteellinen vakaina, lukuun ottamatta pahinta lamavuotta 2009, jolloin sektorien välillä ei ollut eroa osasairauspäivärahan käytössä.