Miten hankin työterveyspalvelut?
Onko työterveyshuolto pakollinen järjestää?
Työterveyshuolto on osa terveydenhuollon kokonaisuutta. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto kuuluu kaikille työssäkäyville työntekijöille työsuhteen laadusta, kestosta tai työtunneista riippumatta. Työterveyshuollon tulee olla järjestetty työntekijöille tasapuolisesti ja maksuttomasti.
Nykyinen työelämän toimintaympäristö edellyttää eri ammattilaisten yhteistyötä. Työterveyshuoltopalveluja toteuttaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. He käyttävät tarvittaessa muiden asiantuntijoiden erityisosaamista (esimerkiksi sosiaaliala, ravitsemus, työnäkeminen).
Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi hankkia sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluja. Yrittäjälle itselle työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista mutta suositeltavaa.
Työterveyshuolto on parhaimmillaan investointi tuottavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteillä ja kiinteällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa myönteisesti työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen ja työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn.
Myönteiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi:
- Hyvinvoiva henkilöstö toimii tehokkaasti ja viihtyy työssään.
- Hyvinvointi ja työkyky näkyvät työn laadussa ja tukevat työpaikan tavoitteissa menestymistä.
- Organisaation toimintaan tulee vähemmän häiriöitä, kun pitkiltä sairauspoissaoloilta vältytään ja työhön paluuta tuetaan aktiivisesti.
- Hyvinvoivan työyhteisön maine houkuttelee hyviä työntekijöitä ja asiakkaita.
Mitä työterveyspalvelujen hankinnassa tulee huomioida?
Työnantaja päättää, mistä, millaisia ja miten laajoja työterveyspalveluja hän hankkii. Päätöksiä tulee valmistella yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Vähintään 20 hengen työpaikoilla työterveyshuollon järjestämisessä olennaiset asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
Mitä kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon?
Lakisääteinen työterveyshuolto painottuu työstä ja työoloista aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja työolosuhteiden turvallisuutta.
Työpaikkaselvityksessä selvitetään työpaikan altisteet, kuormitus- ja voimavaratekijät ja arvioidaan niiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Työntekijät ja henkilöstön edustajat osallistuvat työpaikkaselvityksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Työpaikkaselvityksen avulla vältetään sellaiset toimintatavat ja palvelusisällöt, jotka eivät hyödytä työpaikkaa. Samoin säästetään työterveyshuollon resursseja sellaiseen toimintaan, joka aidosti tukee työpaikkaa ja sen tarpeita.
Työpaikkaselvityksen perusteella tehdään yhteistyössä työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jossa kuvataan työterveyshuollon toiminnan tavoitteet ja toiminta niiden saavuttamiseksi sekä toiminnan seuranta ja arviointi.
Suunnitelman tekemiseen kannattaa panostaa yhteistyössä, sillä se ohjaa jatkossa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintaa. Toimintasuunnitelma tehdään aina kirjallisena. Siihen kannattaa liittää kustannusarvio.
Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun yhteydessä myös sovitaan, mitkä ovat työterveyshuollon ja työpaikan toimet työkyvyn edistämisessä ja tuessa.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain ja tarkastetaan, että palvelut vastaavat työpaikan muuttuvia tarpeita ja tilanteita.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyy:
- Työpaikkaselvitys
- Toiminnan suunnittelu ja toimintasuunnitelma
- Terveystarkastukset
- Lakisääteiset terveystarkastukset, joiden tarve arvioidaan työpaikkaselvityksessä todettavien altisteiden, kuormitustekijöiden ja työn erityisvaatimusten pohjalta.
- Vapaaehtoiset terveystarkastukset, joiden tavoite on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn selvittäminen ja tukeminen.
- Työolojen kehittämisehdotukset
- Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöille tai ryhmille
- Työkykyä ylläpitävään ja edistävään toimintaan osallistuminen työterveysyhteistyössä sovituin käytännöin
- Työssä selviytymisen seuranta työkyvyn heikentyessä
- Ensiavun järjestämiseen osallistuminen
- Toiminnan vaikuttavuuden arviointi.
Miten työterveyshuollon sairaanhoito eroaa perusterveydenhuollosta?
Työnantaja voi lakisääteisten työterveyspalvelujen lisäksi halutessaan järjestää sairaanhoitopalveluja ja muita terveydenhuoltopalveluja. Näiden palvelujen laajuus määritellään sopimuksessa.
Kelan tilastojen perusteella noin 75 prosentissa työterveyssopimuksista on ennaltaehkäisevän toiminnan rinnalle liitetty sairaanhoito.
Työterveyshuoltona järjestetty sairaanhoito ei tyypillisesti kata kaikkea sairaanhoitoa. Se eroaa painotuksiltaan perusterveydenhuollon sairaanhoidosta muun muassa seuraavasti:
- Työntekijöiden ja työpaikkojen tarpeet huomioidaan sairaanhoidon järjestelyissä.
- Sairauksien työperäisyys arvioidaan työlääketieteellisen osaamisen pohjalta.
- Yksilön työ- ja toimintakykyä tuetaan vaikuttamalla paitsi yksilöön itseensä myös työhön, työympäristöön ja työyhteisöön.
Miten työterveyshuollon kustannukset muodostuvat?
Työterveyshuollon kustannukset riippuvat palvelujen käytöstä ja sopimuksen laajuudesta. Laskutus tapahtuu yleensä käytetyn ajan ja tehtyjen tutkimusten mukaan. Lisäksi palveluntuottajat voivat laskuttaa yleis- tai perusmaksua, joka määräytyy muun muassa työterveyshuollon piirissä olevien työntekijöiden lukumäärän mukaan.
Kelan korvauksissa työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan:
- Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.
- Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset, kun ne on järjestetty osana työterveyshuoltoa, joka sisältää myös ehkäisevän toiminnan.
Ehkäisevän työterveyshuollon korvaus on 60 prosenttia ja sairaanhoidon 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, jos ne eivät ylitä Kelan asettamaa vuotuista enimmäismäärää.
- Työntekijäkohtainen kustannusten yhteinen enimmäismäärä on 470,50 euroa (tuorein luku vuodelta 2023). Korvauksia haetaan takautuvasti tilikauden päättymisen jälkeen.
- Korvauksen määrää korotetaan, kun työnantajan eri toimipaikkojen työntekijöiden lukumäärä on yhteensä enintään 9 työntekijää.
Vuonna 2022 kokonaisvaltainen työterveyshuolto, joka sisältää myös sairaanhoidon, oli keskimäärin 487 euroa työntekijää kohden, ja tästä Kelan korvaus oli 208 euroa.
Lisää tietoa työterveyshuollon kustannuksista
Pikaopas työterveyshuollon korvauksiin (kela.fi)
Työterveyshuollon korvauksen määrä (kela.fi)
Kelan työterveyshuoltotilasto 2022 (helsinki.fi)
Tarvitseeko yksinyrittäjä itselleen työterveyspalveluita?
Yksinyrittäjän kannattaa hankkia itselleen työterveyspalvelut, tosin vielä aika harva yrittäjä näin tekee. Syynä voi olla se, että työterveyspalvelujen järjestäminen itselle ei ole pakollista samalla tavalla kuin työntekijöille.
Toisaalta syynä voi olla se, että yrittäjä ei tiedä, mitä työterveyspalvelut ovat ja mikä niiden hyöty hänelle olisi. Pienessä yrityksessä on vain harvoin osaamista ja resursseja edistää työkykyyn ja työturvallisuuteen liittyviä asioita, ja siksi työterveyshuolto olisi hyvä kumppani siihen.
Kun yrittäjä järjestää itselleen työterveyshuollon, hänellä pitää olla työterveyshuoltosopimus, jossa kuvataan palvelun sisältö. Työterveyspalvelu on ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa (niin sanottu lakisääteinen työterveyshuolto). Yrittäjä voi hankkia myös sairaanhoitopalveluja ja muun terveydenhuollon palveluja osana työterveyssopimusta.
Yksinyrittäjät voivat saada työterveyshuoltopalvelunsa kustannuksista Kelan korvauksen palveluntuottajan tilitysmenettelyllä: palveluntuottaja hakee yrittäjän puolesta työterveyshuollon korvauksen Kelalta ja laskuttaa yrittäjältä korvauksen jälkeen maksettavaksi jäävän osuuden eli omavastuuosuuden.