Fysikaaliset altisteet työpaikalla

Yleisimmät fysikaaliset altisteet ovat melu, tärinä sekä erilaiset ei-ionisoivat säteilyt (ultraviolettivalo ja erilaisten laitteiden aiheuttamat sähkömagneettiset kentät).

Riittävän korkeille tasoille altistuminen voi aiheuttaa välittömiä terveysvaikutuksia. Yleensä haittavaikutukset johtuvat pidempiaikaisesta altistumisesta. Meluvamma on edelleen yleisin ammattitauti Suomessa ja esimerkiksi käsityökalujen tärinän aiheuttamaa niin sanottua valkosormisuutta tavataan edelleen. Melussa työskentely lisää tapaturmariskejä. Lisäksi fysikaaliset altisteet voivat matalammillakin altistumistasoilla heikentää viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta.

Erityisen herkille työntekijäryhmille, kuten sydäntahdistinta käyttäville, esimerkiksi tietyt sähkömagneettiset kentät työympäristössä saattavat aiheuttaa välittömän vaaratilanteen.

Fysikaalisten altisteiden riskinarvioinnissa voidaan hyödyntää lainsäädännössä määriteltyjä raja- ja ohjearvoja, joihin työhygieenisten mittausten tuloksia verrataan. Riskinarvioinnissa hyödynnettävät mittaukset vaativat useimmiten erityisasiantuntemusta.