Tietopaketit työssä altistumisesta

Elektroniikkateollisuuden pehmeäjuotostyö voi aiheuttaa ammattitauteja ja muita terveyshaittoja. Terveysvaikutuksiltaan merkittävin juotostyön altiste on juotoksen kuumentuessa ilmaan vapautuvat huurut, jotka sisältävät mm. kolofonin eli mäntyhartsin johdannaisia sekä juotteen sisältämien metallien oksideja.

Hitsaustyö voi aiheuttaa työpaikoilla ammattitauteja ja muita terveyshaittoja. Hitsaajien pääasiallinen altiste ovat hengitysvyöhykkeelle pääsevät kaasut kuten otsoni ja häkä sekä metallin lämpöhajoamisen yhteydessä syntyvät huurut.

Kampaamo- ja kauneudenhoitoalalla käsitellään runsaasti kemikaaleja, jotka voivat päästä työntekijän iholle ja hengitysteihin. Tyypillisimpiä aineita ovat pesuaineet, hiusvärit, vaalennusaineet, permanenttiaineet ja hiustenmuotoilu-tuotteet.

Tärinäaltistumista aiheuttavat sahaavat, iskevät tai tärisevät koneet ja työkalut, joiden värähtelevä liike siirtyy työkalusta käsiin. Tärinälle altistavia työvaiheita esiintyy tyypillisesti muun muassa rakennus-, kaivos- ja metsäteollisuudessa sekä konepaja-teollisuudessa.

Altistuminen jauhoille ja leipomotyö voivat aiheuttaa ammattitauteja ja muita terveyshaittoja. Tyypillisimpiä jauhoille altistuvia ammattiryhmiä ovat leipomo-, pizzaravintola- ja konditoriatyöntekijät sekä muut elintarvike-teollisuudessa työskentelevät henkilöt.

Liimojen ja pinnoitteiden valmistajat ja teolliset käsittelijät ovat tyypillisiä liuotinaineille altistuvia henkilöitä. Runsasta tai kohtalaista altistumista esiintyy myös muun muassa rakennusalalla, graafisessa teollisuudessa, metalliteollisuudessa, massa- ja paperiteollisuudessa, lujitemuovien valmistuksessa, moottoripolttoaineiden käsittelyn yhteydessä sekä tutkimuslaboratorioissa.

Maataloustyössä esiintyy useita tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Tuotantosuunta vaikuttaa terveysriskien esiintymiseen; kotieläintiloilla ja kasvinviljelytiloilla vaaratekijät poikkeavat toisistaan.

Metallintyöstössä käytettävät kemikaalit voivat aiheuttaa ammattitauteja ja muita terveyshaittoja. Konepajoissa työskentelevät metallintyöstäjät (koneistajat, sorvaajat, hiojat, työkalunvalmistajat jne.) käsittelevät monenlaisia jäähdytys- ja voiteluaineita, joista tyypillisimpiä ovat veteen sekoittuvat metallintyöstönesteet (lastuamisnesteet, leikkuunesteet). 

Muovikemikaaleille altistutaan mm. lattiapinnoitetyössä, rakennusmaalauksessa sekä saumaus- ja tiivistystöissä. Näissä töissä saattaa esiintyä myös muita haitallisia aineita kuten liuotinaineita, puupölyä ja kvartsia, joita tämä ohje ei käsittele.

Puutoimialojen, kuten saha-, levy- ja puusepänteollisuuden työntekijät ovat tyypillisiä puupölyille altistuvia henkilöitä. Altistumista esiintyy myös mm. rakennusalalla sekä massa- ja paperiteollisuudessa. Valtaosa altistuneista käsittelee työssään useasta eri puulajista lähtöisin olevaa pölyä.

Sähköteollisuudessa käsitellään muun muassa epoksi-, polyesteri- ja polyuretaanihartsipitoisia liimoja, lakkoja, pinnoitteita ja kyllästysaineita. Lämpökovetteisten kyllästyshartsien ja liimojen kanssa käytetään usein ns. happoanhydridikovetteita. Asennustyössä käytetään yleisesti akrylaattiyhdisteitä sisältäviä pikaliimoja ja ruuvilukitteita.

Useiden maalityyppien tiedetään aiheuttavan hengitystieallergiaa ja allergista ihottumaa. Yleisin allerginen hengitystiesairaus on polyuretaanimaalien isosyanaattipitoisten kovetteiden aiheuttama astma. Allergista kosketusihottumaa aiheuttavat eniten epoksimaalit ja niiden kovetteet.