ASA-rekisterin usein kysytyt kysymykset (UKK)

Koska ASA-ilmoituksessa käsitellään henkilötietoja, on sovellukseen integroitu tietosuojavaatimusten takia Suomi.fi-valtuuspalvelu ja Suomi.fi-tunnistautumispalvelu. Valtuuspalvelun käyttö korvaa työnantajan allekirjoituksen ja tunnistautumispalvelu varmentaa ilmoittajan henkilöllisyyden sekä lukee valtuusrekisteristä hänen oikeutensa ilmoituksen tekemiseen, jolloin henkilö pääsee järjestelmään.

Jos et pääse valitsemaan edustamaasi yritystä, sinulle ei ole annettu valtuutta sähköisen ASA-ilmoituksen tekemistä varten. Suomi.fi-tunnistusjärjestelmä tarkistaa, että sinulla on valtuus tehdä ASA-ilmoitus. Voit tehdä ASA-ilmoituksen verkossa ilman haettuja valtuuksia vain, jos olet kaupparekisteriin merkitty yrityksen toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, yrityksen nimenkirjoittaja, jolla on oikeus edustaa yritystä yksin tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Mikäli sinulla ei ole mitään näistä rooleista, yrityksen tulee ensin valtuuttaa sinut tekemään ASA-ilmoitus yrityksen puolesta. Valtuutus tehdään Suomi.fi-valtuuspalvelussa.

Työnantaja voi valtuuttaa työntekijän myöntämällä hänelle Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien ilmoittaminen -valtuusasiaan liittyvän Asiointivaltuuden Suomi.fi-palvelussa.

Suosittelemme, että isommissa yrityksissä työnantaja antaa valtuutusoikeuden ensin jollekin yrityksen henkilölle, joka voi jakaa keskitetysti asiointivaltuutuksia eri työosastojen ASA-yhdyshenkilöille.  Isommissa yrityksissä kannattaa kääntyä talous- tai HR-osaston puoleen, joilla on usein kokemusta valtuuksien hakemisesta. Tarkempi ohjeistus valtuuttamiseen on Suomi.fi-palvelun ohjeissa.

Työntekijänä voit myös hakea Suomi.fi-palvelussa valtuutusta työnantajaltasi. Kun työntekijänä pyydät valtuutta, se on voimassa vasta, kun valtuuttaja on vahvistanut valtuuden Suomi.fi -valtuutuspalvelussa. Jos työntekijä lähtee yrityksestä, tulee työnantajan mitätöidä työntekijälle annetut valtuudet.

Valtuutuksen saajalle näkyy kaikki Y-tunnuksen alla aikaisemmin ilmoitettujen työosastojen tiedot. Jos haluat rajata valtuutusta koskemaan vain tiettyjä työosastoja ja sinulla on tiedossa ASA-osastonumero, ota hakemuksessa käyttöön valtuuden tarkenne (liukukytkin): 

• Valitse tarkenteen nimeksi: Aliorganisaation tunniste
• Ilmoita tarkenteeksi: työosaston ASA-osastonumero (yksi tai useampi). Huom! Vain aiemmin ilmoitettuihin osastoihin voi rajata oikeuksia tarkenteella. Uudelle osastolle ei voi kohdentaa tarkenteella rajattua valtuutusta, koska osastolla ei ole vielä rekisterinpitäjän (Työterveyslaitos) antamaa ASA-osastonumeroa. Kun ASA-osastonumero on annettu, voi työnantaja antaa valtuutetulle uuden tarkenteella rajatun valtuuden. 
• Huom! Jos sinulla on jo tarkenteella rajatut valtuudet vain tiettyihin osastoihin ja teet uuden osaston ASA-ilmoituksen, lisää lisätietokenttään pyyntö, että lähettäisimme sinulle uuden osaston ASA-numeron sähköpostissa, jotta työnantajasi voisi lisätä numeron tarkenteiden luetteloon Suomi.fi-valtuudet palvelussa. Ilman hyväksyttyä uutta tarkennetta (uusi ASA-numero) osastoa ei löydy luettelosta.

Jos valtuuttaminen ei ole mahdollista omatoimisesti Suomi.fi-valtuuksissa, voidaan valtuus rekisteröidä hakemuksen perusteella. Virkailijavaltuuttamispalvelun kautta valtuutusoikeuksia hakevat esimerkiksi viranomaiset, kunnat, seurakunnat, julkiset oppilaitokset, säätiöt ja elinkeinoyhtymät. Katso ensin ohje Suomi.fi hakemuksella valtuuttamiseen julkisyhteisönä (dvv.fi). Hakemuksella valtuuttaminen -sivulta löydät ohjeet omaan hakemukseesi.

Valtuutuksiin liittyvissä ongelmissa voitte olla yhteydessä Suomi.fi organisaatioasiakkaiden asiakaspalveluun soittamalla numeroon 0295 53 5115.

ASA-ilmoitus tulisi tehdä ensisijaisesti sähköisesti. Jos et pysty tekemään sähköistä ilmoitusta, käytä alla olevaa ilmoituslomaketta edellisen vuoden tietojen ilmoittamiseen.

ASA-lomake: Työnantaja- ja altistetiedot sekä altistuneet työntekijät

Palauta lomakkeet salatulla sähköpostilla ASA-rekisterin turvapostin kautta. Huomioithan, että turvaposti ei ole käytössä heinäkuun aikana.

Lomakkeet voi palauttaa myös osoitteeseen:
ASA-rekisteri, Työterveyslaitos, PL 18, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS

Tarvittaessa ota yhteyttä Annely Soosaar +358 30 474 2044.  

Älä lähetä ASA-ilmoitusta osoitteeseen asa [at] ttl.fi (asa[at]ttl[dot]fi).

ASA-ilmoitusvelvollisuus koskee syöpää aiheuttavaksi (Carc. 1A/1B; H350 tai H350i) tai perimää vaurioittavaksi (Muta. 1A/1B; H340) luokiteltavia aineita ja seoksia sekä asetuksen VNa 113/2024 liitteessä 1 listattuja syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia työmenetelmiä.

Ilmoitusvelvollisuuden piiriin eivät kuulu aineet tai seokset, joilla on vaaraluokitus Carc. 2 (H351) tai Muta. 2 (H341). Ilmoitusvelvollisuus koskee vain niitä aineita/seoksia/työmenetelmiä, joille työntekijät työpaikalla altistuvat.

ASA-ilmoitus tehdään työpaikalla käytössä olevan tuotteen luokituksen perusteella. Tuotteen luokituksen voi tarkistaa sen käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 2.1.

• Jos tuote ei ole käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 2.1 saanut luokitusta Carc. 1A tai 1B (H350, H350i) tai Muta. 1A tai 1B (H340), eivät tiedotteen kohdassa 3, 11 tai 16 mainitut ainesosien syöpävaarallisuuteen liittyvät tiedot aiheuta ASA-ilmoitusvelvollisuutta (nämä tiedot on jo huomioitu tuotteen vaaraluokituksessa).
• Jos tuote on käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 2.1 saanut luokituksen Carc. 1A tai 1B (H350, H350i) tai Muta. 1A tai 1B (H340), katso tiedotteen kohdasta 3, minkä ainesosan takia tuote on saanut luokituksen. ASA-ilmoituksessa pitää ilmoittaa syöpävaarallista ainesosaa vastaavan ASA-ainenumero. ASA-ainenumeron löydät ohjeellisesta ASA-aineluettelosta.

Vaikka tuote tai sen luokituksen aiheuttanut ainesosa ei olisi ohjeellisessa ASA-aineluettelossa, mutta tuote on käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 2.1 saanut luokituksen Carc. 1A/1B tai Muta. 1A/1B, kuuluu ilmoitus tehdä.

Jos tuotteen luokitus vaikuttaa virheelliseltä tai eri toimittajien luokitukset samalle tuotteelle/aineelle poikkeavat toisistaan ilman ilmeistä syytä (esim. erot koostumuksessa, epäpuhtauksissa tms.), on asian selvittämiseksi syytä olla yhteydessä tuotteen/aineen toimittajaan.

Jos työssä altistutaan aineelle, joka käyttöturvallisuustiedotteen mukaan on luokiteltu Carc. 1A/1B (H350 tai H350i) tai Muta 1A/1B (H340), mutta aineelle ei löydy ASA-numeroa ohjeellisesta ASA-aineluettelosta, liitetään ASA-ilmoitukseen mukaan tuotteen käyttöturvallisuustiedote.

Verkossa olevan ASA-ilmoitusjärjestelmän kautta ilmoitettaessa ASA-ainenumeroa ei tällöin ilmoiteta sivulla 2, vaan kohta jätetään tyhjäksi. Kun sivulla 4 ilmoitetaan altistuneet työntekijät, viitataan aineen rivinumeroon (RX) sivulla 2.

Jos ilmoitat vanhaan tapaan lomakkeella, merkitse ilmoituslomakkeen kohtaan ASA-ainenumero joku kirjain tai muu merkki. Sama kirjain/merkki tulee merkitä ASA-ainenumeron paikalle lomakkeen kohtaan 2 (tuotteet) ja kohtaan 4 (altistuneet työntekijät).

ASA-rekisteriin ilmoitetaan lähtökohtaisesti työntekijät, joiden altistuminen syöpävaarallisille tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille työssä on suurempaa kuin väestön yleinen (ympäristöperäinen) tausta-altistuminen. Siksi ilmoituskriteerit usein täyttyvät, vaikka altistumistasot työssä jäisivät selvästi alle työhygieenisten raja-arvojen (HTP-arvot, sitovat raja-arvot).

Ilmoituskriteerit yleensä täyttyvät, jos ainetta käsitellään säännöllisesti teollisessa mittakaavassa tai muuten merkittäviä määriä. Ilmoituskriteerit eivät yleensä täyty, jos ainetta käsitellään hyvin pieniä määriä tarkasti kontrolloiduissa olosuhteissa tai käsitellään esimerkiksi avaamattomia pakkauksia. Vastuu altistumisen selvittämisestä ja arvioinnista on työnantajalla.

Jos mittaustietoa tai muuta tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet altistavaa työtä vähintään 20 työpäivänä kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (eli 40 tuntia vuodessa).

Jos työpaikalla on arvioitu työajan tai altistumismittausten perusteella, että jossakin työtehtävässä altistumisen perusteet täyttyvät, ilmoitetaan kaikki kyseistä tehtävää tekevät ASA-rekisteriin. Altistavien työkohteiden ympäristössä työskentelevät tulee myös ottaa huomioon. Teollisuustilojen yleinen taustapitoisuustaso voi ylittää selvästi väestön keskimääräisen altistumistason, jolloin kaikki tiloissa työskentelevät työntekijät tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin.

Altistuminen on aina arvioitava tapauskohtaisesti työpaikalla huomioiden työpaikan olosuhteet. Altistumisen arvioinnin lopullinen vastuu on työnantajalla ja työnantaja tekee päätökset siitä, ketkä työntekijät katsotaan altistuneiksi ASA-aineille ja työmenetelmille. Työterveyshuolto voi antaa asiantuntija-apua altistuvien arvioinnissa.

ASA-rekisteriin ei ilmoiteta vain niitä työntekijöitä, joiden biomonitorointitulokset ylittävät altistumattomien viiterajan, vaan kaikki samaa altistavaa työtä tekevät työntekijät. Altistavaksi työksi katsotaan työ, jossa altistumattomien viiteraja on toistuvissa mittauksissa ylittynyt useammalla työntekijällä. Jos altistumattomien viiterajan ylityksiä on vain noin 10 % tehdyistä mittauksista tai vähemmän, ei tätä työtä tekeviä työntekijöitä pääsääntöisesti ilmoiteta rekisteriin. On suositeltavaa, että päätös ilmoittamisesta perustuu useampien biomonitorointimittauskertojen perusteella tehtyyn kokonaisarvioon, ja että siinä huomioidaan myös mahdolliset ilmamittaukset.

Henkilönsuojaimia käytetään riskinarviointiin perustuen niissä tilanteissa, joissa teknisillä ratkaisuilla ja muilla toimenpiteillä ei pystytä riittävästi hallitsemaan altistumista. Suojaimilla pyritään estämään liiallinen, HTP-arvot tai sitovat raja-arvot ylittävä altistuminen, mutta vain harvoin niiden avulla voidaan altistuminen täysin poistaa. Hengityksensuojaimia on yleensä tarkoituksenmukaista käyttää ainoastaan altistavimmissa työvaiheissa. Hengityksensuojamissa esiintyy myös usein reunavuotoja, jotka heikentävät suojaustehoa. Siksi altistuminen on henkilönsuojainten käytöstä huolimatta yleensä suurempaa kuin työssään altistumattomalla väestöllä, jolloin ASA-ilmoitusvelvollisuus täyttyy.

ASA-ilmoitus voidaan jättää tekemättä henkilönsuojainten käytön perusteella ainoastaan erityistilanteissa, esim. lääketeollisuudessa tehtävissä, joissa tuotantotilaan mennään täysin suojautuneena paineilmapuvussa.

Hyvin pienten käyttömäärien (<1 ml tai g per työtehtävä tai työpäivä) kohdalla altistuminen jää olemattomaksi, mikäli ainetta käsitellään laboratoriossa vetokaapissa iho suojattuna suojakäsinein. Tällaisessa työssä ASA-ilmoitusvelvollisuus ei täyty.  

Pienten käyttömäärien (1–100 ml tai g per työtehtävä tai työpäivä) kohdalla altistumisen voidaan katsoa olevan olematonta, mikäli aineen käsittely tapahtuu tiukasti kontrolloiduissa olosuhteissa vetokaapissa, iho on suojattu suojakäsinein ja aine on heikosti haihtuvaa eikä se pääse pölyämään. Tällaisessa työssä ASA-ilmoitusvelvollisuus ei täyty. Jauhemaisia kiinteitä aineita ja haihtuvia nesteitä käsiteltäessä altistuminen on kuitenkin mahdollista ja työntekijöiden ilmoittaminen ASA-rekisteriin voi olla perusteltua. 

Jos käsitellään seoksia tai laimennoksia, on huomattava, että käyttömääräraja (100 ml tai g per työtehtävä tai työpäivä) koskee syöpävaaralliseksi (Carc. 1A/1B tai Muta. 1A/1B) luokiteltua ainesosaa eikä koko seosta tai laimennosta.  
 

Jos mittaustietoa tai muuta tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle tai perimää vaurioittavalle aineelle altistavaa työtä vähintään 20 työpäivänä kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (eli 40 tuntia vuodessa).

Aika-arvio koskee yksittäistä tekijää/ainetta, eikä eri altisteita lasketa yhteen altstumisaikaa arvioitaessa.

20 päivän (40 tunnin) säännön on tarkoitus rajata ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle vain satunnaisesti altistuvat. Säännöllisesti altistavaa työtä tekevät on perusteltua ilmoittaa ASA-rekisteriin, vaikka 20 päivän (40 tunnin) sääntö ei esimerkiksi yksittäisen työvuoden osalta täysin täyttyisi.

Velvollisuus ASA-ilmoituksen tekemiseen on työntekijän omalla työnantajalla.

Työnantaja organisoi työnantajan luettelon ylläpidon ja ASA-ilmoituksen tekemisen käytännössä. Työnantaja voi hyödyntää työterveyshuollon ja työhygienian asiantuntijoiden asiantuntemusta altistuvien työntekijöiden tunnistamisessa ja altistumisen arvioinnissa.

Vuokratyössä ja yhteisellä työpaikalla on tärkeää varmistaa, että tieto syöpävaarallisista altisteista ja altistumistilanteista siirtyy työnantajien välillä (Työturvallisuuslaki 738/2002; 50 §). Työvoiman vuokrausyritykselle tai alihankkijayritykselle tulisi välittää tieto altistavasta aineesta tai työmenetelmästä ja sitä vastaava ASA-ainenumero, jos se on tiedossa. Työvoiman vuokrausyrityksen tulisi kerätä tiedot vuoden aikana tapahtuneista altistumisista ja ilmoittaa työntekijät rekisteriin kalenterivuosittain, jos ilmoituskriteerit täyttyvät.

Jos työntekijä on työsopimussuhteessa useaan työnantajaan, kukin työnantaja tekee erikseen ilmoituksen omassa työsuhteessaan tehtyyn työhön liittyvistä altistumisista.

Suositus: Jos työntekijä altistuu kalenterivuoden aikana samalle altisteelle usean työnantajan palveluksessa, suosittelemme, että työnantaja, jonka työsuhteen aikana 20 päivän (40 tunnin) sääntö täyttyy, tekee työntekijästä ASA-ilmoituksen, vaikka osa altistumisista olisi tapahtunut toisen työnantajan palveluksessa.

Kukin työnantaja ilmoittaa ASA-rekisteriin ne työsopimus- tai virkasuhteessa olevat työntekijät, joilla on suomalainen henkilötunnus (myös väliaikainen) ja jotka ovat työsuhteessa tehdyssä työssä altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille.

Ulkomaalainen työntekijä ilmoitetaan rekisteriin, jos hänelle on annettu Suomessa (suomalainen) henkilötunnus.

ASA-rekisteriin ei ilmoiteta opiskelijoita, harjoittelijoita tai muita henkilöitä, jotka eivät ole työsopimussuhteessa työnantajaan.

Jos yrittäjä tai osakas (ei työsuhteessa oleva henkilö) tekee myös suorittavaa työtä, jossa hän altistuu ASA-ilmoitettaville aineille tai menetelmille, hänet voi halutessaan ilmoittaa rekisteriin, vaikka lain mukaan ilmoitusvelvollisuutta ei ole.

Työnantajan on pidettävä omaa luetteloa työpaikalla käytettävistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimää vaurioittavista aineista ja näille altistuvista työntekijöistä (ASA-laki 452/2020; 3 §).

Työnantaja voi oman luettelonsa avulla seurata työntekijöiden altistumista ja ilmoittaa ASA-rekisteriin ne työntekijät, joiden kohdalla ilmoituskriteerit täyttyvät. ASA-rekisteriin ei toimiteta tietoja niistä työntekijöistä (tai aineista/menetelmistä), joiden kohdalla ilmoituskriteerit eivät täyty.

Huom! Jos on edellisenä vuonna tehnyt ASA-ilmoituksen, eikä altistuminen enää jatku, tulee altistumisen päättymisestä ilmoittaa ASA-rekisteriin sähköpostilla tai puhelimitse. Muutoin tieto puuttuvasta ilmoituksesta välittyy aluehallintoviranomaiselle.

ASA-lain muutoksessa 117/2024 (1.4.2024) luetteloitaviin altisteisiin lisättiin myös lisääntymisterveydelle vaaralliset tekijät. Niille altistuneiden tietoja ei kuitenkaan tule välittää ASA-rekisteriin, vaan työnantajan on säilytettävä altistuneiden tietoja vähintään 5 vuotta. 

Lisätietoa: Lisääntymisterveydelle vaaraa aiheuttavat aineet

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä ja perimää vaurioittavia aineita ja näille altistuvia työntekijöitä koskevalle työnantajan luettelolle ei ole erikseen säädetty säilyttämisaikaa, vaan työnantajan on itse määriteltävä, kuinka pitkään luettelon tietoja on tarpeellista säilyttää (tietosuoja-asetus 2016/679/EU; 5 artikla (1e)).

Työnantaja voi jälkikäteen pyytää ASA-rekisteristä tietoja ilmoitusvuosista ja ilmoitetuista aineista ja menetelmistä. Ilmoitettuihin työntekijöihin liittyvää tietoa voidaan antaa työnantajalle kuitenkin ainoastaan edellisen ilmoitusvuoden osalta (esitäytetty lomake).

Työterveyslaitos säilyttää ASA-rekisteriin vietyjä tietoja pysyvästi.

Työntekijä voidaan ilmoittaa altistuneeksi esimerkiksi biologisten altistumismittausten tai työilman epäpuhtausmittausten perusteella. Altistumisen peruste merkitään ASA-ilmoituslomakkeeseen numerolla (alt. luokka).

Kun käytät verkon ASA-ilmoitusjärjestelmää, allekirjoituksia ei tarvita. Suomi.fi valtuutus- ja tunnistautumispalvelu korvaavat allekirjoitukset.

Työsuojeluvaltuutetun allekirjoitusta lomakkeeseen ei enää tarvita. Työsuojeluvaltuutetun tiedonsaanti ei kuitenkaan saisi tämän muutoksen myötä hankaloitua.

Jos olet viime vuonna lähettänyt ASA-ilmoituksen, saat esitäytetyn ilmoituslomakkeen sähköisestä ASA-ilmoitusjärjestelmästä. Jos et ole lähettänyt ilmoitusta viime vuonna, mutta haluaisit esitäytetyn lomakkeen, ota yhteyttä asa [at] ttl.fi (asa[at]ttl[dot]fi) tai soittamalla numeroon +358 30 474 2044.

Työnantaja

Työnantaja voi jälkikäteen pyytää ASA-rekisteristä tietoja ilmoitusvuosista ja ilmoitetuista aineista ja menetelmistä. Ilmoitettuihin työntekijöihin liittyvää tietoa voidaan antaa työnantajalle kuitenkin ainoastaan edellisen ilmoitusvuoden osalta (esitäytetty lomake). Lähetä pyyntö sähköpostitse osoitteeseen asa [at] ttl.fi (asa[at]ttl[dot]fi).

Työntekijä

Sinulla on oikeus tarkastaa sinua koskevat tiedot sekä saada tiedoista kopio. Tee asiaa koskeva pyyntö Työterveyslaitoksen tietosuojavastaavalle joko kirjepostilla (osoite alla) tai tietosuojavastaavan turvapostilla. Henkilötunnusta ei pidä lähettää tavallisessa sähköpostissa.

Pyynnössä tulee olla mukana

• koko nimi
• täydellinen henkilötunnus
• puhelinnumero
• postiosoite
• sähköpostiosoite (jos muu kuin viestin lähettämiseen käytetty)

Työterveyslaitos/Tietosuojavastaava
PL 40, 00032 TYÖTERVEYSLAITOS
puhelin: 030 474 2429

EU-maita koskee työntekijöiden suojelemisesta syöpävaarallisilta tekijöiltä annettu direktiivi (2004/37/EY), jonka mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa syöpävaarallisille tekijöille altistuvista työntekijöistä. Tietojen kokoaminen ja säilyttäminen on eri EU-maissa toteutettu eri tavalla. ASA-rekisteriä vastaava rekisteri on käytössä mm. Saksassa, Italiassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Unkarissa.

Ruostumattoman teräksen hitsaus- ja työstöhuuruille altistuneet työntekijät ilmoitetaan ASA-rekisteriin työmenetelmällä ’Ruostumattoman teräksen hitsaus ja terminen leikkaus’.

Kun altistumisen syyksi ilmoitetaan tämä työmenetelmä (ASA-ainenumero 308), ei tule tehdä erikseen ilmoitusta kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteille altistumisesta.

Huom! Ruostumattomalla teräksellä tarkoitetaan tässä myös ns. haponkestävää terästä ja muita vastaavia seostettuja teräksiä, joiden hitsauksessa muodostuu syöpävaarallisia kromi(VI)- ja nikkelioksidihuuruja. Työmenetelmä kattaa kaikki huuruja muodostavat työmenetelmät, kuten hitsauksen ja erilaiset termiset leikkausmenetelmät (mm. laser- ja plasmaleikkaus), sekä hitsaustyöt, joissa käytetään ruostumatonta hitsauslisäainetta. Teräksen hiontatyössä ei pääsääntöisesti muodostu kromi- ja nikkelihuuruja, jotka pitäisi ilmoittaa ASA-rekisteriin.

Työmenetelmälle ilmoitetaan myös seostamattoman teräksen hitsaushuuruille altistuneet silloin, kun työssä käytetään ruostumattomia hitsauslisäaineita (esim. pinnoitushitsaus). Tilanteessa, jossa työpaikalla hitsataan vain seostamatonta terästä, mutta työntekijät altistuvat esimerkiksi hitsauslisäaineen sisältämän nikkelin vuoksi nikkelioksidihuuruille, tehdään ASA-ilmoitus altistumisesta nikkelioksidille eikä tälle työmenetelmälle. Samoin jos seostamattoman teräksen hitsauksessa altistutaan vain lisäaineiden kromiyhdisteille, tehdään ASA-ilmoitus vain kromiyhdisteille, eikä tälle työmenetelmälle.

• Rekisteriin ilmoitetaan altistuneiksi arvioidut työntekijät. Jos työntekijöiden altistumista hitsaushuurujen sisältämille kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteille on selvitetty biomonitoroinnilla (pitoisuusmittaukset työntekijöiden virtsasta), ASA-rekisteriin ilmoitetaan ne työntekijät, joiden työtehtävissä altistuminen yleensä ylittää altistumattomien viiterajat.
• Jos tarkempaa tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet ruostumattoman teräksen hitsausta tai muuta huuruja muodostavaa työstöä, tai työskennelleet tiloissa, joissa näitä töitä tehdään, vuoden aikana vähintään 20 työpäivänä vähintään 2 tunnin ajan tai vastaavan ajan (40 tuntia/vuosi).

Huom! Ilmoituslomakkeen kohtaan käsiteltävää tuote tai materiaali tulee merkitä tieto käytetystä materiaalista (esim. ’haponkestävä teräs’, ’ruostumaton teräs’, ’ruostumattomat hitsauslisäaineet’) ja ASA-ainenumeroksi 308. Yksittäisiä tuotteita (esim. listaa hitsauslisäaineista) ei ilmoiteta. Työmenetelmän nimeä ei tarvitse toistaa, koska ASA-ainenumero viittaa työmenetelmän kuvaukseen. Voit ilmoittaa materiaalin arvioidun käyttömäärän (kg, kpl, m) tai keskimääräisen altistavan työajan (pv/v tai h/v) kohdassa vuotuinen käyttömäärä. Jos näitä tietoja ei ole saatavilla, voit jättää tämän kohdan tyhjäksi. Käyttötapa tai altistumisen syy– kenttään tulee kuvailla altistavaa työtä (esim. hitsaus, pinnoitushitsaus, polttoleikkaus, laserleikkaus tai plasmaleikkaus).

‘Työ, johon liittyy altistuminen lehtipuupölylle’ on laajennettu aiemmasta vain tammea ja pyökkiä koskeneesta työmenetelmästä koskemaan kaikkia lehtipuulajeja.

ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet lehtipuupölylle altistavaa työtä vähintään 20 työpäivää kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (40 tuntia vuodessa).

• Ilmoitusvelvollisuus ylittyy aina, kun lehtipuuta työstetään teollisessa mittakaavassa kokopäiväisesti.
• Korjaus- ja uudisrakentamisessa lehtipuupölylle voidaan altistua merkittävästi erityisesti parketin hionta- ja asennustöissä sekä kalusteasennuksessa.
• Peruskouluissa työstettävät lehtipuumäärät ovat pieniä ja puutöitä tehdään vain osan lukuvuotta, joten teknisten töiden opettajien keskimääräinen altistuminen jää ASA-ilmoitusrajaa vähäisemmäksi.
• Puualan ammatillisissa oppilaitoksissa opettajat voivat altistua huomattavasti enemmän, ja jos lehtipuuta käytetään, heidät on syytä ilmoittaa ASA-rekisteriin.

Puuntyöstökoneet on usein kytketty purunpoistojärjestelmään. Poistojen tehokkuus eli ensisijaisesti se, miten hyvin työstössä syntyvä pöly ja puru saadaan johdettua poistoimuun, vaihtelee suuresti. ASA-rekisteriin ilmoittamisen ratkaisee työntekijöiden altistumisen taso, ei purunpoiston olemassaolo.

Myöskään hengityksensuojainten käyttö ei poista ASA-ilmoitusvelvollisuutta. Mikäli lehtipuupölylle altistumista ei pystytä muuten luotettavasti arvioimaan, on syytä tehdä altistumismittauksia.

Ilmoituslomakkeen kohtaan käsiteltävää tuote tai materiaali tulee merkitä tieto käytetystä tuotteesta (esim. ’lehtipuu’, ’koivu’ tai ’lehti- ja havupuut’, ‘tammi’, ‘pyökki’) ja ASA-ainenumeroksi 300. Työmenetelmän nimeä ei tarvitse toistaa, koska ASA-ainenumero viittaa työmenetelmän kuvaukseen. Ilmoita käytettävän tuotteen vuotuinen käyttömäärä ja sen yksikkö (esimerkiksi m², m³, kpl). Mikäli käyttömäärästä ei ole tarkkaa tietoa, ilmoita arvio. Jos et pysty arvioimaan tuotteen käyttömäärää, voit ilmoittaa altistavaa työtä tekevien työntekijöiden keskimääräisen altistavan työajan (pv/v tai h/v). Jos sitäkään tietoa ei ole saatavilla, voit jättää kohdan tyhjäksi. Käyttötapa tai altistumisen syy– kenttään tulee kuvailla altistavaa työtä (esim.’ kalusteiden valmistus’, ‘puulevyjen valmistus’, ’parketin asennus ja hionta’, ’korjausrakentaminen’).

Työ, johon liittyy altistuminen kiteiselle piidioksidipölylle (kvartsi ja muut esiintymismuodot mm. kristobaliitti ja tridymiitti) on uusi ilmoitettava työmenetelmä.

Kvartsi on yleisin kiteisen piidioksidin esiintymismuoto. Kvartsipölyä esiintyy käytännössä kaikissa töissä, joissa työstetään kiviperäisiä aineita. Kvartsipölylle voidaan altistua mm. rakennusalalla, sementin valmistuksessa, hiekkapuhallustyössä, kaivoksissa ja valimotyössä. Myös muissa tehtävissä ja työympäristöissä saatetaan altistua kvartsipölylle.

Kvartsipölyn taustapitoisuus ulkoilmassa on pääsääntöisesti 
alle 0,005 mg/m³ (alveolijae). Tätä taustapitoisuutta voidaan hyödyntää arvioitaessa mittaustulosten perusteella, tuleeko työtekijät ilmoittaa ASA-rekisteriin. Lukuarvoa ei kuitenkaan tule ymmärtää yksiselitteiseksi ilmoitusrajaksi, jonka alittuminen yksittäisessä mittauksessa tarkoittaisi, että työntekijöitä ei tule ilmoittaa rekisteriin. Altistuminen on aina arvioitava kokonaisuutena, huomioiden työprosessin luonne. Jos on mahdollista, että altistuminen työssä ylittää väestön keskimääräisen altistumisen, ASA-ilmoitus tulee tehdä.

Jos tarkempaa tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet kvartsipölylle tai muulle kiteiselle piidioksidipölylle altistavaa työtä vähintään 20 työpäivää kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (40 tuntia/vuosi).

Vastuu työntekijöiden kvartsipölyaltistumisen arvioinnista on työnantajalla. Työterveyslaitoksella on käynnistynyt tutkimushanke Kvartsialtistuminen ja sen hallinta rakentamisessa, jossa on tarkoitus arvioida kvartsipölyaltistumista rakennusalan tyypillisissä työtehtävissä. Tämä hanke tuo taustatietoa, jota työnantajat voivat hyödyntää arvioissaan.

Ilmoituslomakkeeseen merkitään käsiteltäväksi tuotteeksi esim. ’kvartsia sisältävä kiviaines’ tai ’betoni’ ja ASA-ainenumeroksi 306. Työmenetelmän nimeä ei tarvitse toistaa, koska ASA-ainenumero viittaa työmenetelmän kuvaukseen. Voit ilmoittaa materiaalin arvioidun käyttömäärän (kg, t, kpl) tai keskimääräisen altistavan työajan (pv/v tai h/v) kohdassa vuotuinen käyttömäärä. Jos näitä tietoja ei ole saatavilla, voit jättää tämän kohdan tyhjäksi. Käyttötapa tai altistumisen syy -kenttään tulee kuvailla altistavaa työtä (esim. sementin valmistus, hiekkapuhallus, betonin hionta, rakennustyöt, kaivostyö, valimotyö).

Dieselpakokaasuille altistuneet työntekijät ilmoitetaan ASA-rekisteriin työmenetelmällä ’Työ, johon liittyy altistuminen dieselmoottorien pakokaasuille’.

Dieselpakokaasualtistuminen on usein merkittävää töissä, joissa dieselkoneita käytetään suljetuissa tiloissa (mm. kaivokset, tunnelit, varastot, terminaalit). Myös ajoneuvojen, erityisesti raskaan kaluston, huollossa voidaan altistua dieselpakokaasuille. Ulkotöissä pitoisuudet jäävät pääsääntöisesti tausta-altistumisen tasolle, mutta raskaiden dieselkoneiden välittömässä läheisyydessä tehtävissä ulkotöissä altistumisen tarkempi arviointi voi olla tarpeen. Dieselpakokaasualtistumista voidaan selvittää altistumismittauksin.

Dieselpakokaasujen taustapitoisuus ulkoilmassa on dieselnokena mitattuna yleensä alle 0,005 mg/m³ (alkuainehiili, alveolijae). Tätä taustapitoisuutta voidaan hyödyntää arvioitaessa mittaustulosten perusteella, tuleeko työtekijät ilmoittaa ASA-rekisteriin. Lukuarvoa ei kuitenkaan tule ymmärtää yksiselitteiseksi ilmoitusrajaksi, jonka alittuminen yksittäisessä mittauksessa tarkoittaisi, että työntekijöitä ei tule ilmoittaa rekisteriin. Altistuminen on aina arvioitava kokonaisuutena, huomioiden työprosessin luonne. 
Jos on mahdollista, että altistuminen työssä ylittää väestön keskimääräisen altistumisen, ASA-ilmoitus tulee tehdä.

Jos tarkempaa tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet dieselpakokaasuille altistavaa työtä vuoden aikana vähintään 20 työpäivänä vähintään 2 tunnin ajan tai vastaavan ajan (40 tuntia/vuosi).

Ilmoituslomakkeeseen merkitään käsiteltäväksi tuotteeksi esim. ’dieselajoneuvon käyttö’ tai ’dieselkoneen huolto’ ja ASA-ainenumeroksi 309. Työmenetelmän nimeä ei tarvitse toistaa, koska ASA-ainenumero viittaa työmenetelmän kuvaukseen. Kohtaan tuotteen käyttömäärä vuodessa voi ilmoittaa myös altistavaa työtä tekevien työntekijöiden keskimääräisen altistavan työajan (pv/v tai h/v). Jos tietoa ei ole saatavilla, voi käyttömäärä -sarakkeen jättää tyhjäksi. Käyttötapa tai altistumisen syy -kenttään tulee kuvailla altistavaa työtä (esim. dieselkoneen käyttö kaivoksessa, tunnelissa, varastossa tai terminaalissa).

ASA-ilmoitusvelvollisuus koskee töitä, joissa joudutaan kosketuksiin käytettyjen polttomoottoriöljyjen kanssa.

Korkeiden käyttölämpötilojen takia polttomoottoriöljyihin voi käytössä muodostua syöpävaarallisia yhdisteitä. Käytetyille polttomoottoriöljyille voidaan altistua mm. ajoneuvojen, muiden kulkuneuvojen ja työkoneiden huolto- ja korjaustöissä, teollisuuden kunnossapitotöissä ja jätehuollossa.

Ilmoitusvelvollisuus ei koske muita kulkuneuvoissa tai työkoneissa käytettäviä öljyjä (esim. hydrauliikkaöljyt).

ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat käsitelleet käytettyjä moottoriöljyjä vähintään 20 työpäivänä kyseisenä vuonna vähintään 2 tuntia työpäivästä tai vastaavan ajan (40 tuntia/vuosi). Suojakäsineiden käyttö työssä ei poista ilmoitusvelvollisuutta.

Työ, johon liittyy altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville anatomis-terapeuttis-kemiallisen (ATC)-luokituksen mukaisille solunsalpaajille, tai muille lääkkeille, jotka sisältävät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tai perimää vaurioittavia aineita, ilmoitetaan ASA-rekisteriin ASA-ainenumerolla 307.

Tämä työmenetelmä kattaa solunsalpaajien osalta luokitusryhmän L01 (Antineoplastiset lääkeaineet), pois lukien monoklonaaliset vasta-aineet ja proteiinikinaasin estäjät sekä jotkin muut lääkeaineet, joiden ei vaikutusmekanisminsa perusteella katsota olevan syöpää aiheuttavia. Solunsalpaajien lisäksi työmenetelmä kattaa myös muut lääkeaineet, jotka täyttävät syöpävaarallisen tai perimää vaurioittavan aineen CLP-luokituskriteerit (Carc. 1A/1B tai Muta. 1A/1B), eli joiden tiedetään tai oletetaan olevan ihmisessä syöpää tai perimävaurioita aiheuttavia. Tarkemmat kriteerit löytyvät CLP-asetuksesta.

Ilmoituskriteerit täyttäviä lääkeaineita ovat solunsalpaajien lisäksi esimerkiksi tietyt viruslääkkeet (esim. abakaviiri, gansikloviiri, valgansikloviiri, zidovudiini), immunosupressantit (esim. atsatiopriini, siklosporiini, infliksimabi, metotreksaatti), epilepsialääkkeet (esim. fenytoiini), bakteerilääkkeet (esim. metronidatsoli, kloramfenikoli), endokrinologiset lääkeaineet (esim. tamoksifeeni), kihtilääkkeet (esim. kolkisiini) ja sukupuolihormonit ja genitaalijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet (esim. estrogeenijohdannaiset).

Käsiteltävänä tuotteena ilmoitetaan lääkeaineryhmä, esimerkiksi solunsalpaajat, viruslääkkeet, immunosupressantit, jne. Yksittäisiä tuotteita tai vuotuisia käyttömäärää ei ilmoiteta.

Solunsalpaajille ja muille syöpävaarallisille lääkkeille voivat altistua näitä lääkkeitä työssään käsittelevät sekä niitä sisältävien eritteiden kanssa kosketuksiin joutuvat työntekijät (esim. sairaanhoitajat, lähihoitajat, laitoshoitajat, lääketeollisuuden ja sairaala-apteekkien työntekijät). Altistumista voi tapahtua erityisesti jauheiden, liuoksien ja inhaloitavien lääkkeiden käsittelyssä. Vastuu altistumisen selvittämisestä ja arvioinnista on työnantajalla.

ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet solunsalpaajille tai muille syöpävaarallisille lääkkeille altistavaa työtä vähintään 20 työpäivää kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (esim. 40 tuntia vuodessa).

Formaldehydille altistutaan etenkin kemiallisten tuotteiden valmistuksessa, puutuotteiden valmistuksessa sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa. Myös metallien jalostuksessa, metallituotteiden valmistuksessa, formaliinin desinfiointikäytössä, patologian laboratorioissa sekä formaldehydiä sisältävien lakkojen, maalien ja liimojen käytössä altistuminen on yleistä.  

Formaldehydi ei välttämättä esiinny tuotteessa formaldehydinä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös tilanteita, joissa formaldehydi on vapautunut työtilaan, kun on käytetty jotakin formaldehydiä vapauttavaa ainetta. Teollisuudessa käytetään formaldehydinvapauttajia esimerkiksi biosideissa, bakteerin- ja homeentorjunta-aineissa ja limantorjunta-aineissa. Formaldehydiä voi esiintyä työilmassa altistavia pitoisuuksia esimerkiksi metallin työstössä, kun käytetään veteen sekoittuvia työstönesteitä. Lisätietoja formaldehydin käyttö- ja esiintymiskohteista löytyy Työterveyslaitoksen Kemikaalit ja työ -verkkosivuilta.  

Asumisterveysasetuksessa määritetty suurin sallittu sisäilman formaldehydipitoisuus 0,05 mg/m³ ja tämä taso myös alittuu lähes kaikissa sisäilmamittauksissa. Tätä taustapitoisuutta voidaan hyödyntää arvioitaessa mittaustulosten perusteella, tuleeko työtekijät ilmoittaa ASA-rekisteriin. Lukuarvoa ei kuitenkaan tule ymmärtää yksiselitteiseksi ilmoitusrajaksi, jonka alittuminen yksittäisessä mittauksessa tarkoittaisi, että työntekijöitä ei tule ilmoittaa rekisteriin. Altistuminen on aina arvioitava kokonaisuutena, huomioiden työprosessin luonne. Jos on mahdollista, että altistuminen työssä ylittää väestön keskimääräisen altistumisen, ASA-ilmoitus tulee tehdä. 

Jos tarkempaa tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet formaldehydille altistavaa työtä vähintään 20 työpäivää kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (esim. 40 tuntia vuodessa). 

Formaldehydin vapauttajat eivät käy useinkaan ilmi käyttöturvallisuustiedotteista, vaikka joissakin tiedotteissa voidaan ilmoittaa esim. vapaan formaldehydin määrä. Formaldehydin vapauttajia käytetään monissa erilaisissa kohteissa.

• Käyttökohteita voivat olla mm. metallien työstönesteet ja niihin lisättävät biosidit sekä limantorjunta-aineet ja homeenestoaineet eri käyttökohteissa.
• Formaldehydiä sisältävien hartsien käyttö on yleistä mm. liimoina ja sideaineina puulevyjen valmistuksessa, valimoissa ja mineraalivillojen valmistuksessa sekä puutuotteiden maalauksessa käytettävissä happokovettuvissa maaleissa.
• Teollisuudessa yleisesti käytössä olevia formaldehydin vapauttajia ovat mm. bronopol, paraformaldehydi, heksametyleenitetramiini, triatsiiniyhdisteet, bismorfoliiniyhdisteet, metyleenibisoksatiatsolidiiniyhdisteet.

Tuotteen toimittajalta voi kysyä lisätietoja formaldehydiä vapauttavista tuotteista.

ASA-rekisteriin ilmoitetaan työympäristön tupakansavulle altistuneet (esim. kotihoito).

Ympäristön tupakansavulle altistuneeksi ei ilmoiteta henkilöitä, jotka altistuvat vain oman tupakoinnin vuoksi. Jos työympäristössä kuitenkin esiintyy tupakansavua myös muuten, ilmoitetaan myös tupakoivat työntekijät ympäristön tupakansavulle alistuneiksi.

ASA-ilmoitusjärjestelmän kautta ei voi  ilmoittaa  altistumista ympäristön tupakansavulle. Käytä lomaketta:

’Työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille’ koskee mm. palomiehiä, nuohoojia, tulipalojen jälkivahinkojen saneeraajia, palotutkijoita ja palokouluttajia sekä kontaminoituneiden varusteiden huoltajia. Myös maastopalossa altistuminen sisältyy tähän työmenetelmään.

Kaikki ammattipalokunnissa tai sopimus- ja vapaapalokunnissa työsuhteessa työskentelevät palomiehet, joiden kohdalla altistumiskriteerit täyttyvät, ilmoitetaan ASA-rekisteriin.

Kun altistumisen syyksi ilmoitetaan tämä työmenetelmä (ASA-ainenumero 302), ei tule tehdä erikseen ilmoitusta yksittäisistä palamistuotteista kuten PAH-yhdisteistä tai bentseenistä.

Ilmoituslomakkeeseen merkitään käsiteltäväksi tuotteeksi ’palamistuotteet’ ja ASA-ainenumeroksi 302. Työmenetelmän nimeä ei tarvitse toistaa, koska ASA-ainenumero viittaa työmenetelmän kuvaukseen. Kohta tuotteen käyttömäärä vuodessa  jätetään tyhjäksi. Käyttötapa tai altistumisen syy -kenttään tulee kuvailla altistavaa työtä (esim. palonsammutustehtävät, palontutkinta, palokoulutus, varusteiden huolto, nuohous).

Työnantajan tulee arvioida työntekijän altistuminen kussakin työtehtävässä erikseen ja pitää luetteloa altistuvista työntekijöistä. ASA-rekisteriin ilmoitettavien henkilöiden altistumisen perusteena voidaan käyttää poikkeuksellista työvaihetta, jossa altistutaan lyhytaikaisesti epätavallisen suuresti (kuten savusukellus), tai rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet palamistuotteille altistavaa työtä vähintään 20 työpäivää kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (esim. 1 tunti 40 päivänä tai 40 tuntia vuodessa). Altistumisluokan valinta:

• Jos pelastushenkilön kokonaisaltistumisaika on yli 40 tuntia vuodessa, tai jos pelastaja altistuu yli 20 kertaa vuodessa, altistumisluokaksi valitaan 4.
• Jos altistumisaika jää alle 40 h tai altistumiskerrat jäävät alle 20, mutta henkilöllä on yksikin isompi altistava sammutustehtävä, kuten yksikin yli tunnin kestävä savusukellus, altistumisluokka olisi 5.

Lisätietoa palomiesten altistumisesta voit lukea “Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa toiminnassa?” -hankkeen loppuraportista.

Suositus: Jos työntekijä altistuu kalenterivuoden aikana palamistuotteille usean työnantajan palveluksessa, suosittelemme, että työnantaja, jonka työsuhteen aikana 20 kerran (40 tunnin) sääntö täyttyy, tekee työntekijästä ASA-ilmoituksen, vaikka osa altistumisista olisi tapahtunut toisen työnantajan palveluksessa.

Huom! Jos henkilöllä on yksikin isompi altistava sammutustehtävä, kuten yksikin yli tunnin kestävä savusukellus, tulee sen työnantajan, jonka palveluksessa olon aikana altistuminen tapahtuu, tehdä työntekijästä ASA-ilmoitus.