Lisääntymisterveydelle vaaraa aiheuttavat aineet

Hedelmällisyyteen, sikiön kehitykseen tai imetettävän lapsen kehitykseen vaikuttavia aineita voi esiintyä monissa työtehtävissä. Työnantajan velvollisuus on tunnistaa nämä aineet ja arvioida työntekijöiden altistuminen. Työnantajan velvollisuus on myös arvioida ja minimoida altistumiseen liittyvät terveysriskit. Tietyille lisääntymiselle vaarallisille aineille altistuvista työntekijöistä on pidettävä luetteloa. Työterveyshuolto tukee työnantajaa terveysriskien arvioinnissa.

Lisääntymiselle vaaralliset aineet työssä

Lisääntymiselle vaaralliset aineet voivat vaikuttaa miehen tai naisen hedelmällisyyteen tai sikiön kehitykseen. Aineille altistuminen voi aiheuttaa esimerkiksi sikiön kasvun hidastumista, keskenmenoja, synnynnäisiä epämuodostumia tai vaikutuksia sukusoluihin. Lisäksi osa aineista voi erittyä äidinmaitoon ja aiheuttaa haittaa imetettävälle lapselle.

Lisääntymiselle vaarallisia aineita käsitellään monissa eri työtehtävissä. Esimerkiksi monet liuotinaineet ja metallit voivat aiheuttaa haittaa lisääntymisterveydelle. Myös tietyissä työprosesseissa, esimerkiksi hitsaustyössä ja muissa palamisprosesseissa, voi muodostua lisääntymiselle vaarallisia aineita.

Raskaus ja työn altisteet -oppaassa (julkari.fi) on esitelty tarkemmin erilaisia lisääntymisterveydelle haitallisia altisteita ja ohjeita haitallisen altistumisen välttämiseen.

Altistumisen taso ja kesto vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka todennäköisesti vaikutuksia lisääntymisterveydelle voi aiheutua. Myös yksilöllisessä herkkyydessä voi olla eroja. Merkittävin altistumisreitti aineille ovat hengitystiet, mutta osa aineista voi myös imeytyä ihon läpi. Raskauden aikana suurin osa aineista läpäisee istukan ja päätyy äidin verenkierrosta myös sikiön verenkiertoon.

Lisääntymiselle vaarallisten aineiden lisäksi sikiölle ja imetettävälle lapselle voi aiheutua vaaraa myös perimää vaurioittavista, syöpävaarallisista ja elinvaurioita aiheuttavista aineista.

Vaaraluokitukset ja -lausekkeet

Lisääntymisterveyden kannalta keskeisimmät kemikaalien vaaraluokitukset ovat:

lisääntymiselle tai imetykselle vaarallinen: Repr 1A/1B; H360, H360D, H360F, H360FD, H360Fd, H360Df; Repr. 2; H361, H361d, H361f, H361fd; Lact. H362
syöpävaarallinen: Carc. 1A/1B; H350, H350i; Carc. 2; H351
perimää vaurioittava; Muta. 1A/1B; H340; Muta. 2; H341
elinvaurioita aiheuttava: STOT SE 1; H370; STOT SE 2; H371; STOT RE 1; H372; STOT RE 2; H373.

Repr. 1A tai Repr. 1B -vaaraluokituksen saaneille aineille (vaaralausekkeet H360, H360D, H360F, H360FD, H360Fd, H360Df) altistuvista työntekijöistä on pidettävä luetteloa.

Kemikaalin vaaraluokitus löytyy käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 2.1.

Altistuminen ja siihen liittyvä terveysriski on aina arvioitava erikseen.

Lisääntymisterveyden kannalta keskeiset kemikaalien vaaraluokitukset on esitelty tarkemmin oheisessa taulukossa.

Lisääntymisterveyden kannalta keskeiset vaaraluokitukset (pdf)

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajalla on velvollisuus:

tunnistaa työssä käytetyt ja esiintyvät lisääntymisterveydelle vaaralliset altisteet
arvioida näistä aiheutuva riskit, myös raskaana oleville ja imettäville työntekijöille
tiedottaa työntekijöille arvioinnin tuloksista
tehdä tarvittavat toimenpiteet altistumisen ja riskien vähentämiseksi
pitää luetteloa lisääntymiselle vaarallisille altisteille (Repr. 1A/1B) altistuvista työntekijöitä ja säilyttää luettelo viiden vuoden ajan
varmistaa, ettei työstä aiheudu vaaraa raskaana oleville tai imettäville työntekijöille.

Syöpävaarallisille ja perimää vaurioittaville tekijöille altistuvat työntekijät tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin.

Työnantajan tulee tunnistaa työssä käytetyt ja esiintyvät lisääntymiselle vaaralliset aineet sekä arvioida työntekijöiden altistuminen ja altistumiseen mahdollisesti liittyvät terveysriskit osana työpaikan kemikaaliriskien arviointia (TTurvL 738/2002; Vna 715/2001; Vna113/2024). Riskinarviointi tulee päivittää säännöllisesti ja aina, kun työolosuhteissa tapahtuu muutoksia.

Raskaudensuojeluasetuksessa (Vna 143/2024) määriteltyjen altisteiden osalta työnantajan on lisäksi arvioitava, voiko altistumisesta aiheutua vaaraa raskaudelle tai imetykselle. Tämä arviointi on tehtävä riippumatta siitä, onko työpaikalla raskaana olevia tai imettäviä työntekijöitä. Myös tämä riskinarviointi tulee päivittää säännöllisesti ja aina, kun työolosuhteissa tapahtuu muutoksia.

Työterveyshuolto tukee työnantajaa altistumisen terveydellisen merkityksen arvioinnissa.

Kemialliset altisteet, jotka tulee huomioida arvioitaessa työhön liittyviä riskejä raskaana oleville ja imettäville työntekijöille (Vna 143/2024):

lisääntymiselle tai imetykselle vaaralliseksi luokitellut aineet (vaaralausekkeet H360, H360D, H360F, H360FD, H360Fd, H360Df, H361, H361d, H361f, H361fd, H362)
syöpävaaralliseksi luokitellut aineet (vaaralausekkeet H350, H350i, H351)
perimää vaurioittavaksi luokitellut aineet (vaaralausekkeet H340, H341)
elinkohtaista myrkyllisyyttä aiheuttavat aineet (vaaralausekkeet H370, H371, H372, H373)
anestesiakaasut
elohopea ja sen yhdisteet
hiilimonoksidi eli häkä
orgaaniset liuotinaineet
sytostaattiset lääkkeet
synteettiset hormonit, kuten estrogeenit ja progestiinit, sekä hormonien vastavaikuttajat
mangaani
alumiini
hitsaushuurut
ympäristön tupakansavu
sellaiset kemialliset tekijät, joiden tiedetään olevan vaarallisia ja jotka voivat imeytyä ihon läpi
syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat työmenetelmät, jotka on lueteltu syöpävaaran ja lisääntymisvaaran torjunnasta työssä annetun asetuksen (Vna 113/2024) liitteessä I.

Työnantajan on tiedotettava riskinarvioinnin tuloksista työntekijöille. Jos työhön arvioidaan liittyvän vaaraa raskaudelle ja imetykselle, työnantajan tulee muistuttaa työntekijöitä, että he kertovat raskaudesta ja imetyksestä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin raskauden ja imetyksen turvallisuus voidaan varmistaa esimerkiksi työjärjestelyillä.

Syöpävaaralliset, perimämyrkylliset ja lisääntymiselle vaaralliset aineet ja työmenetelmät on korvattava turvallisemmilla vaihtoehdoilla aina, kun se on kohtuudella toteutettavissa (Vna 113/2024). Jos korvaaminen ei ole mahdollista, aineita on käsiteltävä suljetuissa järjestelmissä.

Jos suljettua järjestelmää ei ole mahdollista teknisesti toteuttaa, työnantajan on varmistettava muilla toimilla, että työntekijöiden altistuminen lisääntymiselle vaarallisille aineille ei ylitä aineiden sitovia raja-arvoja. Syöpävaarallisten aineiden ja lyijyn osalta altistuminen on aina vähennettävä niin vähäiseksi kuin se on teknisesti mahdollista, kuitenkin aina alle sitovien raja-arvojen.

Työprosessit ja -menetelmät tulee suunnitella mahdollisimman vähän altistaviksi, huomioiden sekä iho- että hengitystiealtistuminen. Altisteiden leviämisen estämisessä voidaan käyttää esimerkiksi kotelointeja ja kohdepoistoja. Myös siivouksesta ja laitteistojen säännöllisestä huollosta tulee huolehtia. Työntekijöiden käytössä tulee olla pesutilat ja erilliset säilytystilat työvaatteille ja arkivaatteille.

Jos altistumista ei ole mahdollista riittävästi vähentää teknisillä toimilla, työntekijöille on annettava tarvittavat henkilönsuojaimet ja perehdytys niiden oikeaan käyttöön, huoltoon ja säilytykseen. Työntekijöiden on käytettävä suojaimia ohjeistuksen mukaisesti.

Työntekijöiden tulee saada opetusta ja ohjausta syöpävaarallisten, perimämyrkyllisten ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden turvalliseen käsittelyyn.

ASA-laki (452/2020; 117/2024) velvoittaa työnantajaa pitämään luetteloa työntekijöistä, jotka altistuvat työssään Repr. 1A tai Repr. 1B -luokituskriteerit täyttäville lisääntymiselle vaarallisille aineille (vaaralausekkeet H360, H360D, H360F, H360FD, H360Fd, H360Df).

Tietoja ei ilmoiteta erilliseen rekisteriin, vaan työnantajan tulee säilyttää tiedot viiden vuoden ajan.

Luetteloon merkitään työntekijät, jotka altistuvat työssään Repr. 1A/1B vaaraluokituksen saaneille aineille. Luettelonpitovelvoite koskee myös lisääntymiselle vaarallisille lääkkeille altistuvia työntekijöitä. Luettelo auttaa työnantajaa tunnistamaan työt, joissa voi altistua lisääntymiselle vaarallisille aineille. Altistumiseen mahdollisesti liittyvät terveysriskit on kuitenkin aina arvioitava erikseen.

Luetteloon merkitään kalenterivuosittain:

työnantajan tiedot
Repr. 1A/1B -luokiteltuja aineita sisältävät tuotteet ja niiden vuosittaiset käyttömäärät
altistavan työn kuvaus
mitatut altistumistasot, jos käytettävissä
altistuneiden työntekijöiden nimet, henkilötunnukset, ammatit ja altistumistiedon peruste.

Ohjeellinen aineluettelo

Työterveyslaitos on koonnut ohjeellisen listan luettelonpitovelvoitteen piiriin kuuluvista aineista, joille on EU:ssa annettu yhdenmukaistettu luokitus:

Ohjeellinen lista Repr. 1A/1B-luokituksen saaneista aineista (pdf)

Listaa päivitetään vuosittain. Luettelonpitovelvoitteen piiriin kuuluvat kuitenkin myös teollisuuden itse luokittelemat aineet. Tuotteen vaaraluokituksen voi tarkistaa käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 2.1. Tiedotteen kohdasta 3 löytyvät tiedot ainesosista, joiden perusteella tuote on saanut vaaraluokituksensa.

Mallipohja työnantajan luettelosta

Lisääntymiselle vaarallisille aineille altistuvien työntekijöiden luettelon laatimisessa voi hyödyntää oheista mallipohjaa.

Luettelo lisääntymiselle vaarallisille aineille altistuvista työntekijöistä (word)

Tietoja ei ilmoiteta erilliseen rekisteriin, vaan työnantajan tulee säilyttää tiedot viiden vuoden ajan.

Syöpävaarallisia ja perimämyrkyllisiä aineita koskevat omat luettelonpito- ja rekisteröintivelvollisuudet, joista löydät tietoa ASA-rekisterin verkkosivuilta.

Kun riskinarvioinnissa on todettu, että tiettyyn työhön liittyvä altistuminen voi aiheuttaa vaaraa raskaudelle tai imetykselle, ja tätä työtä tekevä työntekijä ilmoittaa työnantajalle olevansa raskaana tai imettävänsä, työnantajan on toteutettava tarvittavat toimet, jotta raskaus tai imetys voi jatkua turvallisesti.

Ensisijaisena keinona on työolosuhteiden muuttaminen niin, että vaaraa aiheuttavaa altistumista ei tapahdu. Raskaana olevan tai imettävän työntekijän altistumista voidaan vähentää esimerkiksi muuttamalla työprosesseja tai työjärjestelyillä.

Toissijaisena keinona työntekijä voidaan siirtää muihin hänelle sopiviin tehtäviin, ottaen huomioon työntekijän ammattitaito ja kokemus.

Jos työtä ei ole mahdollista muokata turvalliseksi eikä korvaavaa työtä ole tarjolla, työntekijä voi tietyin edellytyksin saada erityisraskausvapaata, jonka ajalta Kela maksaa erityisraskausrahaa. Tietoa erityisraskausrahan hakemisesta löytyy Kelan verkkosivuilta: Erityisraskausraha (Kela).

Työterveyshuollon rooli

Työterveyshuollon

tulee tunnistaa työpaikkaselvityksessään myös ne työtehtävät ja altisteet, joilla voi olla vaikutuksia lisääntymisterveyteen
tehdä ehdotuksia vaarojen poistamiseksi tai niiltä suojautumiseksi.

Tämä on tärkeää tehdä jo ennen kuin kukaan työntekijöistä on raskaana. Muutosten toteuttaminen on työnantajan vastuulla, mutta työterveyshuolto voi osallistua muutosten suunnitteluun yhteistyössä työsuojelun kanssa.

Lisääntymisterveyden vaaroihin ei voi suoraan vaikuttaa työterveyshuollon terveystarkastuksilla, mutta tietojen anto vaaratekijöistä sekä neuvonta turvallisista työskentely- ja menettelytavoista raskauden varalta ovat tarpeen. Työntekijöitä tulee kannustaa ilmoittamaan raskaudestaan tai imetyksestään työnantajalle ja työterveyshuollolle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista on tiedotettava jo työhön perehdyttämisen ja alkutarkastuksen yhteydessä sekä uudestaan mahdollisten määräaikaistarkastusten yhteydessä. Lisäksi työterveyshuollossa voidaan tarvittaessa arvioida raskaana olevien ja imettävien työkykyä ja sopia yhteistyössä työnantajan kanssa tarvittavista työjärjestelyistä. Tämäkin on osa lakisääteistä työterveyshuoltoa.