Kuulonsuojaimet

Kuulonsuojainten tarkoitus on suojata kuuloa haitalliselta melulta ja estää kuulovaurion syntyminen. Suojaimia on käytettävä työssä aina, kun melutaso ylittää 85 desibeliä dB(A). Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan kuulonsuojaimet käyttöön, kun melualtistus on yli 80 dB(A).

Kuulonsuojaintyypit

  • tulppasuojaimet
  • kupusuojaimet
  • melutason mukaan vaimentavat suojaimet
  • kommunikaatiosuojaimet
  • radiokuulonsuojaimet
  • vastamelukuulonsuojaimet

Työnantajan on huomioitava

  • Kun päivittäinen melualtistus ylittää 80 db(a), työantajan tulee hankkia kuulonsuojaimet työntekijän käyttöön.
  • Työpaikalla on merkittävä alueet, joissa päivittäinen melualtistus ylittää yli 85 db(a).
  • Kun päivittäinen melualtistus ylittää 85 db(a), on laadittava meluntorjuntaohjelma.
  • Jos melualtistusta ei voida vähentää teknisin keinoin turvalliselle tasolle, työnantajan tulee hankkia työtekijälle kuulonsuojaimet ja työntekijän on käytettävä niitä ohjeistuksen mukaan.
  • Työntekijöiden kuuloa tulee seurata työterveyshuollossa.

Suojaimen valinta

Valinnan avuksi on tärkeää tehdä riskinarviointi ja selvitys siitä millainen kuulosuojain haittaa työn tekemistä vähiten. Suojaimen vaimennustaso valitaan melutason mukaan. Selvitä aluksi

  • työhön soveltuva suojaintyyppi ja tarvittava vaimennustaso
  • muut samanaikaisesti käytettävät suojaimet
  • suojaimen sopivuus ja sen istuvuus käyttäjälle
  • kommunikaatiotarve ja kommunikaatiolaitteen käytön tarve
  • kommunikoinnin onnistuminen suojainta käytettäessä ympäristöolosuhteet, kuten kuumuus ja kosteus.

Suojaimen oikea käyttö

  • Aseta suojain paikoilleen valmistajan antamien ohjeiden mukaan.
  • Käytä suojainta koko altistumisen eli melussa olon ajan.
  • Kuulonsuojaimia on aina käytettävä kun päivittäinen melualtistus  ylittää 85 db(a).

Suojaimen hyvä kunto ja suojaimen oikea paikoilleen asettaminen on tärkeää. Huonokuntoisen tai huonosti asetetun suojaimen vaimennus voi olla vain noin 5 db.

Kupusuojaimet

  • Aseta kupusuojaimen tiivisterengas suoraan ihoa vasten.
  • Varmista ettei hattu, parta, hiukset, hatun reuna jää tiivisteen väliin, sillä muuten suojaimen teho laskee.
  • Käytä kupusuojainten kanssa ohutsankaisia silmä- tai suojalaseja.
  • Käytä hikoilun vähentämiseksi tiivisterenkaan päällä kosteutta imeviä paperisuojia.
  • Käytä tulppasuojaimia, jos kupusuojaimet eivät asetu tiiviisti ihoa vasten.

Tulppasuojaimet

Vaihda kertakäyttöiset tulppasuojaimet uusiin jokaista käyttötilannetta varten. Huolehdi käsien puhtaudesta tulppasuojaimia käytettäessä.

Huolto, puhdistus ja säilytys

Noudata valmistajan antamia ohjeita. Huolla kupusuojain määräajoin vaihtamalla tiivisterengas eli pehmike, sillä pehmike voi kovettua hien ja lian vaikutuksesta käytössä. Varaosan tulee olla saman valmistajan kuin itse suojain. Vaihda henkilökohtaiset valetut tulppasuojaimet uusiin 3-5 vuoden välein riippuen käyttöasteesta.

Säilytä kupusuojaimet valmistajan ohjeen mukaisesti. Järjestä suojaimille omat säilytyspaikat puhtaassa ja kuivassa tilassa. Säilytä tulppasuojaimet niille tarkoitetussa säilytysrasiassa, jotta ne pysyvät puhtaina.

Hitsaus ja kuulonsuojaimet

Hitsaajien merkittävin ammattitaudin aiheuttaja on melu. Hitsaustyössä altistuu voimakkaalle nopeita melupiikkejä sisältävälle iskumelulle. Kuuloa vahingoittavia melupiikkejä ei kuule ja siksi iskumelulta suojautuminen on tärkeää. Iskumelun aiheuttamaan kuulovammaan liittyy tavallista useammin tinnitusta eli korvan soimista. Hitsaustyössä altistuu myös kuuloelimiin haitallisesti vaikuttaville kemikaaleille. Näitä ovat häkä (asetyleenihitsaus), lyijy ja mangaania. Hitsaustilan tulee olla hyvin ilmastoitu, sillä hyvällä ilmanvaihdolla suojataan myös kuuloa.

Kuulovamma kehittyy hitaasti, ja se on parantumaton. Päänalueen suojainten pitää toimia yhdessä. Kuulovammariskiä lisää väärin valittu suojain tai jos suojainyhdistelmä ei pysy paikallaan. Suojainten valinnassa tulee olla huolellinen erityisesti, jos hitsaus tapahtuu ahtaissa tiloissa.

Hitsaajien merkittävin ammattitaudin aiheuttaja on melu.

Standardit

  • EN 352-1 Kupusuojaimet, sankamalli
  • EN 352-2 Tulppasuojaimet
  • EN 352-3 Kypäräkiinnitteiset kuulonsuojaimet
  • EN 352-4 Kupusuojaimet, joiden vaimennus riippuu tasosta
  • EN 352-5 Vastamelukupusuojaimet
  • EN 352-6 Kommunikaatiosuojaimet
  • EN 352-7 Tulppasuojaimet, joiden vaimennus riippuu tasosta
  • EN 352-8 Radiokupusuojaimet
  • prEN 352-9 Tulppasuojaimet, joissa audiosisäänmeno
  • prEN 352-10 Radiotulppasuojaimet
  • EN 13819 Kuulonsuojaimet. Testaus. Osa 1: Fysikaaliset menetelmät, Osa 2: Akustiset testausmenetelmät
  • SFS-EN 458 Valinta-, käyttö- ja huolto-ohjeet