Suojavaatetus
Suojavaate on henkilönsuojain
Suojavaatteet ovat henkilönsuojaimia ja kuuluvat henkilönsuojainasetuksen piiriin. Suojavaatetuksen tulee olla EU-tyyppitarkastettu ja CE-merkitty.
Suojavaatetuksen yleiset vaatimukset määrittää standardi EN ISO 13688. Erityisstandardit määrittelevät suojavaatetuksen tekniset vaatimukset.
Suojavaatteen merkinnässä on EN-erityisstandardin numero, standardikohtainen tunnuskuva ja suojaustaso. Merkinnässä on oltava valmistajan nimi ja osoite sekä tuotteen nimi tai muu tunnistetieto. Merkinnästä on löydyttävä myös suojavaatteen kokomerkintä ja hoito-ohjeet.
Työvaatteessa ei ole erityistä suojausominaisuutta. Se on ammatti- tai työpaikkakohtainen vaatetus, esimerkiksi virkapuku, univormu tai ammattityövaate. Ammattivaatetusta käytetään muun muassa terveydenhuollossa, hotelli- ja ravintola-alalla, suurkeittiöissä ja siivousalalla.
Miten suojavaatetus valitaan?
Selvitä vaatevalinnan taustatiedoiksi
- työympäristön vaaratekijät, suojaustarve ja haitallisuuden aste, altistusaika ja tarvittava suojaustaso työtehtävän mukaisesti
- läheltä piti -tapaukset ja tapaturmat, todetut allergiat tai ammattitaudit sekä muut vaatimukset, kuten hygieniavaatimukset
- ergonomiset vaatimukset, kuten työn vaatimat työasennot, työliikkeet, käytettävät työvälineet, työkalut ja työmenetelmät
- työntekijöiden antama palaute
- käytettävän pesun ja huollon soveltuvuus huoltoprosessiin
- Määritä tarvittava vaatemäärä/henkilö ja ota huomioon vaatteiden kiertoaika huollossa.
- vaatetuksen sopivuus samanaikaisesti käytettävien suojainten kanssa
- markkinoilla olevat työhön soveltuvat tuotteet.
Oikeanlaisen ja sopivan suojavaatetuksen avulla voi lisätä työviihtyvyyttä ja -turvallisuutta sekä tuottavuutta. Yrityskohtainen vaatetus antaa kuvan yrityksen imagosta.
Päällysvaatetuksen tarkoitus on suojata ulkoisilta vaaroilta ja haitoilta sekä muilta ympäristötekijöiltä. Välivaatetuksen tarkoitus on eristää kylmältä tai kuumalta. Alusvaatetuksen tarkoitus on siirtää hiki ja kosteus vaatetuksen ulompiin kerroksiin.
On tärkeää varmistaa suojavaatteen, päähineen, käsineiden, jalkineiden ja muiden suojainten yhteensopivuus.
Järjestä tarvittaessa koekäyttö sopivimmille suojavaatteille. Valitse koekäyttäjät eri työntekijäryhmistä.
Suojavaatetus erilaisia työn vaaratekijöitä vastaan
Erittäin näkyvä vaatetus auttaa työntekijää näkymään paremmin ja erottumaan työympäristöstä. Erittäin näkyvää vaatetusta eli varoitusvaatetusta tarvitaan muun muassa tietyössä, liikenteenohjauksessa tai silloin, kun työtä tehdään tien lähettyvillä. Tietyössä työntekijän kannalta suurin vaaratekijä on tietyömaan ohi liian kovaa ajavat ajoneuvot.
Rakennusalaa koskevan valtioneuvoston asetuksen 205/2009 mukaan rakennustyömaalla on käytettävä varoitusvaatetusta.
Erittäin näkyvä vaatetus EN ISO 20471:2013
Varoitusvaatetus on tarkoitettu työhön, jossa tarvitaan työntekijän näkyvyyttä ja tilanteisiin, joissa on erittäin tärkeää näkyä hyvin. Sen tarkoitus on kiinnittää ajoneuvon kuljettajan huomio helposti vaatteen käyttäjään kaikissa valaistusolosuhteissa, sekä päivänvalossa että valolähteen valaisemana pimeällä.
Standardi määrittelee tausta- ja heijastinmateriaalien väriä, heijastavuutta ja pinta-alaa koskevat minimivaatimukset kolmelle eri näkyvyysluokalle. Lisäksi standardissa kerrotaan vaatimukset materiaalien sijoittelusta vaatetukseen.
Päiväloistevärin eli fluoresoivan taustamateriaalin ja yhdistetyn materiaalin sallitut värit ovat keltainen, oranssi ja punainen.
Heijastinvaljaat eivät kuulu standardin soveltamisalueeseen, vaikka nekin ovat henkilönsuojaimia. Valjaat ja esimerkiksi lasten huomioliivit ovat näkyvyyttä lisääviä tuotteita.
Valinta
Näkyvyyden osoittava suojausluokka, vaatteen malli ja materiaali on valittava riskinkartoituksen ja käyttötarkoituksen perusteella. Kartoita työhön parhaiten soveltuva vaatteen malli ja materiaali.
- Mallivaihtoehtoja ovat liivi, paita, takki ja housut tai kokohaalari.
- Materiaalivaihtoehtoja ovat muun muassa kudottu kangas ja neulos sekä sateenpitävä- tai palosuojattu materiaali.
Käyttö
- Heijastimen toimivuuden voit testata pimeässä taskulampulla.
- Varoitusvaatetusta ei kannata säilyttää suorassa auringonvalossa ajoneuvon istuimella, sillä sen näkyvä fluoresoiva materiaali voi haalistua.
- Jos varoitusvaatetusta käyttävän työntekijän työskentelyalueella on optisesti toimivia laitteita, on varmistettava, ettei heijastin häiritse niiden toimintaa.
- Jos vaatteeseen kiinnitetään merkkejä tai logoja, kysy vaatteen valmistajalta tai toimittajalta niiden sallittua pinta-alaa.
Huolto
- Pidä vaate puhtaana, pese tai vaihda vaate riittävän usein, sillä lika heikentää vaatteen näkyvyyttä.
- Vaate on tärkeää vaihtaa uuteen, jos materiaalin väri tai heijastin on selvästi haalistunut tai vaate ei enää puhdistu pesussa. Väriä voit verrata esimerkiksi uuden vaatteen väriin. Vaihda vaate uuteen tai vaihda heijastin, jos se on selvästi kulunut tai muutoin vaurioitunut.
- Jos peset vaatteen itse, pese vaate pesuohjeen mukaisesti aina saman väristen vaatteiden kanssa.
Merkintä
Tyyppihyväksytyn tuotteen tunnistaa seuraavasta merkinnästä:
- CE-merkki
- nimi, tavaramerkki tai muu tapa tunnistaa valmistaja tai valtuutettu edustaja ja postiosoite
- tuotteen tunniste, esimerkiksi kauppanimi tai tuotenumero
- koko ja hoito-ohjemerkinnät
- standardin numero ja vuosi, standardin kuvatunnus (varoitusliivi) ja näkyvyyden mukainen suojausluokka (1−3, näkyvin luokka 3).
Standardi
EN ISO 20471 Erittäin näkyvä vaatetus. Testausmenetelmät ja vaatimukset.
Kemikaaleilta ja infektioilta suojaavan vaatetuksen tarkoitus on suojata käyttäjän ihoa ja kehoa kemikaaleilta ja mikrobeilta.
Suojavaatetuksen tarkoitus voi myös olla hengitysteiden altistumisen vähentäminen, kun estetään muun muassa oman vaatetuksen ja hiusten kontaminoituminen.
Jos riskinarvioinnin mukaisilla teknisillä toimenpiteillä ei pystytä vähentämään altistumista riittävästi, tulee käyttöön valita henkilönsuojainasetuksen mukainen CE-merkitty suojavaatetus.
Suojaimien käyttöohjeet sisältävät
- suojaimen käyttötarkoituksen
- vaatimusluokitukset
- pukemis- ja riisumisohjeet
- käytöstä poistamisen ohjeet.
Kemikaaleilta tai mikrobeilta suojaava vaatetus voi olla tyypiltään kaasu-, neste-, roiske- tai pölytiivis. Kokohaalarien lisäksi on olemassa osittain vartaloa suojaavia nesteiltä tai niiden roiskeilta suojaavia asusteita, esimerkiksi esiliinoja, takkeja, housuja, käsivarsisuojia, huppuja ja jalkojensuojaimia.
Valinta
Suojaimet valitaan riskinarvioinnin perusteella. Riskinarvioinnilla selvitetään, kuinka haitallinen toteutunut riski voisi olla ja kuinka todennäköistä sen toteutuminen on. Kun riskin merkittävyys on selvillä, valitaan suojaimet, jotka suojaavat riittävästi ja soveltuvat hyvin käyttäjälle, työhön ja käyttöympäristöön.
Tiiviiden suojavaatteiden käyttö aiheuttaa lämpökuormitusta, joten on tärkeää selvittää, kuinka pitkään niitä voi turvallisesti käyttää työtehtävissä. Työnantajalla on velvollisuus huomioida työntekijän terveydentila suojainvalinnoissa. Lämpökuormituksen vuoksi tämä koskee erityisesti suojavaatteiden käyttöönottoa.
Ennen kemikaaleilta tai mikrobeilta suojaavan vaatetuksen käyttöönottoa on suunniteltava tilat varusteiden pukemiseen, riisumiseen ja huoltamiseen sekä kertakäyttösuojainten jätehuoltoon. Tilat ja tarvittaessa myös niiden ilmastointi on suunniteltava hyvin, jotta ne tukevat altistumisen vähentämistä.
Suojainvalinnassa huomioitavat tekijät:
- Miltä kemikaalilta tai mikrobilta suojaudutaan?
- Miten altistuminen tapahtuu?
- Miten vaarallisia kemikaalit tai mikrobit ovat?
- Mitkä suojaimet ja niiden materiaalit suojaavat riittävästi työn altisteelta? Toisin sanoen selvitetään suojavaatetuksen kemikaalien tai mikrobien läpäisytiedot.
- Millainen tiiveys vaatetukselta vaaditaan? Näin saadaan selville tarvittava suojavaatteen tyyppi.
- Mikä on suojaustarve, tarvitaanko kokohaalarit vai riittääkö osittain vartaloa peittävät suojaimet?
- Toimiiko työssä paremmin kertakäyttöinen vai huollettava ja pestävä moneen kertaan käytettävä vaatetus?
Käyttö
- Tutustu valmistajan käyttöohjeisiin ja noudata niitä.
- Tauota työ kuormituksen mukaan ja huomioi riittävä nesteytys tauoilla.
- Jos vaarana on liika lämpö, tilojen lämpötila kannattaa säätää normaalin huonelämpötilan alapuolelle, jos se on mahdollista.
Pukeminen ja riisuminen
- Pue suojaimet puhtaassa tai saastumattomassa paikassa puhtaan alus- tai työvaatekerran päälle.
- Harjoittele pukemista ja riisumista etukäteen, sillä likaisten suojainten riisuminen voi altistaa ihon tai hengitystiet ja saastuttaa riisumispaikan.
- Peili pukeutumispaikalla auttaa pukeutumaan oikein.
- Varaa riisumiseen turvallinen tila, josta pääsee vaatteiden vaihtoon tai tarvittaessa suihkuun.
- Omalle vaatetukselle ja käytetyille, likaisille suojaimille on oltava eri paikat.
- Avustettu riisuminen voi olla tarpeen, jotta suojainten käyttäjältä saadaan suojaimet riisuttua turvallisesti. Hyvin suojautuneen ja työssä väsyneen henkilön vakavin vaaran paikka saattaa olla suojainten riisumistilanne.
- Runsaan altisteiden määrän tai niiden vaarallisuuden vuoksi saattaa olla tarpeen, että suojaimet puhdistetaan käyttäjän yllä heti, kun altistumistilanteesta poistutaan.
- Pölymäiset altisteet voidaan imuroida ja nestemäiset huuhdella. Paineilmapuhallusta ei käytetä.
- Mikrobeilta suojauduttaessa puvut voidaan ääritapauksissa desinfioida käyttäjän yllä.
- Huuhtelua tai desinfektiota suunniteltaessa on käyttöön valittava riittävän tiiviit puvut, jotka eivät läpäise desinfektioainetta. Altisteen ja desinfektioaineen vaarallisuus ympäristölle on huomioitava huuhteiden viemäröinnissä tai keräyksessä.
Huolto ja säilytys
- Pese ja huolla useaan kertaan käytettävät suojavaatteet käyttöohjeen mukaan.
- Säilytä suojaimet valolta suojattuna puhtaassa sisätilassa.
- Suojavaatetus saattaa kärsiä, jos sitä säilytetään taitettuna.
- Katso käyttöohjeet.
Merkintä
Kaikki merkinnät tulee olla selvitettynä käyttöohjeessa.
Kemikaalinsuojavaatetus on merkitty kemikaalitunnuksella ja infektioilta suojaava vaatetus mikrobitunnuksella. Tuotteen vaatimuksiin liittyvät standardit ovat mukana merkinnässä.
CE-merkinnän perässä on oltava neljä numeroa, jotka ilmaisevat tuotteen valmistuksen laadunvalvontaan osallistuvan laitoksen.
Vaatetuksen tyyppi ilmoittaa pukujen tiiviyden:
- Tyypin 1 puku on kaasu-, neste- ja pölytiivis.
- Tyyppiä 2 ei enää ole.
- Tyypin 3 puku on nestetiivis. Se suojaa käyttäjää paineisilta roiskeilta. Vaate suojaa myös, jos käyttäjä nojaa esimerkiksi pöydän pintaan, jolloin vaatteeseen kohdistuu painetta.
- Tyypin 4 puku suojaa roiskeilta. Neste saattaa mennä materiaalin läpi paineen vaikutuksesta eli esimerkiksi silloin, jos käyttäjä nojaa johonkin pintaan.
- Tyypin 5 puku vähentää altistumista hiukkasille (muun muassa asbestipurku).
- Tyypin 6 puku suojaa ohuelta sumulta.
Kun tyyppinumeron perässä on kirjain B, suojavaatetus on luokiteltu suojaamaan infektioilta. Jos B:tä ei ole merkinnässä, suojain on tarkoitettu suojaamaan kemikaaleilta.
Tyypin 3, 4 ja 6 puvut voivat olla kokohaalareita tai osittain vartaloa suojaavia asusteita, merkintä PB.
Vaatetuksen koko on ilmoitettu pituus- ja rinnanympärysmittana.
Jos merkinnässä on ympyrän sisällä numero 2 ja sen yli vinoviiva, vaatetus on kertakäyttöinen.
Standardit
- EN 943-1 Suojavaatetus vaarallisia kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia kemikaaleja vastaan mukaan lukien nestemäiset aerosolit ja kiinteät partikkelit. Osa 1: Suojausvaatimukset kaasutiiviille, tyypin 1 kemikaalinsuojapuvuille.
- EN 943-2 Suojavaatetus vaarallisia kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia kemikaaleja vastaan mukaan lukien nestemäiset aerosolit ja kiinteät partikkelit. Osa 2: Suojausvaatimukset kaasutiiviille, tyypin 1 pelastushenkilöstön (ET) kemikaalinsuojapuvuille.
- EN 13034+A1 Suojavaatetus nestemäisiä kemikaaleja vastaan. Vaatimukset kemikaalinsuojavaatetukselle, joka suojaa rajoitetusti nestemäisiltä kemikaaleilta (tyypin 6 ja tyypin PB[6] varusteet).
- EN ISO 13982-1 Suojavaatetus kiinteitä hiukkasia vastaan. Osa 1: vaatimukset kemikaalinsuojavaatteille koko kehon suojaukseen kiinteitä ilmassa kulkeutuvia hiukkasia vastaan (tyypin 5 vaatteet).
- EN 14121 Suojavaatetus. Vaatimukset ja testausmenetelmät suojavaatteille infektioita vastaan.
- EN 14325 Suojavaatetus kemikaaleja vastaan. Materiaalien, saumojen ja liitoskohtien testausmenetelmät ja luokittelu.
- EN 14605 Suojavaatetus nestemäisiä kemikaaleja vastaan. Vaatimukset kemikaalinsuojavaatteille, joiden liitokset ovat nestetiiviit (tyyppi 3) tai roisketiiviit, (tyyppi 4), mukaan lukien vain osia vartalosta suojaavat tuotteet (tyypit PB[3] ja PB[4]).
Standardisointikomitean tekniset raportit
CEN/TR 15419 Suojavaatetus. Ohjeita kemikaalinsuojavaatetuksen valintaan käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon.
Kuumansuojavaatteiden tarkoitus on suojata lyhytaikaisesti tulelta ja kuumuudelta. Kuumansuojavaatteiden valinta on tehtävä vaarojen kartoituksen ja riskinarvioinnin avulla. Vaatteiden tulee suojata työssä esiintyviltä vaaroilta ja suojauksen tulee vastata tarvittavaa tasoa.
Yleisimpiä kuumuuden aiheuttamia vaaroja ovat lämpösäteily, liekkikuumuus, sulien metallien roiskeet, hitsauskipinät sekä kuumat pinnat ja -nesteet. Myös staattinen sähkö voi aiheuttaa vaaratilanteita.
Mallit ja materiaalit
Kuumansuojavaate koostuu takista ja housuista tai se voi olla yksiosainen haalari. Palosuojattu materiaali voi olla kudottu luonnostaan lämpöä kestävistä kuiduista tai sen palosuojaus on tehty materiaalin viimeistelyllä.
Palosuojattu materiaali ei jatka palamista, kun siihen kohdistuu kuumuusrasitus, kuten liekkikuumuus.
Lämpösäteilyä heijastavalla materiaalilla päällystetty materiaali suojaa voimakkaalta lämpösäteilyltä.
Suojavaatetus hitsaukseen ja vastaaviin töihin: vaatetus suojaa hitsauskipinöiltä ja pieniltä sulan metallin roiskeilta, lyhytaikaiselta liekkikosketukselta ja ultraviolettisäteilyltä sekä pölyltä ja vedolta. Suojausluokkia on kaksi.
Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus: Kuumansuojavaatteita on suojaustasoltaan erilaisia. Vaatetus suojaa liekiltä, kosketuskuumuudelta, lämpösäteilyltä tai sulilta alumiini- tai rautaroiskeilta. Suojausluokkia on kolme, paitsi lämpösäteilyä vastaan neljä.
Valokaarelta suojaava vaatetus: Vaatetus suojaa valokaaren termisiltä vaaroilta.
Hitsaajan suojavaatetus EN ISO 11611
Hitsaajan suojavaatetuksen tarkoitus on suojata hitsauskipinöiltä eli pieniltä sulametalliroiskeilta, hitsauskaaren lämpösäteilyltä, lyhytaikaiselta liekkikosketukselta ja UV-säteilyltä. Hitsaajan työssä tarvitaan standardin EN ISO 11611 mukainen suojavaate.
Käytettävä suojavaate ja sen suojausluokka on valittava työssä käytettävän hitsausmenetelmän mukaan.
Suojavaatetus voi olla malliltaan yksi- tai kaksiosainen. Tarpeen mukaan on hyvä käyttää hitsaajan lisäsuojia, kuten essua, huppua, irtohihoja tai säärystimiä.
Hitsaajan suojavaatetuksia on luokitukseltaan kahdenlaisia:
- Luokka 1: Vaatetus on tarkoitettu manuaalisiin hitsausmenetelmiin, joissa syntyy vähän hitsauskipinöitä ja roiskeita. Vaatetus suojaa vähemmän kipinöiltä ja lämpösäteilyltä kuin luokan 2 vaate. Se soveltuu TIG-, MIG- ja MMA-hitsaukseen, juottamiseen, pistehitsaukseen ja kaasuhitsaustöihin.
- Luokka 2: Vaatetus on tarkoitettu manuaalisiin hitsausmenetelmiin, joissa syntyy runsaasti hitsauskipinöiltä ja roiskeita. Vaatetus suojaa paremmin hitsauskipinöiltä ja lämpösäteilyltä kuin luokan 1 vaate. Se soveltuu MMA-, MAG- ja MIG-hitsaukseen, plasmaleikkaukseen ja kovertamistyöhön.
Valinta ja käyttö
- Valitse tarvittavat suojaimet työn riskikartoituksen mukaan.
- Selvitä mallin ja sen materiaalin suojaavuus liekin leviämiseltä.
- Valitse palosuojatusta kankaasta valmistettu suojavaate hitsaustöihin, laikkaleikkaus- ja polttoleikkaustöihin.
- Varmista tarvittava suojaus kipinöiltä ja käytä standardin EN ISO 11611 mukaista suojavaatetusta.
- Varmista myös alus- ja välivaatteen paloturvallisuus. Älä käytä palosuojaamatonta sulavaa tekokuituista alusvaatetta, sillä se voi sulaa ihoon ja näin ollen lisätä palovamman vakavuutta!
- Valitse alus- ja välivaatetukseksi sulamattomasta materiaalista valmistettu vaate, esimerkiksi puuvilla, villa tai niiden sekoitteet, tai palosuojatusta materiaalista valmistettu vaate.
- Suojaa kaulan alue, myös kaulan takaosa sekä ranteet ja vartalon etuosa.
- Sulje vaatetuksen kiinnitys, pidä hihat alhaalla ja lahkeet jalkineiden päällä. On tärkeää pitää vaatteen kiinnittimet ylös asti suljettuina, ettei iho altistu UV-säteilylle tai kipinöille.
Merkintä
- CE-merkki
- hitsaustunnuskuva
- standardin numero ja vuosiluku
- luokka 1 tai 2
- kirjain- ja numeroyhdistelmä: A1 tai A2 tai A1+A2. Vaatetuksen merkinnässä oleva kirjain- ja numeroyhdistelmä tarkoittaa seuraavaa:
- A1 = materiaalin syttyvyystesti on tehty pintaan kohdistetulla liekillä
- A2 = materiaalin syttyvyystesti on tehty alareunaan kohdistetulla liekillä.
Kuumansuojavaatetus EN ISO 11612
Standardin EN ISO 11612 vaatimukset täyttävä kuumansuojavaatetus suojaa liekiltä, kosketuskuumuudelta, lämpösäteilyltä tai sulilta alumiini- tai rautaroiskeilta.
Kuumansuojavaatteita on suojaustasoltaan ja malliltaan erilaisia. Malliltaan vaatteet ovat koko vartalon suojaavia tai ne voivat olla lisäsuojia, kuten säärystimiä, huppuja tai kenkiensuojaimia.
Standardi määrittelee vaatimuksia
- materiaaleille ja vaaterakenteille, kuten saumoille
- lisätarvikkeille, kuten merkeille ja logoille
- vaatteen mallille.
Vaatimukset ovat sulametalliroiskeilta suojaavalle vaatteelle tarkempia.
Valinta, käyttö ja huolto
- Selvitä aluksi kuumuusvaara ja vaaran taso. Altistutaanko työssä liekkikuumuudelle, lämpösäteilylle, sulametallin roiskeille vai kontaktikuumuudelle? Onko vaaran taso pieni, keskisuuri, suuri vai erittäin suuri:
- alhainen riskitaso
- keskinkertainen riskitaso
- korkea riskitaso.
- Pidä vaatteen vetoketjut ja napit suljettuina.
- Huolehdi, että vaatteet ovat ehjät ja puhtaat.
- Noudata valmistajan antamia ohjeita.
- Vaihda vaate uuteen, jos se ei puhdistu pesuissa tai se on selvästi vaurioitunut.
Merkintä
- CE-merkki
- liekkitunnuskuva
- standardin numero ja vuosiluku
- suojaustasomerkinnät
- Kuumansuojavaatteen tulee täyttää vähintään suojaustason A1 ja yhden lämmönsiirto-ominaisuuden (B, C, D, E tai F) vaatimukset.
Suojaustasot
- Liekin leviäminen eli materiaalin syttyminen, koodi A1 tai A1+A2
- pintasytytys (A1), reunasytytys (A2)
- Liekkikosketus eli suojaus konvektiokuumuudelta, koodi B
- suojaustasot: B1, B2, B3
- Lämpösäteily, koodi C
- suojaustasot: C1, C2, C3, C4
- Sulat alumiini- ja rautaroiskeet, koodi: alumiini D, rauta E
- suojaustasot: alumiini D1, D2, D3
- suojaustasot: rauta E1, E2, E3
- Kosketuskuumuus, koodi F
- suojaustasot: F1, F2, F3.
Vapaaehtoinen testi
- Koko vaatteen suojaus liekiltä
- testimenetelmä: palovammanukketesti ISO 13506.
Valokaaren termisiltä vaaroilta suojaava vaatetus
Valokaaren termisiltä vaaroilta, kuten kuumuudelta ja tulelta, suojan antaa EN 11612 mukainen kuumansuojavaatetus tai EN 61482-2 mukainen valokaaren termisiltä vaikutuksilta suojaava suojavaatetus.
Valokaaren aiheuttamia työtapaturmia on sattunut sähköasentajille keskus-, jakokaappi- ja kahvasulakkeiden vaihdossa korkeajännitetöissä. Korkeajännitetyöt pitää tehdä jännitteettömänä, mutta tapaturmat ovat johtuneet laiteviasta tai virheellisestä toiminnasta. Vaatteiden syttyminen ja niiden sulaminen iholle on aiheuttanut vakavia palovammoja työntekijöille.
Valinta
Suomessa voimassa olevassa sähkötyöturvallisuusstandardissa SFS 6002 on määritelty valokaaritöissä käytettävästä suojavaatetuksesta seuraavaa:
- Suojavaatetuksen pitää olla vähintään standardin EN ISO 11612 luokkien A1 B1 C1 mukainen. Kaikki kuumansuojavaatteet eivät välttämättä anna tarvittavaa suojaa valokaaren termisiltä vaikutuksilta, mutta ne eivät sula tai jatka palamista.
- Koodin vieressä oleva numero ilmoittaa suojaustason
- A1 kankaan pinta suojaa pieneltä liekinkosketukselta
- B1 suojausta liekkikosketukselta
- C1 suojausta lämpösäteilyltä.
Vaatetus pitää valita aina työpaikan riskinarvioinnin ja sähkötöissä käytettävän nimellisjännitteen mukaan.
Valokaaren termisiltä vaikutuksilta suojaava suojavaatetus EN 61482-2
Valokaaren termisiltä vaikutuksilta suojaavalle suojavaatteelle on EN-standardi. On suositeltavaa, että valmistaja testauttaa ja tyyppitarkastuttaa vaatteen standardin EN 61482-2 mukaan. Myynnissä voi edelleen olla vaatteita, joissa näkyy standardin edellinen muoto IEC 61482-2.
Valokaaren testimenetelmiä on kaksi erilaista ja niiden tuloksia ei voi verrata toisiinsa.
- EN 61482-1-1 on niin sanottu Open arc -testi, jossa testatusta materiaalista valmistetulle suojavaatteelle määritellään valokaariluku. Suojavaatteella tulee olla minimi valokaarisuojaus, joka voidaan määritellä kolmella eri arvolla (ELIM, ATPV, EBT).
- EN 61482-1-2 on niin sanottu Box-testi. Materiaalin ja vaatteen suojaus valokaarelta on testattu neljän (4) tai seitsemän (7) kiloampeerin (kA) virralla. Näiden mukaan vaate saa luokituksen APC 1 (4 kA) tai APC 2 (7 kA).
On tärkeää huomioida, että EN 61482-2 mukainen suojavaate ei eristä sähköltä eikä suojaa sähköiskulta. Vaate antaa suojaa valokaaren aiheuttamaa kuumuutta ja tulta vastaan.
Materiaalit ja käyttö
- Kuumuudelta ja tulelta suojaavia materiaaleja ovat esimerkiksi palosuojattu puuvilla, palosuojatut puuvilla-polyesterisekoitteet tai aramidi- ja aramidisekoitteet.
- Useat vaatekerrokset suojaavat valokaaren termisiltä vaikutuksilta paremmin kuin yksikerrosvaate.
- Alus- ja välivaatteiden on hyvä olla puuvillaa tai jotakin muuta luonnonmateriaalia tai paloturvallista eli sulamatonta tekokuitua. Sulava tekokuitu voi sulaa ihoon kiinni ja pahentaa palovamman vakavuutta.
- Vaatetuksen oikeanlainen käyttö on ohjeistettava työpaikalla.
- Puhdas ja hyväkuntoinen sekä oikein puettu suojavaatetus suojaa parhaiten.
- Suojavaatetuksen kiinnittimet on suljettava ennen töiden aloittamista.
Merkintä
- CE-merkki
- valokaaritunnuskuva
- standardin numero ja vuosiluku
- suojaustasomerkinnät
- valokaariluokitus (ELIM -arvo ja/tai ATPV tai EBT -arvo) ja/tai
- suojausluokka [(APC 1 (4 kA) tai APC 2 (7 kA)].
Standardit
- EN ISO 11611 Suojavaatetus hitsaukseen ja vastaaviin töihin
- EN ISO 11612 Suojavaatetus. Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus. Vähimmäissuojausvaatimukset.
- EN 17673 Suojavaatetus. Suojaus kuumuudelta ja tulelta. Vaatimukset ja testimenetelmät vaatteille, joihin on liitetty älytekstiilejä ja ei-tekstiilisiä elementtejä
- EN 61482-2 Suojavaatetus valokaaren termisiä vaikutuksia vastaan. Osa 2: Vaatimukset.
Standardisointikomitean tekniset raportit
- CEN/TR 14560 Ohjeita kuumuudelta ja tulelta suojaavien vaatteiden valintaan, käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon (kieli: englanti)
- CEN/TR 17620 Ohjeita kuumuudelta ja tulelta suojaavien älyvaatteiden valintaan, käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon (kieli: englanti).
Rajoitetusti palavat materiaalit, materiaaliyhdistelmät ja vaatteet EN ISO 14116
Standardin EN ISO 14116 vaatimukset täyttävä suojavaatetus on tarkoitettu suojaamaan tilapäiseltä ja lyhytaikaiselta kosketukselta pieniin liekkeihin olosuhteissa, joissa ei ole erityistä kuumavaaraa eikä muun tyyppistä kuumuusrasitusta.
Standardi määrittelee suojausvaatimukset materiaalien, materiaaliyhdistelmien ja suojavaatetuksen liekinleviämisominaisuuksille, ja luokittelee ne syttymisominaisuuksien mukaan indekseihin 1–3.
Indeksit kuvaavat materiaalin palokäyttäytymistä ja niiden jälkipalo- ja jälkihehkuaikaa. Indeksi yksi (1) on suojaavuudeltaan huonoin ja indeksi kolme (3) parhain.
Tavoitteena on pienentää vaatetuksen syttymisriskiä ja estää vaatetuksen muodostumista vaaraksi.
Merkintä
- CE-merkki
- standardin numero ja vuosiluku
- liekinleviämisindeksi 1, 2 tai 3
- ei tunnuskuvaa.
Standardi
EN ISO 14116 Suojavaatetus. Suojaus tulelta. Rajoitetusta palavat materiaalit, materiaaliyhdistelmät ja vaatetus.
Vaatteet ovat osa turvallista työympäristöä räjähdysvaarallisissa töissä. Räjähdysvaara syntyy, kun sopivassa suhteessa ilmaan tai muuhun palamista ylläpitävään aineeseen on sekoittunut syttyviä pölyjä, höyryjä ja kaasuja.
Tällaisia olosuhteita on muun muassa kemianteollisuudessa, kaatopaikoilla ja maanrakennuksessa, energian tuotannossa, jätevesihuollossa, kaasunjakelussa, mekaanisessa puuteollisuudessa, maataloudessa, metallin työstössä, elintarvike- ja rehuteollisuudessa, lääketeollisuudessa, öljynjalostamoilla sekä kierrätyslaitoksissa.
Huomioi räjähdysvaarallisissa töissä seuraavat asiat:
- Töissä, joissa staattinen sähkö voi aiheuttaa palo- tai räjähdysvaaran, tulee käyttää johtavasta tai varausta purkavasta materiaalista valmistettuja suojavaatteita ja -jalkineita.
- Henkilönsuojaus vaarallisilta sähköstaattisilta purkauksilta varmistetaan maadoittamalla työntekijät. Maadoittamiseen kuuluvat lattian maadoitus, jalkineiden johtavuus sekä varausta purkava vaatetus ja työvälineet.
- Varausta purkava vaatetus ja työvälineet eivät poista varausta sähköisesti eristetystä henkilöstä, ellei varaus pääse purkautumaan eteenpäin.
- Tarvittava suojavarustus on määriteltävä riskin mukaan. Henkilönsuojaimiksi luokiteltu vaatetus ei välttämättä ole tarpeen, jos riski ei ole suuri. Ensi sijassa on huolehdittava maadoituksesta.
Suojavaatetuksen sähköstaattiset ominaisuudet EN 1149-5
EN 1149-5 määrittää staattisen sähkön hallintaan tarkoitetun suojavaatteen vaatimukset. Vaatteen mallille on erityisvaatimuksia. Kaikki metalliosat tulee olla peitettyjä ja staattista sähköä johtavan kerroksen tulee peittää kaikki sen alla olevat kerrokset, jotka eivät pura staattista sähköä.
Pääasiallisimmat tavat tehdä kangas johtavaksi on liittää rakenteeseen metallilankoja, valmistaa kangas johtavista hiilikuitua sisältävistä langoista tai viimeistellä kangas johtavaksi.
Antistaattinen suojavaatetus EN 1149-5 ei suojaa pienjännitteen ylilyönnistä aiheutuvan valokaaren termisiltä vaikutuksilta.
Merkintä
- CE-merkki
- suojaus staattiselta sähköltä -kuvatunnus (ns. salamatunnuskuva)
- standardin numero ja vuosiluku.
Standardi
EN 1149-5 Suojavaatetus. Sähköstaattiset ominaisuudet. Osa 5: Materiaali- ja mallivaatimukset.
Kylmänsuojavaatetus suojaa käyttäjää kylmän haitoilta. Kylmällä tarkoitetaan alle - 5 asteen pakkasen, kosteuden ja tuulen yhdistelmää. Kylmänsuojavaate suojaa elimistöä liialliselta jäähtymiseltä ja tuulelta sekä räntä- ja vesisateelta riippuen vaatetuksen materiaalikokonaisuudesta.
Hyvä suojavaatetus -10 °C lämpötilassa ja voimakkaassa tuulessa pitää sisällään ainakin seuraavat:
- kosteutta iholta siirtävä aluskerrasto
- lämpöä eristävä (eli ilmaa sisältävä) välikerrasto
- tuulelta ja muilta ulkoisilta tekijöiltä suojaava päällimmäinen kerros
- hyvä käsien, jalkojen ja erityisesti pään suojaus.
Kylmänsuojavaatetus EN 342
Standardin EN 342 mukainen kylmänsuojavaate on testattu ja luokiteltu
- lämpimyyden eli lämmöneristävyyden
- tuulenpitävyyden eli ilmanläpäisykyvyn mukaan.
Suojavaatetus voi olla yksi- tai kaksiosainen tai yksittäinen vaatekappale. Suojavaate koostuu useasta eri materiaalikerroksesta ja materiaalien väliin jäävä ilmakerros toimii eristävänä kerroksena. Jos vaate kastuu, sen materiaalikerrokset painuvat kasaan, jolloin vaate ei lämmitä niin paljon kuin kuivana.
Valinta
- Kylmänsuojavaatteen valinta tulee tehdä työolosuhteiden, työn kuormittavuuden ja sääolojen mukaan.
- Keskiraskasta tai raskasta työtä tekevälle sopii vaatetus, joka on lämmöneristävyydeltään alhaisempi.
- Erittäin kylmiin olosuhteisiin ja kuormittavuudeltaan kevyempään työhön voi valita eristävämmän kylmänsuojavaatetuksen.
- Ulkotöissä kylmänsuojavaatetuksen tuulenpitävyyden olisi oltava luokka 3 tai 2.
- Kylmässä sisätyössä, kuten pakkasvarastossa, riittää vähemmän tuulenpitävä vaatetus, esimerkiksi luokan 1 tai 2 kylmänsuojavaatetus.
- Kalvollinen tai pinnoitettu vedenpitävä suojavaatemateriaali hengittää huonommin kuin tavallinen ulkoilupukinemateriaali.
Käyttö ja huolto
- Tutustu käyttöohjeen suosituksiin käyttölämpötila-alueista eri altistusajoilla.
- Huomioi tuulen ja kosteuden vaikutus.
- Lisää tai vähennä alus-, väli- ja päällysvaatetusta tarvittaessa.
- Huomioi, että vaatteen lämmöneristävyys voi heiketä pesujen ja huoltojen jälkeen.
Merkintä
Kylmänsuojavaatetuksen standardi on uudistunut vuonna 2017. Tällöin vaatimuksiin tuli muutoksia ja muun muassa vaatetuksen lämmöneristävyyden laskentatapa muuttui. Vanhempien kylmänsuojavaatteiden merkintä on erilainen kuin alla mainittu uusimpien suojavaatteiden:
- CE-merkki
- lumihiutale-tunnuskuva
- standardin numero ja vuosiluku
- Icler (B/C/R) = vaatekokonaisuuden lämmöneristävyys, joka on mitattu liikkuvalla lämpönukella laboratorio-olosuhteissa. Liike simuloi kevyen tai keskiraskaan työn vaikutusta lämmöneristävyyteen. B/C/R on testeissä käytetty alusasu
- ilmanläpäisevyys eli tuulenpitävyys: 3 luokkaa, joista luokka on 3 tuulenpitävin
- vedenpitävyys: merkintä WP, jos vaatimus täyttyy. Materiaalin ja saumojen vedenpitävyyden testaus on vapaaehtoinen testi.
Standardi
EN 342 Suojavaatetus. Suojaus kylmältä.
Pelastuspuvut suojaavat käyttäjäänsä kylmäsokilta ja hypotermialta sekä auttavat veden varaan joutuneen henkilön löytämisessä ja pelastamisessa. Hypotermian vaara on kesällä ja talvella vesillä tai vesien yllä työskentelevillä.
Vaatetus ei saa vaikeuttaa pelastustoimia eikä aiheuttaa liiallista fyysistä kuormitusta. Sitä käytettäessä on aina pystyttävä uimaan.
Vaatetuksen väri, heijastimet tai hätävalot parantavat käyttäjän näkyvyyttä.
Kelluntahaalari (EN 393) ei ole pelastuspuku, eikä se suojaa käyttäjää hypotermialta. Kyseisen standardin mukaisia haalareita ei saa enää valmistaa eikä myydä.
Kylmältä vedeltä suojaava vaatetus EN ISO 15027
Kylmältä vedeltä suojaavia pelastuspukuja on käyttötarkoitukseltaan ja luokitukseltaan erilaisia.
- EN ISO 15027-1 Jatkuvakäyttöiset puvut: Jatkuvakäyttöiset työ- ja vapaa-ajan puvut on suunniteltu käytettäväksi rutiininomaisissa toiminnoissa vedessä tai lähellä vettä tilanteissa, joissa on vaara joutua veden varaan. Puvun tarkoitus on pidentää selviämisaikaa kylmässä vedessä. Ne eivät saa haitata normaalia työntekoa ja niitä on pystyttävä pitämään päällä useita tunteja ilman fyysistä ylikuormittumista.
- EN ISO 15027-2 Pelastuspuvut: Hätätilanteissa käyttöönotettavat/päällepuettavat pelastuspuvut, joissa pää, kädet ja jalat on suojattu, on suunniteltu sallimaan nopea pukeutuminen lähestyvää veteen uppoamista varten, esim. hätätilanteissa laivan upotessa. Pelastuspuvut tarjoavat usein paremman suojan kylmää vettä vastaan kuin jatkuvakäyttöiset puvut.
- Helikopteripuvut: Helikopterilentäjille ja matkustajille tarkoitettu puku voi olla joko jatkuvakäyttöinen tai pelastuspuku.
Pelastuspuku voi olla tarkoitettu käytettäväksi erillisten pelastusliivien kanssa tai ilman niitä.
Pelastuspuvuille ja niiden materiaaleille on paljon vaatimuksia. Pelastuspuvun käyttöä ja lämmöneristävyyttä testataan testihenkilöiden avulla. Lämmöneristävyystestissä koehenkilöt kelluvat puvun luokituksen mukaisesti tietyn ajan tietyn lämpöisessä vedessä. Koehenkilöiden toimintakyvyn tulee säilyä, eikä heidän sisä- ja ulkolämpötilansa saa tippua standardissa määriteltyjä lämpöasteita alemmas.
| A | B | C | D | |
| arvioitu suojausaika, h | 6 | 4 | 2 | 2 |
| veden lämpötila, °C | 2 | 2 | 5 | 10 |
Valinta, käyttö, huolto ja säilytys
- Selvitä ensin käyttötarkoitus ja tarvittava suojaustaso sekä oikea koko rinnanympäryksen ja pituuden perusteella.
- Noudata valmistajan antamaa käyttöohjetta. Puvun lämmöneristävyyteen vaikuttavat sekä ympäristöolosuhteet että henkilökohtaiset ominaisuudet.
- Vain ehjä puku suojaa äkillisessä altistuksessa. Säilytä ja huollata pelastuspuvut valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Standardin mukainen pelastuspuku voi olla kuiva- tai märkäpuku.
Kuivapuvun tarkoitus on nimensä mukaisesti pitää käyttäjänsä mahdollisimman kuivana estämällä veden pääsy puvun sisään uppoamistilanteessa. Sen lämpimyyttä säädellään alus- ja välivaatetuksella, joka valitaan käyttöolojen, sään ja veden lämpötilan mukaan.
Märkäpelastuspuku tarjoaa eristystä ja rajoittaa veden pääsyä ja poistumista puvusta. Märkäpuvussa vesi korvaa ihon ja puvun välissä olevan ilman. Suomessa käytettävät pelastuspuvut ovat pääsääntöisesti kuivapukuja. Märkäpuvut ovat liian kylmiä vesistöjemme lämpötiloissa pitkään kestävissä pelastustehtävissä.
Merkintä
Pelastuspuvun mukana tulee olla sekä pukuun kiinnitetty merkintä että kuluttajalle tarjottava lista tarpeellisista tiedoista. Kuluttajalistan tulee sisältää seuraavat tiedot:
- standardin numero
- puvun tyyppi ja malli (märkä-/kuivapuku)
- käyttötarkoitus
- suojausluokka (A, B, C, D)
- suositeltu alusvaatetus, jolla pelastuspuvun toimivuus saavutetaan
- puvun koko
- tarvittaessa turvavaljaiden ja muiden välineiden yhteensopivuus
- tarvittavat varoitukset.
Standardit
- EN ISO 15027-1 Pelastuspuvut – jatkuvakäyttöiset puvut
- EN ISO 15027-2 Pelastuspuvut – hätätilanteisiin tarkoitetut puvut.
Metsurin viiltosuojaimet suojaavat moottorisahan terän viilloilta. Viiltosuojaimet ovat aina kompromissi turvallisuuden ja keveyden välillä. Ne eivät suojaa täydellisesti terän viilloilta kaikissa työtilanteissa.
Moottorisahan käyttäjän suojavaatetus EN ISO 11393
Viiltosuojaus voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla. Suojavaatteissa käytetään usein useampaa kuin yhtä tapaa.
- Terä liukuu viiltosuojamateriaalissa, jolloin se ei osuessaan leikkaa materiaalia.
- Terän osuessa erikoisvahvikkeeseen eli viiltosuojaan, sen materiaalin kuidut tukkivat ja pysäyttävät teräketjun. Vahvike on useimmiten pitkäkuituista- ja monikerroksista kudottua kangasta tai neulosta.
- Viiltosuojassa käytetään korkean leikkauskestävyyden kuituja, jotka vaimentavat teräketjun pyörimisenergiaa ja laskevat sen nopeutta.
Suojavaatteita ovat turvatakki ja -housut. Muita moottorisahan käyttäjän suojaimia ovat käsineet, turvajalkineet ja nilkkasuojaimet.
Turvatakki suojaa vartalon yläosan, käsivarsien ja kaulan alueen. Takkeja on suojaustasoltaan kaksi erilaista:
- Malli A: Takki suojaa hartiat, käsivarret ja vartalon yläosan kainaloista ylöspäin.
- Malli B: Takki suojaa hartiat, käsivarret ja koko vartalon yläosan takin helmaan asti.
Turvahousuja on suojaustasoltaan erilaisia. Housut suojaavat joko koko jalkojen alueen tai vain etuosan ja toisen jalan:
- Malli A: Housut tai legginsit, jotka suojaavat jalkojen etuosan ja sivua (huomioi oikea- ja vasenkätisen malli).
- Malli B: Chapsit, jotka suojaavat jalkojen etuosan ja sivua (huomioi oikea- ja vasenkätisen malli).
- Malli C: Housut tai legginsit, jotka suojaavat koko jalkojen alueen.
Käyttö ja huolto
- Vaihda vaurioitunut viiltosuojain uuteen suojaimeen.
- Huolla suojaimet käyttöohjeen mukaisesti.
Merkintä
- CE-merkki
- moottorisaha-tunnuskuva
- standardin numero ja vuosi
- suojausalue -merkintä
- housut: malli A, B tai C
- takki: malli A tai B.
Standardit
Moottorisahan käyttäjien suojavaatteiden standardisarja on uudistunut vuosina 2018 ja 2019. Voimassa ovat EN ISO 11393 -standardit, jotka ovat kumonneet EN 381 -standardit.
- EN ISO 11393-2 Moottorisahan käyttäjän suojavaatteet, osa 2: Jalkojensuojainten vaatimukset ja testausmenetelmät. (Korvannut standardin EN 381-5.)
- EN ISO 11393-6 Moottorisahan käyttäjän suojavaatteet, osa 6. Vartalon yläosan suojainten vaatimukset ja testausmenetelmät. (Korvannut standardin EN 381-6.)
Vanhempien standardien mukaisia tuotteita voi edelleen olla myynnissä ja käytössä.