Työturvallisuuden tavoitteellinen johtaminen

Työturvallisuuden tavoitteellinen johtaminen tarkoittaa jokapäiväisiin toimintoihin yhdistettyä suunnittelua, toimintaa, seurantaa ja jatkuvaa kehittämistä sekä suunnitelmallista, tavoitteellista ja ennakoivaa ihmisten, organisaation ja toimintatapojen johtamista. 

Johtaminen voidaan edelleen jakaa kolmeen osioon; toimintaperiaate, johtamisjärjestelmä ja johtajuus.

Toimintaperiaate kuvaa organisaation tahtotilan ja tavoitteet työturvallisuuden suhteen. Se on organisaation johdon tahtotilan ilmaus, joka julkilausuttuna tekee siitä vahvan johtamiseen ja toimintakulttuuriin vaikuttavan elementin. Toimintaperiaatteella organisaatiolle kuvataan yhteinen visio tai asetetaan yhteinen päämäärä. Johtamisjärjestelmän osana toimintaperiaatetta kuvataan usein myös termeillä politiikka tai strategia.

Turvallisuuden nolla-ajattelu (Vision Zero) on esimerkki organisaation toimintaperiaatteesta ja ajattelutavasta. Se tarkoittaa yhteistä sitoutumista ja päättäväistä suhtautumista työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin pitkäjänteiseen yhdessä kehittämiseen. Turvallisuuden nolla-ajattelun mukaan jokainen pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin ja saa työstä voimavaroja myös vapaa-ajalle.

Yhteisesti jaettu ja hyväksytty toimintaperiaate varmistaa johdon ja henkilöstön sitoutumisen toimintaan ja tavoitteisiin.

Johtamisjärjestelmällä tarkoitetaan organisaation yhteisesti käyttämiä johtamisen välineitä, menettelytapoja, oppeja ja prosesseja. Sen tärkeimpinä tavoitteina on organisaation strategian toimeenpano sekä toiminnan jatkuva seuranta ja kehittäminen. Työturvallisuuden näkökulmasta toimiva johtamisjärjestelmä varmistaa, että toiminta on yhdenmukaista ja se vastaa organisaation sisäisiä ja ulkoisia vaatimuksia.

Järjestelmän keskeinen osa on organisaatio, jossa työnantajan tulee määritellä työturvallisuuden hallintaa koskevat tehtävät, toimivallat ja vastuut. Lähtökohtana on selkeä organisaatio, jossa jokainen tietää tehtävänsä ja vastuualueensa. Työn organisoinnin tapoja ovat esimerkiksi kirjalliset tehtävänkuvat ja organisaatiokaaviot.

Johtamisjärjestelmällä pyritään selkeisiin johtamisen prosesseihin, jotka ovat henkilöstä riippumattomia. Työturvallisuuden kannalta keskeisiä prosesseja ovat esimerkiksi työympäristön jatkuva seuranta, työn vaarojen arviointi, työn ja työympäristön suunnittelu, havaintojen ja poikkeaminen kerääminen ja analysointi sekä työhön perehdyttäminen. Jatkuvan parantamisen kannalta keskeistä on myös työturvallisuuden mittaaminen, tulosten vertailu ja analysointi sekä korjaavien toimenpiteiden suorittaminen.

Johtajuudella tarkoitetaan (työnantajan edustajana toimivan henkilön) henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten arvot ja persoona, sekä niiden heijastumista työtapoihin ja käyttäytymiseen. Johtajuudella on todettu olevan vahva yhteys koko organisaation ilmapiiriin ja toimintakulttuuriin, käyttäytymiseen, asenteisiin ja toimintatapoihin. Organisaatiokulttuurilla onkin arvioitu olevan enemmän vaikutusta työturvallisuuteen kuin muilla johtamisen osatekijöillä. Parhaimmillaan se edistää yhteiseen päämäärään sitoutumista.

Tärkein rooli organisaation turvallisuuskulttuurin luomisessa ja muuttamisessa on johdolla ja esihenkilöillä. Sen takia esihenkilöiden johtajuuden vahvistaminen on keskeinen työturvallisuuden kehityskohde. Vahva johtajuus voi muokata turvallisuuskulttuuria haluttuun suuntaan, vaikkakin hitaasti. Heikko johtajuus sen sijaan ei kykene tukemaan yhteisen turvallisuuskulttuurin muodostumista, mikä saattaa johtaa tosistaan poikkeaviin ala- tai varjokulttuureihin.

Kulttuuria ei voi ostaa, se pitää rakentaa ajan kuluessa linjassa organisaation arvojen kanssa. Organisaation turvallisuuskulttuuria voidaan ohjata työpaikan yhteisillä arvoilla ja määräyksillä, mutta merkittävä osa kulttuurista syntyy epävirallisten normien kautta. Vallitsevan turvallisuuskulttuurin muuttaminen vaatii työnantajan, työyhteisön ja yksilöiden aitoa tahtotilaa, sitoutumista ja sosiaalista vuorovaikutusta.