Työn yhteisestä kehittämisestä on tullut tärkeä osa työtä. Ilman sitä työpaikat eivät pysyisi mukana, kun niiden toimintaympäristöt ja koko työelämä muuttuvat.
Näin erityisasiantuntija Anna-Leena Kurki Työterveyslaitoksesta selittää organisaatioiden jatkuvaa tarvetta uudistua. Kehittämistyö tapahtuu usein verkossa. Digitaalisia alustoja hyödynnetään varsinkin etä- ja hybridityössä.
”Kun ei olla kasvokkain, etsitään muita ratkaisuja. Digitaaliset alustat poistavat aikaan ja paikkaan liittyviä rajoitteita. Keskustelua voi käydä suurikin joukko ihmisiä – joko samaan tai eri aikaan”, Kurki sanoo.
Virtuaalinen kehittäminen voikin olla kelpo vaihtoehto myös niille organisaatioille, joissa tehdään vuorotyötä. Sellaisia työpaikkoja on esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla.
Hyvä fasilitoija auttaa löytämään ratkaisuja
Digitaalinen fasilitointi voi olla tarpeen vaikkapa organisaation strategiaprosesseissa, virtuaalisissa työpajoissa ja työyhteisön kehittämispäivillä. Arkisimmillaan fasilitointi on tiimipalaverin vetämistä digivälitteisesti.
”Hyvä fasilitoija herättelee keskustelua ja auttaa muita oivaltamaan. Hänen ohjauksessaan porukka pystyy näkemään oman työnsä tai käsiteltävän asian uudessa valossa. Silloin voi löytyä ratkaisuja, jotka eivät tulisi ensimmäiseksi mieleen”, Anna-Leena Kurki sanoo.
Työterveyslaitos on julkaissut oppaan Kehitä työtä verkossa! Vuorovaikutteinen kehittäminen tekoälyn tuella. Se syntyi Kurjen vetämässä tutkimushankkeessa Tekoäly työn kehittämisen tueksi.
Opas auttaa varsinkin erilaisissa kehittäjärooleissa työskenteleviä, kuten esihenkilöitä ja asiantuntijoita. Se sopii aloittelijoille, mutta siinä on vinkkejä myös kokeneille fasilitoijille ja kouluttajille.
Digifasilitointia oppii parhaiten kokeilemalla
Kun työtä kehitetään yhdessä verkkoalustalla, osallistujat jakavat ajatuksiaan lähinnä kirjoittamalla. Siitä syntyy paljon tekstiaineistoa.
Tekoälyyn perustuvat työkalut helpottavat fasilitoijan työtä. Ne nopeuttavat keskustelujen ja kommenttien läpikäymistä. Niiden avulla voi tehdä yhteenvetoja tekstistä, jäsentää sitä ja virittää jatkokeskustelua.
Anna-Leena Kurjen mielestä digifasilitointia ja tekoälytyökalujen hyödyntämistä oppii parhaiten kokeilemalla. Hänen omassa työyhteisössään on tapana testailla, mihin jokin uusi alusta taipuu ja millaisia mahdollisuuksia sen työkalut avaavat.
”Kun kokeiluja tekee matalalla kynnyksellä ja pienellä porukalla, saa käyttövarmuutta. Kuka tahansa voi opetella digifasilitoinnin taitoja ja tulla hyväksi fasilitoijaksi.”
Aiheesta lisää:
Taitoa digifasilitointiin-verkkovalmennus
Kehitä työtä verkossa! Vuorovaikutteinen kehittäminen tekoälyn tuella -opas
Tekoäly työn kehittämisen tueksi, TeKeT (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi