Ihmisillä on huoli ilmastonmuutoksesta. On tärkeää, että he pääsevät tekemään oman osuutensa sen hillitsemiseksi myös työpaikalla – ei pelkästään kuluttajina”, sanoo vanhempi asiantuntija Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitoksesta.
Vihreän siirtymän takia työpaikat muuttavat toimintaansa. Johto tekee isoja päätöksiä ja strategisia linjauksia. Ne voivat liittyä vaikkapa sähkösopimuksiin, tuotantoprosessiin tai kierrätykseen.
Työntekijät tuntevat oman työnsä parhaiten. Heillä voi olla ideoita siitä, mitä isot päätökset käytännössä tarkoittavat. Miten työtä voisi tehdä entistä kestävämmin? Meneekö esimerkiksi jotain materiaalia hukkaan?
”Työpaikalla kannattaa pohtia, mitkä asiat juuri meillä ovat tärkeimpiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai siihen sopeutumiseksi. Se luo yhteistä tietopohjaa ja näkemystä.”
Pesulan porukka halusi pois omista kuplistaan
Kun työpaikan eri ammattiryhmät keskustelevat yhdessä, löydetään parempia ratkaisuja kestävämmän arjen rakentamiseksi. Samalla huomataan, miten tietty ratkaisu vaikuttaisi toisten työhön.
Tämä on käynyt ilmi Työterveyslaitoksen Työpaikat ilmastotoimijoina – yhteiskehittäen kestäviin ratkaisuihin (TILKE) -hankkeessa.
Yksi hankkeen työpaikoista oli Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n Keravan pesula. Yritys huolehtii siitä, että esimerkiksi sairaaloiden potilas- ja työvaatteet sekä muut tekstiilit ovat hygieenisiä, puhtaita ja ehjiä.
Tekstiilihuoltaja Inkeri Vilkman osallistui hankkeen työpajoihin. Työterveyslaitoksen tutkijoiden vetämissä pajoissa ideoitiin pieniä ilmastoystävällisiä tekoja. Mukana oli toimihenkilöitä ja työntekijöitä eri puolilta taloa.
”Työpajoissa huomasimme, että kukin oli työskennellyt aika lailla omassa kuplassaan. Halusimme pois niistä kuplista”, Vilkman kertoo.
Pienilläkin teoilla on väliä – töissä ja vapaalla
Inkeri Vilkman lähti mielellään mukaan työpajaprosessiin. Hänellä on taustallaan ympäristöinsinöörin opinnot.
TILKE-työpajojen osallistujat ideoivat työpaikalleen muun muassa Vihreän viikon. Viikkojen tarkoitus oli lisätä tietoa ympäristöasioista ja innostaa henkilökuntaa vähentämään ympäristön kuormitusta.
”Pääviestimme oli, että pienilläkin teoilla on merkitystä – sekä töissä että jokaisen omassa arjessa”, Vilkman sanoo.
Yhden vihreän viikon teemana oli tehdä näkyväksi, mitä työpaikalla oli jo tehty kestävämmän arjen rakentamiseksi. Esimerkiksi kuivureiden poistoilma otetaan talteen, pesulan katolle on asennettu aurinkopaneelit ja työmatkapyöräilijöitä varten on pyöräkatokset.
”Osalle työntekijöistä tieto olemassa olevista vihreistä ratkaisuista tuli myönteisenä yllätyksenä.”
Viikoilla hyödynnettiin muun muassa infonäyttöjä, joita on työtiloissa ja ruokalassa. Tarkoitus on, että ruutuja tulee vilkuiltua työpäivän lomassa.
Käytöstä poistetut tekstiilit saavat uuden elämän
Toisella Vihreällä viikolla jaettiin tietoa siitä, miten tiensä päähän tulleet tekstiilit lajitellaan pesulassa ja miten ne kierrätetään.
Puro kierrättää poistotekstiileistä noin 85 prosenttia. Toinen yritys valmistaa kierrätyskuidusta lankaa, kangasta ja kuitukangasmateriaaleja.
Inkeri Vilkmanin mukaan monia purolaisia havahdutti tieto siitä, että Suomessa heitetään vuosittain pois tekstiilijätettä 13 kiloa jokaista suomalaista kohden. Työntekijöitä kannustettiin toimimaan vastuullisesti myös vapaa-ajallaan:
- Osta vaatteita vain todelliseen tarpeeseen.
- Suosi second hand -vaatteita.
- Valitse ajattomia malleja ja laadukkaita materiaaleja, jotka kestävät pitkään.
- Tuunaa ja korjaa.
- Lainaa ja kierrätä.
Työpajoissa syntyi hyvä keskusteluyhteys
Vihreät viikot saivat heräteltyä kiinnostusta, positiivista virettä ja keskustelua ympäristöystävällisistä teoista. Kaikki kokeilut eivät toimineet yhtä hyvin:
Yksi teemaviikko keskittyi jätteiden lajitteluun. Henkilöstöä pyydettiin ottamaan kantaa, mihin uusia jäteastioita kannattaisi sijoittaa. Työtiloihin jaettiin pohjakarttoja, joihin toivottiin merkintöjä lajittelupisteiden sijoituspaikoiksi.
”Se ei oikein innostanut. Opimme, että tällaiset tempaukset vaativat enemmän ihmisten kannustamista, jotain hauskuutta ja yhdessä tekemistä”, Inkeri Vilkman sanoo.
Miten TILKE-hankkeen työpajaprosessi vaikutti purolaisten yhteistyöhön?
”Yhdessä ideoiminen oli kivaa. Työpajoissa loimme keskusteluyhteyden, joka on helpottanut kaikkea kommunikointia. Jaamme ajatuksia ja ideoita matalalla kynnyksellä. Olemme myös enemmän tekemisissä toistemme kanssa.”
Vilkmanille itselleen hanke oli hyvin merkityksellinen. Hän oppi uutta, ja myös itseluottamus kasvoi. Vanha innostus ympäristöasioihin virisi uudelleen.
Aiheesta lisää:
Työpaikat ilmastotoimijoina, yhteiskehittäen kestäviin ratkaisuihin (TILKE) -hanketta rahoittavat Työterveyslaitos, Työsuojelurahasto ja JHL.
Koulun väki rakentaa kestävämpää arkea – työyhteisöjen valinnat vaikuttavat (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi