Kyllähän se ensin kouraisi, että apua, loppuiko tämä homma ennen kuin se ehti edes alkaa. Aloitimme yrityksen toiminnan vuonna 2020, joten olemme toimineet pelkästään korona-aikana, sanoo yrittäjä Minna-Liisa Myllylä Jokihovi Oy:stä.
Jokihovi tarjoaa majoitus-, kokous- ja juhlatiloja ja niihin liittyviä palveluja. Yritys toimii Nivalassa entisessä kunnalliskodissa, joka on vuodelta 1929. Rakennus sijaitsee maalaismaisemassa Kalajoen rannalla.
Myllylä on mukana Työterveyslaitoksen Ketterät ja hyvinvoivat yritykset -hankkeessa. Sen tavoitteena on tukea pandemiasta toipuvia yksinyrittäjiä, mikroyrittäjiä ja pk-yrittäjiä henkilöstöineen Pohjois-Pohjanmaalla.
Yritysten muutoskyvykkyyttä vahvistetaan työpajoissa, joissa yrittäjät sparraavat toisiaan. Yritystoiminnan kehittämisessä hyödynnetään Muutosvuoropuhelu-menetelmää. Pajoja vetävät Työterveyslaitoksen asiantuntijat.
Muutosvuoropuhelu suuntaa katseen yrityksen toimintaan ja yrittäjän osaamiseen. Yrittäjä rakentaa kehityskartan avulla kuvan siitä, miten nykytilasta mennään lähitulevaisuuteen:
Mitä yritys tarjoaa asiakkaille nyt? Mitä asiakkaat itse asiassa haluavat? Miten yritys toimii nyt? Millainen olisi sen uusi toimintamalli? Millä keinoilla yrittäjä etenee sitä kohti?
Esitimme Myllylälle viisi kysymystä yrittäjien työpajoista ja Muutosvuoropuhelusta:
1. Miten pandemia-aika on kohdellut yritystänne?
Emme ole päässeet käynnistämään ja markkinoimaan kaikkia palveluitamme niin voimallisesti kuin olisimme halunneet. Esimerkiksi kokoontumisrajoitukset on pitänyt ottaa huomioon, kun järjestetään kokouksia tai juhlia.
Onneksi tällä alueella on infrarakentamista, joka tuo meille projektimajoittujia. Tarjoamme myös toimistohuoneita etätyöntekijöille. Poikkeuksellisessa ajassa on ollut se hyvä puoli, että olemme edenneet maltillisesti ja hallitusti. Asiakasmäärä on kasvanut pikkuhiljaa.
2. Millaiset kokemukset sinulla on Muutosvuoropuhelusta?
Vaikka yrityksemme on nuori, Muutosvuoropuhelu-menetelmä osui sen kannalta otolliseen vaiheeseen. Asiakastyössä tuli näkyviin, mikä toimii, mikä vaatii kehittämistä ja mitä kannattaisi karsia pois.
Pystyin tuomaan yrityksen kehityskarttaan hyvin konkreettisia asioita. Olen tunnistanut esimerkiksi, että Nivala on monelle ohikulkupaikka matkalla pohjoiseen tai etelään. Jotkut haluavat ajaa nelostieltä vähän sivummalle ja tutustua ”eksoottisiin” paikkoihin. Meillä yöpyy myös sellaisia matkailijoita, jotka tulevat sukuloimaan tai tapaamaan ystäviä.
Nostin yritystoiminnan kehittämiskohteiksi muun muassa palveluvalikoiman kirkastamisen yrityksen verkkosivuilla ja erilaisten asiakasryhmien tunnistamisen.
Omaa osaamistani pohdin suhteessa yrityksen kehittämiseen. Suoritan parhaillaan yrittäjän ammattitutkintoa verkko-opintoina. Yrittäjäpuolisoni on hyvä mentori. Verkostoidun mielelläni muiden matkailualan yrittäjien kanssa.
Olen myös oppinut delegoimaan töitä. Meillä on osa-aikaisia työntekijöitä, jotka pyörittävät arkea. Minun ei tarvitse riittää joka paikkaan.
3. Millaista sparrausta olet saanut muilta yrittäjiltä?
Työpajoissa meitä yrittäjiä on ollut eri aloilta. Ehkä juuri sen takia pystymme heittäytymään toisen yrittäjän tilanteeseen ennakkoluulottomasti, ilman reunaehtoja.
Kukin esitteli oman yrityksensä kehityskartan, ja ne herättivät kysymyksiä ja keskustelua. Siinä sai ideoita ja käytännön vinkkejä. Teki hyvää altistaa omat ajatuksensa muiden yrittäjien arvioinnille.
4. Kehittämiskokeilut kuuluvat Muutosvuoropuheluun – millaisia kokeiluja on meneillään?
Kokeilemme luontoon liittyvien aktiviteettien tarjoamista. Niitä voi yhdistää vaikkapa yritysten kokouspäiviin. Teemme tässä yhteistyötä paikallisen luontoyrittäjän kanssa.
Olemme testanneet opastettuja kierroksia lähialueen peltoluonnossa. Asiakas voi valita minibussilla tehtävän kiertoajelun tai kävelykierroksen. Pidän ympäröivää luontoa tärkeimpänä keinona erottua muista saman alan yrityksistä.
5. Aiotko hyödyntää Muutosvuoropuhelua tulevaisuudessa?
Kehityskartta oli hyvä apuväline. Olen visuaalinen ihminen ja pidän mind map -tyyppisestä työskentelystä. Voisin hyödyntää kehityskarttaa myöhemminkin.
Olen huomannut, että se vaikuttaa myös ajatteluun ja helpottaa asioiden jäsentämistä: Nyt teen näin. Onko se ok? Miten kehittäisin toimintaa?
Juttua varten on haastateltu myös Työterveyslaitoksen erikoistutkijaa Hilkka Ylisassia. Hän ohjaa yrittäjien työpajoja, joissa käytetään Muutosvuoropuhelu-menetelmää.
Aiheesta lisää:
Ketterät ja hyvinvoivat yritykset (ESR-hankkeen esittely)
Matkalla menestykseen -opas (esittelee Muutosvuoropuhelu-työkalun yrittäjille sopivan version)
Kommentointi