Työssä tylsistyminen eli leipääntyminen on muutakin kuin tekemisen puutteesta johtuvaa pitkästymistä. Se ei myöskään liity pelkästään yksitoikkoisiin töihin. Tylsistyneen työstä puuttuu innostus, eikä tekeminen tunnu merkitykselliseltä.
Tätä myös boreoutiksi kutsuttua kokemusta on tutkinut Lotta Harju Työterveyslaitoksesta. Hänen mukaansa tylsistyminen voi aiheutua kolmessa tilanteessa:
1. Töissä ei opi uusia, itseä kiinnostavia asioita.
Työssä voi jämähtää, jos siitä puuttuu mielekäs oppimisen kokemus. Kun työtehtävät ovat liian helppoja, työnteko voi tuntua ”automaattiselta”. Samalla mieli askartelee muiden asioiden parissa.
Myös aiemmin innostavalta tuntunut työ voi osaamisen karttuessa muuttua rutiinimaiseksi. Jos haasteet eivät lisäänny samassa suhteessa, tunne työssä kehittymisestä hiipuu.
2. Töissä ei ole mahdollista keskittyä itselle merkityksellisiin asioihin.
Tylsistyminen saattaa ilmetä myös tilanteissa, joissa tekemistä on liikaa. Jatkuvan kiireen takia työhön uppoutuminen ei onnistu.
Vaikka työ sinänsä olisikin mielekästä, sitä ei välttämättä voi tehdä itselleen mielekkäällä tavalla. Taustalla voi olla työn huonoa organisointia tai epärealistisia tavoitteita. Työntekijälle ei synny kokemusta hyvin tehdystä työstä.
3. Työn sujuvuuden häiriöt heikentävät hallinnan kokemusta työssä.
Turhalta tuntuva byrokratia voi leipäännyttää, jos työaika hupenee muihin kuin oleellisiin tehtäviin. Myös tietojärjestelmien takkuaminen, yhteistyön ongelmat ja ikävät kohtaamiset työyhteisössä tai asiakastyössä turhauttavat.
Työn tuunaaminen ehkäisee leipääntymistä
Jokaisessa työssä on toisinaan erilaisia leipääntymisen ja turhautumisen kokemuksia. Onneksi ne ovat usein ohimeneviä.
Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali -hankkeessa Lotta Harju ja hänen kollegansa selvittivät keinoja, joilla työntekijät voivat itse lisätä innostusta työhönsä. Tässä on esimerkkejä keinoista:
- ammattitaitoa kehittävä opiskelu verkkokursseilla niinä aikoina, kun töissä on hiljaista
- itselle mielekkäiden tehtävien, kuten asiakastyön, lisääminen toimenkuvaan
- lähteminen vapaaehtoisesti mukaan messuille ja tapahtumiin edustamaan yritystä, jotta työ tulisi vaihtelevammaksi
- oman työpäivän suunnittelu niin, että tekee keskittymistä vaativat hommat heti aamusta
- aito läsnäolo ja keskittyminen tilanteeseen palavereissa ja asiakkaita kohdatessa
- vertaistuen ja voimavarojen hakeminen työyhteisöstä
Esimerkit kertovat oman työn tuunaamisesta. Se tarkoittaa, että työntekijä itse ja omasta halustaan muokkaa työtään entistä mielekkäämmäksi. Harjun mukaan se on tehokas keino ehkäistä leipääntymistä.
Jutun lähteenä on käytetty Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali -hankkeen uutiskirjettä 5/2015.
Kommentointi