Onko minun osaamisellani kysyntää vielä 2030-luvulla? Millaisia kykyjä työntekijöiltä odotetaan? Työterveyslaitoksen asiantuntijat valottavat tulevaisuuden työelämää julkaisussaan "Hyvinvointia työstä 2030-luvulla". Kysytään heiltä, millä ominaisuuksilla saa paikan jatkossa.
Tunne itsesi ja hallitse työuraasi
”Itsetuntemus on yleistaito, josta hyötyvät kaikki, kaikenlaista työtä tekevät”, napauttaa Työkyky ja työurat -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner.
Se on vähän yllättävä vastaus. Toppinen-Tanner tarkentaa, että itsetuntemus luo vahvan pohjan työhyvinvoinnille ja työkyvylle ympäristössä, joka on täynnä kehittymisvaatimuksia ja mahdollisuuksia.
”Itsetuntemus on vahva todellisuuteen perustuva näkemys siitä, millaisia vahvuuksia ja kehittämisen kohteita meillä on. Millaisia olemme ihmisenä ja suhteessa muihin?”
Itsetuntemus auttaa asettamaan tavoitteita työuralla. Kun tavoittelemme itsellemme sopivia ja tärkeitä asioita, osaamme tehdä itsellemme parhaat valinnat emmekä ole niin riippuvaisia ulkoisista asioista.
”Kun tunnistamme omat voimavaramme ja kehittymisen tarpeemme ja osaamme suhteuttaa ne työn asettamiin vaatimuksiin, selviämme myös 2030-luvun työelämässä.”
Tule ulos lokerostasi
Työelämän muutosta eri näkökulmista tarkastellut tutkimuspäällikkö Pekka Varje liputtaa verkostoitumistaitojen puolesta. Tulevaisuudessa työtä on entistä vaikeampi tehdä omassa pienessä lokerossa.
”Laajat ja monista pienistä osakokonaisuuksista muodostuvat työtehtävät edellyttävät monipuolista vuorovaikutusta paitsi oman organisaation sisällä myös organisaation ulkopuolisten sidosryhmien kanssa.”
Varjen mielestä verkostoitumistaidot ovat olennaisia myös työuran kannalta. Pohja uudelle työllistymiselle luodaan jo aikaisempien työsuhteiden aikana.
”Kun työsuhteet ovat epävarmoja tai määräaikaisia, on olennaista, että henkilöllä on suhteita alan toimijoihin ja hänen osaamisensa tunnetaan verkostossa.”
Kohtaa muutokset tyynesti ja luovasti
Tutkimusprofessori Tuomo Alasoinia kiinnostavat digitaalinen murros ja sen mahdollistama työn uudelleenajattelu. Hänen tulevaisuuden työelämätaitojen listassaan on kaksi kohtaa: kokonaisuuksien hallinta ja resilienssi.
”Koska toimimme entistä kiinteämmin erilaisissa ja muuttuvissa verkostoissa, meidän on ymmärrettävä yhä laajemmaksi ja monimuotoisemmaksi muuttuvaa kokonaisuutta. Oleellisen tiedon löytäminen ja hyödyntäminen ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä taitoja.”
Monimuotoisessa ja verkostoituneessa maailmassa muutokset ovat äkillisiä ja niitä on paljon.
”Meidän on kohdattava ennakoimattomia muutoksia menestyksellisesti. Tulemme siis tarvitsemaan resilienssiä eli kykyä pärjätä muuttuneessa tilanteessa ja selviytyä siitä luovalla ja kestävällä tavalla.”
Hyödynnä muiden osaamista ja jaa omastasi
Vanhempi asiantuntija Arja Ala-Laurinaho nostaa yleisistä taidoista päällimmäiseksi valmiuden oppia ja muistuttaa, että oppimaankin pitää oppia. Erityisen tärkeänä hän näkee, että opittua jaetaan yhdessä.
”Sekin on taito, että osaa liittää oman osaamisensa muiden osaamiseen ja hyödyntää muiden asiantuntemusta.”
Ala-Laurinaho on pohtinut työelämän tulevaisuutta erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
”Ilmastonmuutos on valtava oppimishaaste niin työpaikoille kuin työntekijöillekin. Elinkaariajattelu ja kiertotalouden edistäminen korostavat innovatiivisuuden ja suunnittelun merkitystä sekä yhteistyötä eri erikoisosaajien kesken.”
Päivittämiselle on luotava puitteet – ja aikaa
Tutkimusprofessori Ari Väänäsen mielestä kysymys tulevaisuuden työntekijän taidoista on näkökulmaltaan liian kapea. Osaamista pitää kuuluttaa myös organisaatioilta ja yhteiskunnalta.
Väänänen on tutkinut työelämän ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. Hänen mielestään tulevaisuuden suurin vaara piilee eriarvoisuudessa. ”Monien työssä liikutaan innostavan haasteellisuuden ja korkean vaatimustason välimaastossa, kun taas osalla osaaminen ei kohtaa työelämän tarpeita ja töitä on satunaisesti tai ei lainkaan.”
Se, että osaaminen ja työelämän tarpeet eivät kohtaa, on yksilölle terveysriski ja yhteiskunnalle kuormitustekijä.
Jatkuva muutos tuo työntekijälle vastuuta ja myös painetta olla päivitetty ja tuloskuntoinen. Väänänen huomauttaa, ettei kaikkea voi kuitenkaan sysätä työntekijän harteille. Oppimiselle on luotava kehykset, joiden pohjalta mahdollisimman moni pystyy toimimaan mielekkäästi uudistuvassa työelämässä.
”Uuden oppimiseen tarvitaan joustavia tukirakenteita ja toimintamalleja, jotta päivittämisen tarve ei johda työttömyyteen tai synnytä psyykkistä kuormitusta. Organisaatioissa pitää myös varata aikaa uuden oppimiseen. Muutoin itsensä kehittäminen jää helposti suunnitelmaksi.”
Aiheesta lisää:
Hyvinvointia työstä 2030 – Suomalaisen työelämän uusi suunta
Kommentointi
on kyllä todella monipuolinen ja mukava luettava tämä artilleli
Ohje on hyvä ja selkeä: tule ulos kaapista ja jaa omaasi. Sillä pärjää varmuudella tulevaisuudesakin.
tosi mukava artikkeli
Tule ulos lokerostasi: oli hyvin mielen kiintoista luettavaa.
verkostoitumalla voi parantaa työllistymis mahdollisuukia