Ilmapiirikartoituksia tehdään lähes kaikilla työpaikolla – ja hyvä niin. Kun tuloksista keskustellaan yhdessä, syntyy parhaimmillaan innostusta ja uusia ideoita matkalla yhteiseen hyvään.
Vastausaktiivisuuden kannalta on tärkeää suunnitella kyselystä kehittämiseen -prosessi hyvin ja toteuttaa sitä avoimesti.
Kyselyn tavoite kannattaa konkretisoida. Kerro, miksi kysely tehdään. Tavoitteena on kehittää työpaikkaa ja työhyvinvointia. Vastaamalla voi osallistua työpaikan kehittämiseen. Tässä ylin johto voi ottaa innostavan roolin.
Se, että pysähtyy hetkeksi miettimään omia ajatuksiaan työstä ja työyhteisöstä, on tärkeää. Jo vastatessa voi syntyä oivalluksia esimerkiksi työn voimavaroista: ”Olenkin kokonaisuuteen tyytyväinen.” Tämä kokemus voimaannuttaa.
Tulokset tulee käsitellä rakentavasti sekä johdossa että jokaisessa työryhmässä. Tulosten käsittelytilaisuus tulisi järjestää niin, että kaikki pääsevät osallistumaan.
On tärkeää tulkita tuloksia yhdessä eli keskustella niiden takana olevista asioista. Kannattaa puhua työlähtöisesti ja katsoa sekä menneisyyteen että erityisesti tulevaisuuteen: Mitä voimme tehdä, jotta tulokset säilyvät hyvinä tai kehittyvät edelleen? Mitkä asiat toimivat meillä hyvin? Mitä pitäisi kehittää?
Kun tulokset käydään läpi yhdessä, löytyy varmasti innostavia kehittämiskohteita – kirjatkaa ne ylös. Pari kohdetta riittää, ja ne voivat olla pieniäkin. Myös positiivisia asioita kannattaa vahvistaa. Pieni muutos voi saada aikaan mullistavan hyvän kierteen työpaikalla. Ja siitä hyötyvät kaikki.
Hyviä kokemuksia on siitä, että tulosten käsittelytilaisuus aloitetaan muistelemalla, mitä edellisen kyselyn jälkeen on tehty. Eli esimies kokoaa jo etukäteen listaa niistä asioista. Se avaa silmiä: kyselyn tulosten pohjalta onkin muutettu asioita ja tehty parannuksia.
Vastaaja: johtava konsultti Saija Koskensalmi, Työterveyslaitos
