Murehtimiseen taipuvainen suree asioita jo etukäteen. Hän näkee tulevaisuuden epäonnistumisen mahdollisuuden kautta.
Työterveyspsykologi Sini Cavén Diacor Turusta kertoo, että esimerkiksi yt-neuvottelujen alkaminen voi johtaa siihen, että ajatuksia hallitsevat pelko ja uhka.
”Liiallinen huolehtiminen vie valtavasti voimavaroja, lamaannuttaa ja saa mielen matalaksi. Onneksi se on tapa, josta voi päästä eroon.”
Cavénin ensimmäinen neuvo on, että opettelee elämään tässä hetkessä. Menneisyyttä ei voi muuttaa – se saa olla juuri sellainen kuin on ollut. Tulevaisuuden kurjat asiat eivät murehtimalla muutu. Vain nykyhetkeen voi vaikuttaa.
Kun jokaisesta hetkestä tekee niin hyvän kuin mahdollista, on todennäköisesti energisempi ja vahvempi sitten, kun ongelmia on aika ratkaista. Käsillä olevan hetken voi todeta hyväksi pysähtymällä ja havainnoimalla:
Istun tässä huoneessa, tällä tuolilla. Juuri nyt minulla ei ole mitään hätää. Juuri nyt minun ei tarvitse murehtia mitään.
Pelastusrenkaita hakemaan
Jos itse tunnistaa, että huolissa vellominen on liiallista, on jo voiton puolella. Silloin ei ole kokonaan ”murehtimisviitan” alla.
Huolenaiheitaan on hyvä jäsentää kirjoittamalla ja keskustelemalla jonkun kanssa. Esimerkiksi yt-neuvotteluihin liittyvä taloudellinen huoli on usein pelottava möykky:
”Mielen voi vallata pelko siitä, että joutuu myymään asuntonsa, jos työpaikka menee. Myöhemmin mielen rauhoituttua alkaa hahmottua muunkinlaisia mahdollisuuksia selvitä tilanteesta”, Sini Cavén huomauttaa.
”Työttömäksi jäätyään voi kyllä joutua luopumaan monista tärkeistä asioista, kuten työyhteisöstä ja perheen ulkomaanmatkoista. Ei elämän silti tarvitse olla pelkkää kärsimystä. Muutos voi tuoda tilalle uusia ja erilaisia asioita.”
Huolestujan kannattaa tehdä jotain sellaista, joka parantaa oloa tai vaikuttaa tulevaan. Murehtimisen sijaan on hyvä hakea pelastusrenkaita.
”Yt-neuvottelujen aikana voi ottaa selvää oman alansa tilanteesta, tutkia koulutusmahdollisuuksia tai aktivoitua hakemaan töitä.”
On yöllä kamalakin kamalampi
Päivän puuhat auttavat pitämään huolet aisoissa, mutta yöllä pelko saattaa tulla isoina aaltoina.
Joitakuita helpottaa esimerkiksi murheiden kirjoittaminen muistiin. Silloin niitä ei enää tarvitse pitää mielessä yöllä: aamullahan voi katsoa listaa ja jatkaa asioiden ratkomista virkeämmällä mielellä.
Sini Cavénin mukaan myös järkisyyt voivat tepsiä:
”On hyvä, että huolestuttavat asiat eivät yöllä muutu miksikään. Ne eivät muutu, vaikka murehtisi 50 yötä. Niin vain sairastuttaa itsensä joko fyysisesti tai psyykkisesti.”
Yöllä heräilevä murehtija hyötyy mieltä rauhoittavien keinojen opettelusta. Yksi niistä on keskittyminen pitkään uloshengitykseen. Kun hengittää syvään ulos, voi ajatella, että huokaisee samalla myös huolet ja murheet pois.
Muita keinoja öistä murehtimista vastaan:
- Muodosta mielikuva jostain turvallisesta tai onnistuneesta tilanteesta. Keskity siihen ja katsele sitä eri puolilta.
- Muodosta mielikuva jostain turvallisesta paikasta ja aseta itsesi tähän turvapaikkaan. Tunne olevasi siellä.
- Katkaise murehtiminen vastaamalla kysymykseen ”Miten asiat olisivat, jos ne olisivat niin hyvin kuin voit kuvitella?”
Kommentointi