Näin tuunaat työtäsi ja löydät siihen uutta innostusta

Työn tuunaaminen tarkoittaa oman työn muokkaamista itselle mielekkäämmäksi. Se on arjen innovatiivisuutta, rutiinien ravistelua ja unelmien toteuttamista nykyisessä työssä.

Tuunaus haastaa perinteisen ajattelutavan, jossa työn kehittäminen on pelkästään työnantajan vastuulla. Tuunaaja ottaa itse aktiivisen roolin innostuksensa herättelyssä ja säilyttämisessä.

Tutkimusten mukaan työn tuunaaminen vahvistaa työn imua, joka on myönteinen tunne- ja motivaatiotila työssä. Sillä taas on monia hyviä vaikutuksia sekä työntekijään että siihen organisaatioon, jossa hän työskentelee.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta on tutkinut työn imua lähes 20 vuotta. Hän on ollut kehittämässä Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennusta.

Hakanen vastaa kymmeneen kysymykseen työn tuunaamisesta:

1. Jos omassa työssä on monenlaista tuunattavaa, niin miten pääsisi parhaiten liikkeelle?

Lähtisin liikkeelle siitä, mikä on mahdollista tässä ja nyt ja minkä lisääminen työssä eniten energisoisi itseäni.

Alkuun pääsemisessä voi auttaa sen pohtiminen, mistä kaikista tehtävistä ja sosiaalisista suhteista oma työ koostuu.

Sen jälkeen on helpompi hahmottaa, mitä omassa työssään voisi ja haluaisi lisätä ja syventää. Entä voisiko jonkin asian jättää vähemmälle?

2. Kannattaako töitä tuunata työyhteisössä porukalla vai onko parempi tuunata vain omaa työtään?

Molempi parempi! Työyhteisössä voidaan kimpassa vahvistaa yhteisiä voimavaroja sekä luoda entistä parempia työtapoja ja myönteistä vuorovaikutusta. Myös esimies kannattaa ottaa mukaan.

3. Miten lähtisit tuunaamaan oman työn merkitystä?

Pohtisin, mitä kaikkea työni minulle ja muille antaa, mitä itseäni suurempaa se palvelee ja mitä tehden se tulisi vielä merkityksellisemmäksi itselleni.

4. Miten tuunaamista voi hyödyntää vuorovaikutuksen parantamisessa?

Vuorovaikutuksen laatu työtovereiden, oman esimiehen ja asiakkaiden kanssa voi olla ratkaisevan tärkeä energialähde. Ja huonoimmillaan se voi viedä motivaation koko työstä.

Työn tuunaamisen näkökulmasta voi miettiä, keiden kaikkien kanssa on töissä tekemisissä ja minkä verran aikaa käyttää eri sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen.

Sitten voi pohtia, kenen kanssa vuorovaikutuksen lisääminen voisi lisätä oman työn mielekkyyttä: Olisiko itselleni hyötyä siitä, että olisin nykyistä enemmän tekemisissä työn imua kokevien ihmisten kanssa ja siten lisäisin omaakin hyvinvointiani? Vai onko työyhteisössäni joku, jolle voisin olla tärkeäksi avuksi ja iloksi? Entä voisinko piristää asiakastyön arkea jollain uudella tavalla?

Työpareja koskeva tutkimuksemme osoitti, miten työtoveri A:n ystävällisyys työtoveri B:tä kohtaan lisäsi työtoverin kokemaa työn imua. Tämä taas lisäsi työtoveri B:n ystävällisyyttä A:ta kohtaan ja se edelleen A:n työn imua. Tällaisia ovat hyvän kehät.

5. Voiko kaikenlaisia töitä tuunata, esimerkiksi tarkkaan konseptoidussa ketjuyrityksessä asiakaspalvelutyötä?

Pitää voida! Silti: mitä kontrolloivempaa johtaminen on, mitä vähemmän työntekijällä on itsenäisyyttä ja mitä kapeampi hänen toimenkuvansa on, sitä vaikeampaa työn tuunaaminen on.

6. Mikä on mielestäsi työn tuunaamisen suurin este?

Työn tuunauksen esteitä ovat rutiinien voima ja kontrolloiva johtaminen – toisin sanoen itsenäisyyden puute.

Myös energian puute haittaa tuunaamista: jos työntekijä on jo uupunut tai tylsistynyt, hänellä ei välttämättä ole voimia tuunata työtään.

Tuunaukseen ryhtymistä saattaa myös haitata uskomus, ettei mitään kuitenkaan voi tehdä. Kun tuon uskomuksen ylittää, työntekijät ammatista riippumatta innostuvat ajattelemaan työtään ja itseään uudesta mahdollisuuksien näkökulmasta.

7. Voiko työn tuunaamisesta olla haittaa?

Jos työhönsä tekee sellaisia muutoksia, että ne vaikuttavat myös työtovereihin ja työssä sovittuihin tavoitteisiin, on hyvä jutella työyhteisössä ja esimiehen kanssa. Tarkoitus ei ole tehdä itselle hyvää muiden kustannuksella, vaan parhaimmillaan myös muiden iloksi.

Työn tuunaamisen tiedetään olevan myönteisessä yhteydessä hyvään työsuoritukseen. Siksi aito oman työn mielekkyyden lisääminen tuunaamalla on lähtökohtaisesti hyvä asia työn tavoitteille.

On myös hyvä miettiä työn tuunaamista omien voimavarojen näkökulmasta: kerralla ei ole pakko muuttaa kaikkea.

8. Miten työn tuunaamista voi opetella?

Olemme Työterveyslaitoksessa kehittäneet Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksen työpaikkojen henkilöstön käyttöön. Valmennuksessa opitaan työn tuunaamisen menetelmiä, jotka lisäävät työn imua.

9. Onko parempi tuunata työhön lisää hyvää vai vähentää jotain kuormittavaa?

On hyvä huomata, että työn tuunaaminen tapahtuu oman tehtävänkuvan ja sovittujen vastuiden puitteissa. Yleensä kaikkiin töihin kuuluu hankalia ja vähemmän motivoivia asioita.

Tutkimusten mukaan – vähän yllättäenkin – oman työn haitallisten vaatimusten vähentäminen saattaa jopa lisätä työuupumusoireita. Tämä voi johtua siitä, että tällainen toiminta onnistuu vain lykkäämään vastuita myöhempään. Tai sitten se vahvistaa riittämättömyyttä ja syyllisyyttä siitä, että asia siirtyy työtoverin vastuulle.

Varmempi tapa parantaa työn imua ja vähentää kuormittuneisuutta näyttää olevan positiivisten voimavarojen ja uusien merkityksellisten haasteiden hakeminen työlleen.

Toisin sanoen hankalien ja kuormittavien asioiden välttämistä parempi tuunaamisen tapa voi usein olla se, että kirkastaa oman työnsä ydintavoitteita ja tarkoitusta, keskustelee vastuista sekä hakee apua, palautetta tai muita voimavaroja työhönsä.

Niiden avulla on mahdollista entistä paremmin kohdata itselle ikäviä tehtäviä ja säilyttää oma työn imu korkealla.

10. Miten itse olet tuunannut omaa työtäsi?

Aloitin Työterveyslaitoksessa työuupumuksen tutkijana. Tutkin yhä työuupumusta ja muuta kärsimystä työelämässä, mutta aika nopeasti sisällytin työhöni voimavarakeskeisen näkökulman ja aloin tutkia myös työn imua.

Kun meillä Suomessa oli aiemmin vahva negatiivinen perinne puhua työhyvinvoinnista ja tutkia sitä, otin yhteyttä kansainvälisiin kollegoihini, joista monista on sittemmin tullut ystäviäni.

Tutkijamentaliteetilleni ei riitä pelkkä tutkimus. Mielekkyys syntyy siitä, että voin hyödyntää tutkittua tietoa käytännön kentillä, kuten viestinnässä ja koulutuksissa. On hienoa nähdä, että myös muut voivat soveltaa tekemiämme tutkimuksia ja hyötyä niistä.

Uskon vahvasti, että hyvän tekeminen lisää hyvää ja uusiin haasteisiin kannattaa heittäytyä aina, kun rahkeet antavat myöten.

Juttu on julkaistu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä 31.10.2017.