Jos haluat muiden olevan onnellisia, harjoita myötätuntoa. Jos haluat itse olla onnellinen, harjoita myötätuntoa.
”Tämä Dalai Laman antama ohje toimii myös työyhteisössä. Myötätunnolla on valtava voima”, sanoo kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta.
Pessi johtaa Tekesin rahoittamaa CoPassion-hanketta, jossa selvitetään myötätunnon yhteyttä työyhteisöjen hyvinvointiin ja merkityksellisyyden kokemukseen työelämässä. Tutkijat edustavat eri tieteenaloja.
Pessin mukaan myötätunto koostuu kolmesta osasta: tiedosta, tunteesta ja toiminnasta. Se on kykyä tunnistaa omia ja toisten tunteita, halua osallistua niihin ja tehdä hyvää. Se on sanoja ja konkreettisia tekoja.
Tutkijat ovat lanseeranneet myös myötäinnon käsitteen. Se tarkoittaa toisen myönteisissä tunteissa ja innostuksessa mukana elämistä.
Lisää luottamusta ja luovuutta
Työelämässä myötätunnon on osoitettu esimerkiksi parantavan sosiaalisia suhteita, kasvattavan luottamusta ja vahvistavan sitoutumista työpaikkaan.
”Pelkkä myötätunnon näkeminenkin edistää ihmisen hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja luovuutta”, Anne Birgitta Pessi sanoo.
Työpaikalla, jossa vallitsee myötätunnon kulttuuri, jokainen työntekijä nähdään kokonaisena ihmisenä iloineen ja suruineen. Hänestä välitetään.
”Se ei tarkoita, että tunteet olisivat itseisarvo. Se ei myöskään tarkoita mitään ihmeellistä tai enkelimäistä, vaan toisen kohtaamista ja kasvokkaisuutta. Pienet asiat, kuten tervehtiminen ja hymy, voivat antaa loppupäivälle aivan uuden, myönteisen suunnan.”
Yhdessä Pessin aiemmassa työyhteisössä haluttiin lisätä työntekijöiden kohtaamisia ja keskinäistä ideointia. Ratkaisuksi keksittiin yhteinen lounas kerran viikossa ja olohuonemainen kahvitila, jonka mukavat sohvat houkuttelivat istahtamaan alas.
Tiedämme toisistamme vain vähän
Myötätuntoisen työilmapiirin esteitä ovat hierarkkinen kulttuuri, pelolla johtaminen, yksilöiden vieraus toisilleen, kiire, väsymys ja se, että kaikki energia kuluu suorittamiseen ja työstä selviytymiseen.
Yksilön myötätunnon kehittymiseen vaikuttavat paljon lapsuuden ja nuoruuden kokemukset. Anne Birgitta Pessin mukaan kyse on kuitenkin myös taidosta, jota voi tietoisesti harjoitella ja vahvistaa.
”Jo sen tiedostaminen auttaa, miten vähän loppujen lopuksi tiedämme toisistamme. Ihmiset kantavat mukanaan monenlaista hiljaista ahdistusta ja surua. Englanninkielisessä myötätuntotutkimuksessa sanotaan osuvasti, että there is always pain in the room.”
Esimerkiksi näin voit edistää myötätuntoa ja -intoa työyhteisössäsi:
- Ole saatavilla. Huomaa toinen, osoita kiinnostusta, kysy kuulumisia ja tarjoa apuasi.
- Tutustu työkavereihisi. Kun tunnet heidät, osaat vastata kunkin avuntarpeeseen tavalla, joka on hänelle merkityksellinen.
- Tutki omia motiivejasi. Esimerkiksi tunnekuohussa pysähdy pohtimaan, miksi toimit niin kuin toimit.
- Ole rohkea. Kokeile myötätunnon ja -innon tekoja. Miltä ne tuntuvat sinusta ja millaisia reaktioita ne herättävät toisissa?
- Huolehdi jaksamisestasi. Muista ajanhallinta, lepo, omat rajat ja myötätunto itseäsi kohtaan. Kun itse voit hyvin, huomaat paremmin, mitä lähelläsi tapahtuu.
- Ota myötätunto ja -into vastaan. Kun otat vastaan kiitokset, kehut ja avun, annat samalla niiden antajalle ilon ja merkityksellisyyden tunteen.
Lue myös nämä jutut:
Hyvä työkaveruus on voimavara, ja sitä voi tuunata entistä paremmaksi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Hyvä työkaveri pysyy rinnalla myös vastoinkäymisissä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi