Jaana Halin on unelmatyössään suunnittelupäällikkönä Turun kaupungilla. Hän kehittää järjestöyhteistyön pohjalta pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palveluita. Tosin hän ei erityisemmin pidä sanasta osatyökykyinen.
”Kaikilla meillä työkyky vaihtelee. Työkyky voi heikentyä myös tilapäisesti sairauden, tapaturman tai elämäntilanteen takia.”
Työllistyminen on pienestä kiinni
Useissa työllistymistä edistävissä hankkeissa asiantuntijana ollut Jaana Halin tietää, miten pienestä työpaikan saaminen voi olla kiinni.
Erityisesti hänen mieleensä on jäänyt kuuro työnhakija, jolla oli sopiva työpaikka katsottuna ja hakemus tehtynä. Työnhaku meinasi kuitenkin kaatua, koska viittomakielen tulkkia ei aina ollut saatavilla.
”Minut hälytettiin välittäjäksi, kun työ- ja elinkeinotoimistossa ei hoksattu, miten kuuroa henkilöä voi tukea työnhaussa. Yhteinen kieli työnhakijan kanssa löytyi lappuja kirjoittamalla.”
Halin toimi välittäjänä myös työnantajan suuntaan. Kun työnhakija kutsuttiin haastatteluun, Halin kertoi haastattelijalle, miten kuuron työnhakijan kanssa kommunikoidaan. Työllistymistä ja työkykyä tukevia ratkaisuja on paljon, ja ne ovat usein yksinkertaisia.
”Jos työntekijällä on pulmia toiminnanohjauksen tai muistin kanssa, hän voi ottaa käyttöön kännykkämuistutukset. Jaksamista voidaan työpaikalla tukea niinkin, että työsopimukseen kirjataan puolen tunnin lepohetki.”
Työelämä tarvitsee esikuvia
Keinoja työllistymisen esteiden voittamiseksi löytyy, mutta monet osatyökyiset henkilöt ovat työelämän ulkopuolella. Miksi?
”Työllistyminen voi kaatua tiedon ja kokeilunhalun puutteeseen”, Jaana Halin toteaa.
Työnantajat kaipaavat tietoa erilaisista tukimuodoista, esimerkiksi työolosuhteiden järjestelytuki on vielä melko tuntematon. Halin puolestaan toivoo työnantajilta lisää rohkeutta.
”Rohkeus kyllä palkitaan. Esimerkiksi IBM sai useamman osaavan asiantuntijan Lihastautiliiton Sisäänheitto työelämään -hankkeen kautta.”
Työelämän asenteita Halin muuttaisi esimerkin voimalla.
”Onnistumistarinoita pitäisi kertoa julkisuudessa paljon enemmän. Ne lisäävät työnantajien rohkeutta.”
Työkyvystä pitää puhua jo koulussa
Työnantajien lisäksi rohkeutta tarvitsevat työnhakijat. Vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle omien vahvuuksien korostaminen voi olla vaikeaa. Moni on kohdannut koulusta lähtien torjuntaa eikä uskalla hakea töitä.
”Ei kukaan jaksa uskoa itseensä, jos korostetaan sitä, mitä ei pysty tekemään. Sinä et osaa sitä, sinä et osaa tätä -jankutuksen sijaan pitää puhua siitä, missä on hyvä”, Jaana Halin sanoo.
Työkyvystä täytyy puhua jo peruskoulussa.
”Hyvät puolet pitää nostaa esiin varhain. Kun tuntee vahvuutensa, on helpompi aikanaan miettiä itselleen sopivia ammatteja.”
Siihen, miten ihmisestä saa parhaat puolet esiin, Halinilla on mutkaton neuvo.
”Huomioimalla! Oli kyseessä sitten nuori tai aikuinen, parhaat puolet tulevat esiin, kun huomioi ihmisen.”
Työkykyohjelma luo uusia konsteja
Suomessa on tälläkin hetkellä käynnissä lukuisia työllistymistä edistäviä hankkeita. Yksi niistä on Kaveria ei jätetä, jonka ohjaus- ja johtoryhmässä Jaana Halin on. Hanke kuuluu hallituksen Työkykyohjelmaan.
Hankkeet ja ohjelmat ovat määräaikaisia. Saadaanko niillä aikaan pysyviä vaikutuksia?
”Ne ovat erinomainen paikka testata joustavasti uusia tapoja. Parhaat konstit jäävät käyttöön”, Halin vakuuttaa.
Työkykyohjelmaan kuuluu myös työllistymisen asiantuntijoiden koulutus. Työterveyslaitoksen järjestämässä koulutuksessa syvennytään työkyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen ja eri palvelukokonaisuuksiin.
Halin on koulutuksen käynyt ja kertoo, että sen antia voi hyödyntää suoraan omassa työssä.
”Tieto eri etuisuuksista on tärkeää, mutta tärkeää on myös se, että kunnista, järjestöistä ja Kelasta tulevat asiantuntijat oppivat toisiltaan. Kun tullaan tutuiksi, on helpompi tehdä yhteistyötä. Tavoitteenahan on, ettei asiakkaan tarvitse siirtyä luukulta toiselle, vaan hän saa tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta.”
Miten kuuron työnhakijan kävi?
”Hän sai paikan”, Halin kertoo. Tällaiset lopputulokset ovat hänen työnsä tähtihetkiä.
”Työllistymisellä on iso vaikutus ihmisen elämään. Jokaisen pitäisi saada tukea niin tärkeässä asiassa.”
Kuva: Timo Mäkipää
Aiheesta lisää:
Hallituksen Työkykyohjelma
Työ tekee hyvää, vaikka työkyky ei olisi täydellinen (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kymmenen kysymystä työn muokkauksesta (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi