Eläkkeelle siirtymisestä puhutaan työnantajan kanssa liian harvoin. Jopa sellaisissa tapauksissa, että työntekijä on tehnyt päätöksen eläkkeelle siirtymisestä, hän ei aina halua kertoa siitä esimiehelleen.
Vaarana on, että kuukauden irtisanomisaika vanhuuseläkkeelle siirryttäessä ei riitä edes pitämättömien lomien viettämiseen. Työnantajalle ei jää aikaa reagoida siihen, että osaaja lähtee pois. Kriittistä osaamista ja hiljaista tietoa katoaa, mikä voi haavoittaa työorganisaatiota.
Hyvä ikäjohtamiskäytäntö on keskustella työntekijän työurasuunnitelmista pitkin matkaa. Eläkkeelle siirtymisestä on hyvä puhua viimeistään silloin, kun työntekijä on täyttänyt 58 vuotta. Joissakin työehtosopimuksissa tämä onkin määritelty ikärajaksi, jonka jälkeen jokaisessa kehityskeskustelussa työntekijän kanssa keskustellaan hänen suunnitelmistaan ja toiveistaan työuran viimeisille vuosille.
Miksi eläkesuunnitelmien kysymisestä on tullut Suomessa tabu? Työntekijän puhumattomuus voi liittyä kokemukseen siitä, ettei häntä arvosteta. Työntekijä saattaa myös pelätä, että eläkepäätöksen julkitulon jälkeen hän saa ”leiman otsaan” ja jää ulkopuoliseksi työyhteisössään.
Tällaisessa epäluottamuksen ilmapiirissä työnantajan kysymys eläkesuunnitelmista tulkitaan helposti niin, että työnantaja haluaa työntekijän jo jäävän eläkkeelle.
Työnantaja ei ehkä uskalla kysyä eläkkeelle siirtymisestä, koska pelkää väärinymmärryksiä. Kokeneen työntekijän kuitenkin usein toivotaan jatkavan pidempään, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan.
Puhumattomuus voi johtaa tilanteeseen, jossa eläkkeelle siirtynyt työntekijä olisi jatkanut töissä pidempään, jos työnantaja olisi pyytänyt. Pyyntöä ei tullut, koska eläkesiirtymästä ei koskaan keskusteltu.
Oma suositukseni on, että työpaikalla sovitaan yhteisesti pelisäännöt siihen, miten ja milloin työuran siirtymistä sekä niihin liittyvistä toiveista ja suunnitelmista keskustellaan. Yksi hyvä tapa on kirjata nämä asiat kehityskeskustelulomakkeeseen.
Yhteisesti sovitut keskustelukäytännöt lisäävät johtamisen läpinäkyvyyttä ja vahvistavat luottamusta.
Vastaaja: erikoistutkija Marjo Wallin, Työterveyslaitos
