Moni työikäinen suomalainen kärsii epämääräisistä vatsavaivoista ja miettii keliakian tutkituttamista. Osa kun on huomannut, että ainakin viljat voivat tehdä työpäivästä tukalan.
Keliakia on silti verrattain harvinainen sairaus. Sen sijaan jopa puolet Suomen työikäisistä kuvailee vatsaansa herkäksi, ja myös siihen liittyvää ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) sairastaa arvioiden mukaan noin puoli miljoonaa suomalaista.
Molemmissa ryhmissä monet potilaat kertovat vatsavaivojensa liittyvän siihen, miten stressaantuneiksi he kokevat itsensä.
Onko stressillä oikeasti vaikutusta vatsan toimintaan, gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä?
"Kyllä, tunnetaan useampia mekanismeja: esimerkiksi jännittäessä ihminen voi tuntea 'perhosia vatsassaan'. Mutta potilailla, joilla on todettu ärtyvän suolen oireyhtymä, elimistön stressireaktio on herkistynyt."
Stressi voi Hillilän mukaan sekä lisätä että jarruttaa suolen toimintaa. Lisäksi stressi vaikuttaa siihen, miten ihminen tuntee erilaiset vatsasta tulevat signaalit.
"Maha-suolikanavassa on oma hermostonsa, joka toimii paljolti itsenäisesti mutta keskustelee jatkuvasti aivojen kanssa. Keskushermosto suodattaa informaatiosta suurimman osan. Jos ihminen on ahdistunut ja stressaantunut, tämä seula alkaa olla väljempi ja informaatiota tulee enemmän. Stressi siis vaikuttaa sekä vatsan motoriikkaan että tuntoaistimukseen."
Tavallisen herkkävatsaisen erottaa Hillilän mukaan ärtyvän suolen oireyhtymästä siitä, että vatsavaivoja on ollut riittävän intensiivisesti ja pitkän aikaa. Stressivatsa on hänestä silti hyvä nimitys molemmille.
Räätälöity ruokavalio auttaa monia
Stressin lisäksi tietyt ruoka-aineet voivat lisätä vatsan turvotusta. Yli puolet IBS-potilaista (ja valtaosa herkkävatsaisista) kokeekin, että tietyt ruoka-aineet – tai pelkästään ruokailu itsessään – aiheuttaa vatsaoireita.
Jopa kolmea neljästä auttaa oikeanlainen ruokavalio, josta on karsittu kaikki sellaiset hiilihydraatit, jotka eivät imeydy kunnolla ohutsuolesta. Kun tällaiset hiilihydraatit joutuvat paksusuoleen, ne aiheuttavat käymisprosessin. Tästä syntyy erilaisia kaasuja, jotka aiheuttavat epämukavan olon. Kun näitä hiilihydraatteja vähennetään, voidaan vähentää vatsan turvotusta.
"Tällaisia vältettäviä ruoka-aineita ovat esimerkiksi ruis ja vehnä, kaura on paremmin siedetty. Hedelmistä omena ja päärynä ovat huonoja, vihanneksista palkokasvit, kaalit ja sipuli."
Ruokavaliossa ei tarvitse Hillilän mukaan kuitenkaan olla ehdoton, koska ärtyvän suolen oireyhtymässä suoli on terve.
"Vaivat ilmenevät usein kausiluontoisesti, joten kun potilaalla on parempi kausi, hän voi syödä pienissä määrin myös esimerkiksi ruisleipää. Rauhallinen ruokailutilanne, ruokailun säännöllisyys ja hotkimisen vähentäminen auttavat myös."
Terapiaa ja liikuntaa
Ruokavalion lisäksi liikunta vähentää ärtyvän suolen oireyhtymän vatsaoireita. Myös säännöllinen elämä sopii vatsaoireiselle paremmin kuin esimerkiksi vuorotyö.
Erilaisista rentoutustekniikoista ja kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta on hyötyä varsinkin heille, jotka kokevat IBS:n liittyvän stressiin. Akupunktiosta ei ole löydetty tutkimuksissa vastaavaa hyötyä.
"Erilaisia lääkkeitäkin on olemassa, mutta ei ole olemassa sellaista yhtä ihmelääkettä, joka toimisi kaikille. Apteekista saa reseptivapaita kuituvalmisteita ja laksatiiveja, mutta jos niillä, ruokavaliomuutoksilla tai elämäntapojen tarkastelulla ei saada tuloksia, voidaan miettiä erilaisia kipulääkityksiä tai masennuslääkkeitä, jotka nostavat potilaan kipukynnystä."
Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivät ovat usein Hillilän mukaan herkkiä ihmisiä, jotka käyttävät paljon terveyspalveluja ja ovat huolissaan monenlaisista oireista vatsavaivoista päänsärkyyn ja unettomuuteen.
Lääkärin luo täytyy kuitenkin suunnata viimeistään silloin, jos ulosteessa on verta, oireiluun liittyy kuumetta tai laihtumista, oireet pahenevat tai ne ovat alkaneet vasta keski-iässä, yli 45-vuotiaana. Silloin on syytä poissulkea muut elimelliset sairaudet.
"Jos vatsavaivaisen suvussa on keliakiaa, Crohnin tautia tai paksusuolen syöpää, nekin on hyvä poissulkea", Hillilä muistuttaa.
Kirjoittaja: Kaisa Into
Kommentointi