Suomessa on kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä. Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelma tarjoaa keinoja, jotka auttavat jatkamaan työssä ja työllistymään.
Avainasemassa on työkykykoordinaattori, joka voi toimia esimerkiksi työpaikan henkilöstöpuolella, työterveyshuollossa, TE-toimistossa tai oppilaitoksessa.
Ensimmäiset 33 työkykykoordinaattoria on koulutettu. Heidän joukossaan oli johtava työkykyvalmentaja Riia Astola-Pöllänen Terveystalosta. Hänellä on pitkä kokemus muun muassa kuntoutussuunnittelijan, työvalmentajan ja vakuutussihteerin työstä.
1. Mikä on päätehtäväsi työkykykoordinaattorina, Riia Astola-Pöllänen?
Pyrin löytämään ratkaisun, jonka avulla ihminen pystyy jatkamaan työelämässä terveydellisistä rajoitteistaan huolimatta.
2. Keitä asiakkaasi ovat?
Asiakasyritystemme työntekijöitä, joilla on terveydellisistä syistä ongelmia työssä pärjäämisen kanssa. Asiakas tulee luokseni työterveyslääkärin kautta tai sitten yrityksestä otetaan yhteyttä suoraan. Toimeksianto voi tulla myös työeläke- tai vaihinkovakuutusyhtiöstä.
3. Millaiset ongelmat haittavat pärjäämistä työssä?
Ne ovat moninaisia. Varsinkin tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon ongelmia työssä pärjäämisessä.
Asiakaskunnassani on myös niitä, joilla ei ole selvää terveydellistä syytä. Heidän ongelmansa voivat näkyä poissaoloina ja jaksamattomuutena. Niiden taustalla on toisinaan motivaation ja osaamisen puutetta.
4. Miten ohjaat asiakastasi?
Käymme keskustelemalla läpi asiakkaan taustan, koulutuksen, aikaisemmat työkokemukset ja nykyisen tilanteen.
Mietimme, onko nykyisessä työssä jatkaminen mahdollista tavalla tai toisella. Jos ei ole, pohdimme hyvin käytännönläheisesti, mitä työtä hän pystyy vastedes tekemään ja mitä reittiä pitkin hän pääsee siihen.
5. Kerro esimerkki ratkaisun etsinnästä.
Eräs nainen oli tehnyt pitkään varastotyötä. Monenlaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi hänelle oli tullut sairauspoissaoloja. Töitä oli kevennetty, mutta siitäkään ei ollut apua.
Työterveyshuollossa oli otettu esiin ammatinvaihdon tarve, ja lääkäri ohjasi asiakkaan keskustelemaan kanssani.
Käynnistimme ammatillisen kuntoutuksen hakuprosessin ja aloimme käydä läpi mahdollisia työvaihtoehtoja. Kun asiakasta kiinnostavat työt olivat selvillä, hän päätti testata soveltuvuuttaan niihin työkokeilun avulla. Otin yhteyttä yrityksiin kokeilupaikan saamiseksi.
Kun työnantajan korvaamat käynnit loppuivat, työeläkeyhtiöstä tuli päätös ammatillisen kuntoutuksen korvaamisesta ja jatkotoimeksianto minulle. Prosessi on yhä käynnissä, ja asiakas kokeilee parhaillaan asiakaspalvelutyötä.
6. Millaista osaamista työkykykoordinaattori tarvitsee?
Tärkeintä on tuntea ammatillisen kuntoutuksen keinot. Lisäksi pitää olla perillä työeläkepuolen, vahinkovakuutuksen, Kelan ja työhallinnon toiminnasta sekä sosiaalivakuutukseen liittyvistä taloudellisista tukimuodoista.
Asiakkaan kanssa on osattava keskustella hyvin realistisesti: mitä tapahtuu missäkin vaiheessa, kun tietty vaihtoehto valitaan?
7. Mitä odotat Osatyökykyiset työssä -ohjelmalta?
Odotan sen lisäävän tietoa vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Ihmiset tietävät aika vähän siitä, miten osatyökykyisiä voidaan tukea työelämässä.
Kommentointi