Kuulonsuojaimet

• kupusuojaimet
• tulppasuojaimet
• melutason mukaan vaimentavat suojaimet
• kommunikaatiosuojaimet
• radiokuulonsuojaimet
• vastamelukuulonsuojaimet.

Vastamelukuulokkeet  eivät ole sama asia kuin vastamelukuulonsuojaimet. Vastamelukuulokkeet ovat samanlainen laite kuin muutkin hifikuulokkeet. Ne eivät ole kuulonsuojaimia eikä niitä ole testattu tai tarkoitettu siihen käyttöön. Vastamelukuulokkeet sopivat toimistokäyttöön, mutta eivät mihinkään, missä melu on meluasetuksen mukaista melua.

• Kun päivittäinen melualtistus ylittää 80 db(a), työnantajan tulee hankkia kuulonsuojaimet työntekijän käyttöön.
• Työpaikalla on merkittävä alueet, joissa päivittäinen melualtistus ylittää yli 85 db(a).
• Kun päivittäinen melualtistus ylittää 85 db(a), on laadittava meluntorjuntaohjelma.
• Jos melualtistusta ei voida vähentää teknisin keinoin turvalliselle tasolle, työnantajan tulee hankkia työtekijälle kuulonsuojaimet ja työntekijän on käytettävä niitä ohjeistuksen mukaan.
• Työntekijöiden kuuloa tulee seurata työterveyshuollossa.

Valinnan avuksi on tärkeää tehdä riskinarviointi ja selvitys siitä millainen kuulosuojain haittaa työn tekemistä vähiten. Suojaimen vaimennustaso valitaan melutason mukaan.

Selvitä aluksi

• työhön soveltuva suojaintyyppi ja tarvittava vaimennustaso
• muut samanaikaisesti käytettävät suojaimet
• suojaimen sopivuus ja sen istuvuus käyttäjälle
• kommunikaatiotarve ja kommunikaatiolaitteen käytön tarve
• kommunikoinnin onnistuminen suojainta käytettäessä
• ympäristöolosuhteet, kuten kuumuus ja kosteus.

Kuulonsuojainten valintaan vaikuttaa työntekijän yksilölliset tekijät, siksi kuulonsuojainten tulisi olla aina henkilökohtaiset. Työntekijän tulisi saada valita annetuista vaihtoehdoista itselleen sopivimmat suojaimet.

• Aseta suojain paikoilleen valmistajan antamien ohjeiden mukaan.
• Käytä suojainta koko altistumisen eli melussa olon ajan.
• Kuulonsuojaimia on käytettävä aina, kun päivittäinen melualtistus  ylittää 85 db(a).

Suojaimen hyvä kunto ja suojaimen oikea paikoilleen asettaminen on tärkeää. Huonokuntoisen tai huonosti asetetun suojaimen vaimennus voi olla vain noin 5 db.

Kupusuojaimet

• Aseta kupusuojaimen tiivisterengas suoraan ihoa vasten.
• Varmista ettei hattu, parta, hiukset tai hatun reuna jää tiivisteen väliin, sillä muuten suojaimen teho laskee.
• Käytä kupusuojainten kanssa ohutsankaisia silmä- tai suojalaseja.
• Käytä hikoilun vähentämiseksi tiivisterenkaan päällä kosteutta imeviä paperisuojia.
• Käytä tulppasuojaimia, jos kupusuojaimet eivät asetu tiiviisti ihoa vasten.

Tutustu kupusuojainten käyttöön Työterveyslaitoksen huoneentaulusta työntekijöille (suojainten käyttöohjeet) "Kupusuojainten käyttö (pdf)".

Tulppasuojaimet

• Vaihda kertakäyttöiset tulppasuojaimet uusiin jokaista käyttötilannetta varten.
• Huolehdi käsien puhtaudesta tulppasuojaimia käytettäessä.

Tutustu tulppasuojainten oikeaan asennustekniikkaan Työterveyslaitoksen huoneentaulusta työntekijöille (suojainten käyttöohjeet) "Tulppasuojaimet (pdf)".

Huolto, puhdistus ja säilytys

• Noudata valmistajan antamia ohjeita.
• Huolla kupusuojain määräajoin vaihtamalla tiivisterengas eli pehmike, sillä pehmike voi kovettua hien ja lian vaikutuksesta käytössä. Varaosan tulee olla saman valmistajan kuin itse suojain.
• Vaihda henkilökohtaiset valetut tulppasuojaimet uusiin 2-5 vuoden välein riippuen käyttöasteesta ja valmistajan ohjeistuksesta.
• Säilytä kupusuojaimet valmistajan ohjeen mukaisesti. Järjestä suojaimille omat säilytyspaikat puhtaassa ja kuivassa tilassa. Säilytä tulppasuojaimet niille tarkoitetussa säilytysrasiassa, jotta ne pysyvät puhtaina.

Hitsaajien merkittävin ammattitaudin aiheuttaja on melu. Hitsaustyössä altistuu voimakkaalle nopeita melupiikkejä sisältävälle iskumelulle. Kuuloa vahingoittavia melupiikkejä ei kuule ja siksi iskumelulta suojautuminen on tärkeää. Iskumelun aiheuttamaan kuulovammaan liittyy tavallista useammin tinnitusta eli korvan soimista. 

Hitsaustyössä altistuu myös kuuloelimiin haitallisesti vaikuttaville kemikaaleille. Näitä ovat häkä (asetyleenihitsaus), lyijy ja mangaania. Hitsaustilan tulee olla hyvin ilmastoitu, sillä hyvällä ilmanvaihdolla suojataan myös kuuloa.

Kuulovamma kehittyy hitaasti, ja se on parantumaton. Päänalueen suojainten pitää toimia yhdessä. Kuulovammariskiä lisää väärin valittu suojain tai jos suojainyhdistelmä ei pysy paikallaan. Suojainten valinnassa tulee olla huolellinen erityisesti, jos hitsaus tapahtuu ahtaissa tiloissa.

Hitsaajien merkittävin ammattitaudin aiheuttaja on melu.

• EN 352-1 Kupusuojaimet, sankamalli
• EN 352-2 Tulppasuojaimet
• EN 352-3 Päänsuojaimeen (kypärään) tai kasvonsuojaimeen kiinnitetyt kupusuojaimet
• EN 352-4 Kupusuojaimet, joiden vaimennus riippuu äänitasosta
• EN 352-5 Vastamelukupusuojaimet
• EN 352-6 Kommunikaatiokupusuojaimet
• EN 352-7 Tulppasuojaimet, joiden vaimennus riippuu äänitasosta
• EN 352-8 Ääniviihdejärjestelmällä varustetut kupusuojaimet, ns. radiokuulonsuojaimet
• EN 352-9 Kommunikaatiotulppasuojaimet
• EN 352-10 Ääniviihdejärjestelmällä varustetut tulppasuojaimet
• EN 458 Suositukset kuulonsuojainten valintaan, käyttöön ja huoltoon (englanniksi)