2. Sykevälivaihtelu hyvinvoinnin mittarina

Sykevälivaihtelu tarkoittaa sydämen peräkkäisten lyöntien välisen ajan vaihtelua. Sitä mitataan sydänsähkökäyrästä (EKG) ihoon kiinnitettävien elektrodien avulla.

Sykeväli on EKG:n R-piikkien välinen aika millisekunteina. Sykevälivaihtelu tarkoittaa vaihtelua sydämen lyöntien (R-R) välisissä ajoissa.

Sykevälivaihtelulla ja sydämen syketasolla on voimakas käänteinen yhteys: Kun syke on koholla, sykevälivaihtelu on pienempää. Matala syke puolestaan liittyy suurempaan sykevälivaihteluun. Unen aikana sykevälivaihtelu on suurempaa kuin valveilla.

Autonominen hermosto on tärkein sydämen sykkeen säätelijä.

Autonominen hermosto jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Kun kohtaamme fyysisen tai psyykkisen stressitekijän tai ärsykkeen, autonomisen hermoston sympaattisen osan aktiivisuus lisääntyy ja parasympaattisen hermoston aktiivisuus puolestaan vähenee, jolloin sykevälivaihtelu madaltuu.

Kun olemme levollisia eikä meihin kohdistu suurta sisäistä tai ulkoista stressiä, parasympaattisen hermoston aktiivisuus on lisääntynyt ja sympaattisen hermoston aktiivisuus on vähentynyt. Silloin peräkkäisten sydämen lyöntien välisen ajan vaihtelu kasvaa eli sykevälivaihtelu suurenee. 

Suurta sykevälivaihtelua pidetään terveen ja hyvinvoivan sydämen mittarina. Suuri sykevälivaihtelu kertoo yleensä, että elimistö on palautunut. Fyysisesti hyväkuntoisten henkilöiden sykevälivaihtelu on yleensä suurempaa kuin heikompikuntoisten.

Pitkäaikainen pieni sykevälivaihtelu on huolestuttava merkki terveyden kannalta. Sykevälivaihtelua pienentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi korkeampi ikä, korkea verenpaine, ylipaino, alkoholi, diabetes ja useat sydänsairaudet. Keskushermostoa stimuloivat aineet, kuten kofeiini ja nikotiini, kiihdyttävät sykettä ja laskevat sykevälivaihtelua. Myös perimä vaikuttaa sykevälivaihteluun. Jos sykevälivaihtelu on hyvin pientä, tulisi tehdä elämäntapamuutoksia ja tarkistaa lääkitykset etenkin sydän- ja verisuonitautiriskien alentamiseksi.

Sykevälivaihtelussa on terveilläkin henkilöillä suurta yksilöllistä vaihtelua. Lisäksi esimerkiksi päivän kuormittavuus, liikunnan aiheuttama rasitus ja työstressi aiheuttavat päivittäistä vaihtelua. Sykevälivaihteluun vaikuttava stressi voi olla sekä myönteistä että kielteistä. Uudet tai jännittävät tilanteet voivat aiheuttaa stressiä, joka laskee sykevälivaihtelua. Unen aikainen palautuminen on ratkaisevaa palautumisen ja stressinhallinnan kannalta. Riittävä unen määrä ja hyvä unen laatu ovat erityisen tärkeitä silloin, kun elämässä on paljon kuormittavia tekijöitä.

Koska sykevälivaihtelussa on isoja eroja henkilöiden välillä, kannattaa seurata omaa sykevälivaihtelua ja sen muutoksia vertaamatta niitä muiden tuloksiin. Jos sykevälivaihtelusi on esimerkiksi tavanomaista tasoasi suurempi, kertoo se yleensä hyvästä palautumisesta. Vastaavasti omaa tavanomaista tasoa pienempi sykevälivaihtelu viestii yleensä kehon liiallisesta rasituksesta. Sykevälivaihtelua seuraamalla voit havaita, miten eri tekijät vaikuttavat kehoosi. Tieto voi auttaa tunnistamaan, millainen arki tukee hyvinvointia ja kannustaa tekemään tarvittavia muutoksia.