Palveluiden ja toiminnan suunnittelu
Tiesitkö?
Asiakkaan suunnitelmista on säädetty useissa laeissa.
Mitä työkyvyn tuen palvelujen suunnittelu tarkoittaa?
Työkyvyn tuen ammattilaisten työhön liittyy asiakkaiden palveluiden suunnittelua ja kirjallisten suunnitelmien tekemistä. Suunnitelmat ovat työvälineitä, joilla voidaan hallita ja koordinoida asiakkaan palvelukokonaisuutta.
Työikäiselle asiakkaalle voidaan palveluissa laatia erilaisia lakisääteisiä suunnitelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakassuunnitelma, hoitosuunnitelma, kuntoutussuunnitelma ja aktivointisuunnitelma. Sosiaali- ja terveyskeskuksissa otetaan käyttöön myös asiakkaan työkyvyn tuen suunnitelma. Työkyvyn tuen suunnitelma on monialainen ja se on tärkeä sovittaa yhteen asiakkaan muiden suunnitelmien kanssa. Työkyvyn tuen suunnitelmaan kirjataan asiakkaan tilanne, tavoitteet, työkyvyn ja työllistymisen tuen keinot ja palvelut, toteutuksen aikataulu sekä eri toimijoiden roolit ja vastuut. Lisäksi suunnitelmassa on hyvä kuvata, miten asiakkaan palveluja koordinoidaan ja kuka siitä vastaa.
Suunnitelmat auttavat sekä asiakasta että ammattilaisia. Asiakas pystyy suunnitelman avulla hahmottamaan omaa palvelukokonaisuuttaan ja valmistautumaan tulevaan. Suunnitelmat auttavat ammattilaisia työskentelemään kohti asiakkaan asettamaa tavoitetta.
Mitä palveluiden suunnittelu tarkoittaa?
Ammattilaisten on tärkeää tietää asiakkaan kaikki rinnakkaiset palvelut, jotta palvelut etenevät mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti.
Asiakkaan tarvitsemia palveluita voidaan suunnitella yhdessä joko moniammatillisen tai monialaisen ryhmän kanssa. Yksittäisten palvelujen suunnittelun lisäksi tarvitaan usein yhteistä suunnittelua asiakkaan tarvitsemista palveluista. Työkyvyn tuen palveluiden suunnittelu perustuu tuen tarpeen selvittämiseen ja tavoitteiden asettamiseen. Asiakkaan tavoitteet ohjaavat sitä, mihin pyritään ja mitä yhteinen suunnitelma tulee sisältämään.
Palveluiden suunnittelu tarvitsee vastuullisia toimijoita ja palveluiden koordinointia. Jokaisen ammattilaisen on tärkeä tietää sekä oma roolinsa että muiden toimijoiden roolit osana asiakkaan palvelukokonaisuutta.
Miksi yhteinen suunnitelma laaditaan?
Kun asiakas ja ammattilaiset suunnittelevat palveluja yhdessä, keskinäinen yhteistyö vahvistuu ja yhteinen tavoite konkretisoituu.
Yhteinen suunnitelma:
- Vähentää tilanteita, joissa asiakas joutuu kertomaan samoja asioita uudestaan eri ammattilaisille.
- Auttaa asiakasta ymmärtämään eri tahojen vastuut ja hahmottamaan omien palvelujensa kokonaisuuden.
- Toimii työkaluna asiakkaan palvelujen suunnittelussa, yhteensovittamisessa ja oikea-aikaisuuden arvioinnissa.
- Välittää tietoa ammattilaisten ja organisaatioiden välillä ja edistää asiakkaan tarvitsemien palvelujen sujuvaa toteutumista ja aikatauluttamista.
- Ei suoraan takaa asiakkaalle oikeuksia palveluihin, sillä oikeudet palveluihin syntyvät palveluja koskevien erillislakien perusteella.
Tiesitkö?
Asiakkaan ja ammattilaisten yhteinen suunnitelma toimii palvelukarttana asiakkaalle.
Miten yhteinen suunnitelma laaditaan?
Yhteisen suunnittelun pohjaksi tietoa voidaan kerätä asiakkaalta, potilas- ja asiakastietojärjestelmistä, monialaisista yhteistapaamisista ja verkostotapaamisista. Digitaalisia tietovarantoja ovat esimerkiksi asiakkaan Omakanta, Omaolo, Omatietovaranto ja ammattilaisten Kanta.
Yhteisessä suunnitelmassa on tärkeä ottaa huomioon myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt, jotka tuottavat palveluita ja tarjoavat vertaistukea.
Yhteistä suunnittelua voidaan toteuttaa eri tavoin:
- Työnjakoon perustuva yhteinen suunnittelu tarkoittaa, että ammattilaiset tapaavat asiakasta erikseen tai työpareina. Tarpeellista tietoa välitetään kirjallisesti asiakkaan luvalla.
- Ryhmätyön malli tarkoittaa, että asiakas on mukana suunnittelutapaamisessa. Ryhmän koko voi vaihdella asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Jokainen ammattilainen kirjaa sovitut asiat lakisääteisiin erillissuunnitelmiin. Yksi ammattilainen tekee koosteen yhteiseen suunnitelmaan, mikäli sellainen on käytössä. Yksi esimerkki on monialainen työllistymissuunnitelma.
- Välittynyt suunnittelu tarkoittaa, että suunnittelua tehdään asiakastietojen perusteella ilman asiakkaan läsnäoloa. Tähän pitää kuitenkin aina olla asiakkaan lupa. Tämä ei ole paras vaihtoehto etenkään ainoana menetelmänä, kun ajatellaan asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan sitoutumista.
Yhteinen asiakassuunnitelma tehdään:
- asiakkaan kanssa
- asiakkaalle, hänen tarpeidensa ja tilanteensa perusteella
- asiakkaan tavoitteiden ja palvelukohtaisten suunnitelmien pohjalta
- tarvittaessa moniammatillisesti ja monialaisesti
- huomioimalla asiakkaan työ- ja toimintakyky.
Yhteisen suunnitelman pohjaksi voidaan ottaa joku asiakastyössä käytössä oleva erillissuunnitelma. Yhteisessä suunnitelmassa on tärkeä huomioida myös asiakkaalle laaditut muut suunnitelmat, kuten palvelusuunnitelma, hoitosuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai työkyvyn tuen suunnitelma. Suunnitelma päivitetään aina tarvittaessa. Palvelujen koordinoija tai yhteisen suunnitelman laatija seuraa ja arvioi, miten suunnitelmaan kirjatut tavoitteet toteutuvat.
Kirjallisuus ja linkit
Lakisääteisiä asiakassuunnitelmia on useita (2018). Palveluiden suunnittelu kirjataan joihinkin seuraavista suunnitelmista.
Linkit
Henkilökohtaistaminen - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Henkilökohtaistaminen | Opetushallitus (oph.fi)
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja ja aktivointisuunnitelma
Komulainen J, Vuokko R, Mäkelä M. Rakenteinen terveys- ja hoitosuunnitelma. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 7/2011. Tampere 2011. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80180/890688ae-578c-4ab0-aada-1d16c3a7f79f.pdf?sequence=1
Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanasto (Sotete). Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus TSK ry, Helsinki 2020. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162038/TEM_2019_67_Yhteisten%20palvelujen%20sanasto.pdf?sequence=1&isAllowed=y