Työkykyä tukevat keinot ja menetelmät

Tämän osion opiskeltuasi tiedät, millaisia työkyvyn tuen keinoja on käytettävissä. Tiedät myös, mitä keinoja eri tahot tarjoavat, kenelle keinoja on tarjolla ja milloin niitä voi käyttää.

Mitä työkyvyn tuen keinoja on saatavilla?

Tiesitkö?

Työkyvyn tuen ammattilaiset eivät tunne kaikkia käytössä olevia keinoja ja etuuksia.

Ammattilaisena sinun on tärkeä tuntea monipuolisesti tarjolla olevia työkyvyn tuen keinoja. Tähän verkkoaineistoon on koottu kuitenkin vain osa tarjolla olevista työkyvyn tuen keinoista. Ne on ryhmitelty alla olevan kuvan mukaisesti työpaikan, sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutuksen, koulutuksen, työ- ja elinkeinopalvelujen ja sosiaaliturvan keinoihin. Sama keino voi olla monen eri palveluntuottajan valikoimassa.

Kuvassa työ- ja elinkeinopalvelut, sosiaaliturva, työpaikan keinot, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, kuntoutus sekä koulutus.

Kuva 1. Keinot käyttöön, Sosiaali ja terveysministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö.

Voit tutustua työkyvyn ja työllistymisen tuen keinoihin ja etuuksiin laajemmin kaikille avoimessa Työkyvyn tuki –koulutuksessa tai Työhön kytkeytyvä kuntoutus –tietopaketissa.

Oppimateriaalit
Työkyvyn tuki -koulutus

Työkyvyn tuki -koulutus on osa Työkykyohjelmaa. Alta löydät avoimen verkkomateriaalin heti opiskeltavaksesi ilman…
Oppimateriaalit
Työhön kytkeytyvä kuntoutus

Tämä tietopaketti on työhön kytkeytyvän kuntoutuksen, työkyvyn tukemisen ja monialaisen yhteistyön opas työpaikoille.

Työpaikan keinot

Työpaikan keinoja työntekijöiden työkyvyn tukemisessa ovat esimerkiksi työkykyjohtaminen, työn muokkaus ja korvaava työ. Työnantajan tehtävänä on työturvallisuuslain mukaan huolehtia siitä, että kaikkien työntekijöiden työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset. Tämä tehtävä edellyttää työpaikalla hyvää yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken.

Alla on esitelty tarkemmin kolme työpaikan keinoa työkyvyn tukemiseen:

  1. työkykyjohtaminen
  2. työn muokkaus
  3. korvaava työ.

Työpaikan keinovalikoimaan kuuluvat myös esimerkiksi työturvallisuuden kehittäminen, työyhteisöjen kehittäminen ja työterveysyhteistyö.

Työkykyjohtaminen

Työkykyjohtaminen on osa yrityksen tai organisaation johtamista ja paikallista yhteistoimintaa. Työkykyjohtaminen on suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista toimintaa, joka sisältää sekä ennakoivia että työssä jatkamista tai työhön paluuta tukevia toimenpiteitä. Työntekijöiden työkykyyn vaikuttaa myös heidän oma toimintansa ja elämäntapansa.

Työkykyjohtaminen edellyttää työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon tiivistä yhteistyötä. Työterveysyhteistyössä on kolme periaatetta:

  1. Selvillä olemisen periaate. Työnantaja on tietoinen henkilöstön tilasta kuten työtyytyväisyydestä, osaamisesta, terveydestä ja työkyvystä, työkykyyn ja terveyteen liittyvistä riskeistä, työn kuormittavuudesta ja työkyvyttömyyskustannuksista.
  2. Varautumisen periaate. Työpaikalla on varauduttu henkilöstöriskien hallintaan, varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäiseviin toimiin.
  3. Osallistumisen periaate. Työntekijän tilanne ja työssä jatkamisen mahdollisuudet selvitetään. Työpaikalla on sitouduttu työterveys- ja työturvallisuusyhteistyöhön.

Työkykyjohtamisessa on tärkeä vahvistaa työntekijöiden voimavaroja ja lisätä työn vetovoimaa. Tällaisia ovat selkeät johtamiskäytännöt ja esihenkilön tuki, palaute ja arvostus, työn mielekkyys ja palkitsevuus, luottamus ja hyvä tiedonkulku sekä työyhteisön kannustavuus.

Työkykyjohtamisen työkaluja ovat puheeksi ottamisen mallit, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seuranta sekä työhön paluun tukeminen. Työkykyjohtamisessa on tärkeä käyttää luotettavia mittareita, joilla voi seurata tehtyjä toimenpiteitä ja arvioida niiden kustannustehokkuutta.  Työkykyjohtaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin pienempien sairaanhoitokulujen ja työkyvyttömyyskustannusten sekä paremman työn tuottavuuden kautta.

Oppimateriaalit
Strateginen työkykyjohtaminen

Oppimateriaali tukee sote-ammattilaisia organisaation työkykyjohtamisen nykytilan tarkastelussa ja kehittämisessä.

Työn muokkaus

Työn muokkaus tarkoittaa työpaikan toimia, joilla työ, työprosessi ja työympäristö saadaan vastaamaan työntekijöiden työkykyä. Näin työn vaatimukset ja työntekijän ominaisuudet saadaan tasapainoon keskenään. Työn muokkaus voi koskea joko yksittäistä työntekijää tai koko työyhteisöä.

Työn muokkaus on työantajan ja erityisesti esihenkilöiden vastuulla oleva tehtävä osana työkykyjohtamista. Työnantaja on työturvallisuuslain mukaan vastuussa kaikkien työntekijöiden terveellisistä ja turvallisista työolosuhteista. Työn muokkauksen yhteydessä työnantajan vastuulla on varmistaa, että työ on edelleen turvallista.

Tarve työn muokkaamiseen voi johtua työntekijän sairaudesta, vammasta, elämäntilanteesta tai kulttuuritaustasta. Tarve voi syntyä myös silloin, kun työssä tapahtuu muutoksia. Työn muokkauksen tarve voi olla väliaikaista tai pysyvää. Työtä voi olla tarpeen muokata, kun työntekijä aloittaa uudessa työssä, työntekijän tilanne muuttuu hänen työssä ollessaan tai hän palaa poissaolon jälkeen takaisin työhön. Aloitteen työn muokkauksesta voi tehdä työntekijä itse, työnantaja, esihenkilö, työkaveri tai työterveyshuolto. Aloite voi tulla myös kuntoutuksen palveluntuottajalta tai muista palveluista kuten esimerkiksi työllisyyspalveluista.

Kun työn muokkauksen tarve on tunnistettu, on aika suunnitella ja toteuttaa ratkaisut. Työn muokkauksen kohteena voivat olla työaika, työn organisointi, työympäristö, teknologiaratkaisut ja apuvälineet, avun saaminen tai työmatka. Työaikajärjestelyt voivat tarkoittaa työaikajoustoja, työajan lyhentämistä, etätyömahdollisuutta ja työn tauottamista. Työn organisointi voi tarkoittaa työtehtävien rajaamista tai työnjaon ja työprosessin muutoksia. Työympäristöä voi muokata parantamalla tilojen esteettömyyttä, työpisteiden ergonomiaa tai työvälineiden käytettävyyttä. Teknologiaratkaisut ja apuvälineet tarkoittavat soveltuvia laitteita, ohjelmia ja asetuksia sekä digitaalisia palveluita. Työntekijä voi saada apua työssään esihenkilöltä, työkaverilta, työhönvalmentajalta, tulkilta tai henkilökohtaiselta avustajalta. Työmatkaa helpottavia ratkaisuja ovat vamman tai sairauden vaatimat auton muutostyöt, esteettömät pysäköintipaikat ja mahdollisuus käyttää taksia työmatkoilla.

Työpaikoilla ja työkyvyn tuen palveluissa voi hyödyntää kuusivaiheista työn muokkauksen toimintamallia. Siinä on kuvattu, miten työn muokkaus etenee työpaikalla ja mitkä ovat eri tahojen tehtävät ja vastuut.

Tutustu työn muokkauksen toimintamalliin seuraavan videon avulla. Video on tuotettu ESR-hankkeessa “Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien edistämiseksi”.  Videon kesto on 4:33 minuuttia ja se on vuodelta 2022.

Katso video: Työn muokkauksen toimintamalli

Katso oheisesta videosta Vilma-Lotta Lehtokarin tarina. Hänen työssään on tehty tarvittavat muokkaukset.

Katso video: Vilma-Lotta Lehtokari – On tärkeää, että työllä on merkitys

Korvaava työ

Korvaava työ tarkoittaa sitä, että työntekijällä on mahdollisuus sairauspoissaolon sijaan tehdä jotain muuta kuin vakituista työtään, jos hän ei ole sairauden tai tapaturman takia täysin työkyvytön. Korvaava työ on sairauspoissaolon vaihtoehto ja se on työntekijälle vapaaehtoista.

Korvaava työ voi olla työntekijän omaa kevennettyä työtä, työnantajan osoittamaa muuta työtä tai koulutusta. Työntekijän oma työsopimus on tällöin voimassa, hän saa normaalia palkkaa ja vuosilomat kertyvät normaalisti. Korvaavaa työtä voidaan käyttää vain silloin, kun siitä on sovittu työehtosopimuksessa (TES). Laki ei tunne korvaavan työn käsitettä.

Korvaava työ on osa työpaikan sairauspoissaolojen hallintaa. Työpaikalla on hyvä olla käytössä korvaavan työn toimintamalli. Se edellyttää työpaikkakohtaista sopimista työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä. Lisäksi se vaatii hyvää yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon kesken. Työterveyslääkäri kuvaa lääkärintodistukseen (A-todistus) selkeästi, mitä työntekijä ei pysty tekemään. Päätöksen korvaavan työn osoittamisesta tekee työnantaja. Korvaava työ ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä tai estää toipumista, joten sitä ei saa tehdä ilman lääkärin suostumusta. Lääkärillä on hyvä olla tiedot työpaikan mahdollisista korvaavista työtehtävistä.

Kertaa käsitteet

Alla olevien kääntökorttien avulla voit vielä kerrata edellä kuvatut käsitteet ja niiden määritelmät.

Sosiaali- ja terveydenhuollon keinot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä palvelujen painopiste on perustason palveluissa ja ehkäisevässä työssä. Samalla sosiaalihuollon rooli vahvistuu. Ammattilaisten työnjakoa kehitetään siten, että asiakasta palvelevat moniammatilliset tiimit. Tästä esimerkkinä ovat sote-keskuksissa toimivat työkyvyn tuen tiimit.

Sosiaali- ja terveydenhuollon keinoja työkyvyn tukemiseksi ovat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon, opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Näiden palveluiden keinovalikoimaa on avattu tällä sivulla.

Työkyvyn tuen kannalta keskeisiä ammattihenkilöitä ovat lääkäri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja, psykologi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti ja kuntoutuksen ohjaaja.

Sosiaalihuollon palvelut

Sosiaalihuollon palveluja työikäisille ovat muun muassa aikuissosiaalityö, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja vammaispalvelut. Jokaisella on oikeus saada sosiaalihuollon palveluja omalta hyvinvointialueeltaan ja kiireellisissä tilanteissa oleskelupaikkakunnaltaan. Sosiaalityöntekijät voivat työskennellä sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluissa.

Aikuissosiaalityö

Aikuisten sosiaalipalveluihin ja aikuissosiaalityöhön liittyvää palvelua toteutetaan hyvinvointialueiden lisäksi julkisissa erityispalveluissa, sosiaalisissa järjestöissä ja kirkon diakoniatyössä. Aikuissosiaalityön tehtäväkenttiä ovat arkielämän hallinta, asuminen ja asunnottomuus, köyhyys ja toimeentulo-ongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat, syrjäytyminen ja osallisuus, työttömyyden yksilölliset seuraukset ja yksinäisyys. Aikuissosiaalityössä käytetään erilaisista työmenetelmiä, kuten yksilö- ja ryhmätyötä, psykososiaalisia menetelmiä, palveluohjausta ja yhteisöllisiä menetelmiä.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä. Palvelut suunnitellaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

Kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ei ole määritelty laissa. Oleellista on, että palvelu edistää asiakkaan elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Osalle asiakkaista kuntouttavaan työtoimintaan sisältyy vastuullisia työtehtäviä. Osalle kuntouttava työtoiminta on totuttautumista säännölliseen päivärytmiin. Kuntouttava työtoiminta voi sisältää yksilövalmennusta, toimintakyvyn arviointia ja ryhmissä työskentelyä. Kuntouttava työtoiminta ei ole työsuhteista, joten asiakkaalla ei ole työsuhteeseen liittyviä vastuita tai velvollisuuksia.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Tämä tarkoittaa sitä, että siihen sovelletaan sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Kuntouttava työtoiminta on myös työttömyysturvalain mukainen työllistymistä edistävä palvelu.

Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu. Sillä tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.

Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu sosiaalihuoltolain mukaan:

  1. sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen
  2. kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen
  3. valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan
  4. ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin
  5. muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään toimenpiteiden keskeytymistä. Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus ovat kunnan sosiaalihuollon vastuulla. Sosiaalisessa kuntoutuksessa tehdään yhteistyötä esimerkiksi terveydenhuollon, työ- ja elinkeinopalvelujen ja opetustoimen kanssa. Myös kunnat järjestävät sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Lisäksi kolmannen sektorin toimijat tuottavat ja kehittävät palveluja.

Vammaispalvelut

Vammaispalveluja ovat tuetun työllistymisen palvelut, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut. Tuettu työllistyminen on työllistymisen tukimenetelmä, jonka tavoitteena on työnhakijan työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Vammaispalveluihin sisältyvä henkilökohtainen apu tarkoittaa mahdollisuutta saada henkilökohtainen avustaja. Vammaispalveluna henkilö voi saada kuljetuspalveluja kuten 1) mahdollisuuden käyttää taksia työmatkoilla, 2) vamman edellyttämiä muutostöitä omaan autoon, tai 3) taloudellista tukea oman auton hankintaan.

Terveydenhuollon palvelut

Terveydenhuollon palvelut tarkoittavat väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä, terveyspalveluja ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä työterveyshuoltoa. Terveyden edistäminen tarkoittaa terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, jotka kuuluvat kaikille työikäisille. Terveystarkastukset kuuluvat myös työttömille. Perusterveydenhuollon palveluita ovat myös mielenterveystyö ja päihdetyö, jota järjestetään myös sosiaalihuollossa.

Hyvinvointialueet järjestävät perusterveydenhuollon palvelut sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Työkyvyn tuen kannalta keskeisiä perusterveydenhuollossa toimivia ammattilaisia ovat lääkärit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit ja psykologit. Yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkisia palveluita.

Työttömällä henkilöllä on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen, joka järjestetään yleensä terveydenhoitajan vastaanotolla. Palvelun tarkoituksena on arvioida ja vahvistaa työttömien terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Työtön voi varata ajan terveystarkastukseen itse tai hänet voidaan ohjata terveystarkastukseen sosiaalityöstä tai TE-toimiston lähetteellä. Terveystarkastus sisältää terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn kartoituksen ja tarvittaessa ohjauksen lääkärille tai eri alojen asiantuntijoiden vastaanotolle.

Työttömien terveyspalveluiden järjestämisvastuu on hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen järjestämän terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työttömän työ- ja toimintakykyä, ehkäistävä sairauksia sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Tarvittaessa työtön ohjataan hoitoon tai kuntoutukseen.

Tutustu ajankohtaiseen tietoon työttömän terveystarkastuksesta Terveyden ja hyvinvointilaitoksen verkkosivuilla: Työttömän terveystarkastus - THL.

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto on osa perusterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille.

Hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden ja ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestää Kansaneläkelaitos ja palvelut tuottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS).Opiskeluterveydenhuollon palvelujen sisältö on sama järjestäjästä (Hyvinvointialue tai KELA) riippumatta. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät:

  1. Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen.
  2. Perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto.
  3. Opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen, opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto.
  4. Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen.

Opiskelija voi myös käyttää oman hyvinvointialueen terveyden- ja sairaanhoitopalveluita ja suun terveydenhuollon palveluja.

Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa ja laissa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta.

Lisätietoa opiskeluterveydenhuollosta: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/opiskeluterveydenhuolto

Työterveyshuolto

Työterveyshuollon työkyvyn tuen palvelut ovat lakisääteisiä kaikille työsuhteessa oleville työikäisille työterveyshuollon asiakkaille. Jokaisen työnantajan, jolla on yksikin työntekijä, kuuluu järjestää lakisääteinen työterveyshuolto. Myös yrittäjät voivat halutessaan hankkia itselleen työterveyshuollon palvelut.

Työterveyshuollon palvelut vaihtelevat laajuudeltaan. Työterveyshuolto kattaa aina ennaltaehkäisevän sekä työkykyä ja työterveyttä tukevan toiminnan. Tähän sisältyvät muun muassa:

  1. Työkyvyn seurantaan ja tukeen liittyvät toimet
  2. Työssä ilmenevien sairauksien ja oireiden selvittäminen
  3. Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen edistäminen
  4. Työpaikkaselvitykset
  5. Terveystarkastukset

Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon perustoiminto. Siinä kartoitetaan yhdessä työpaikan toimijoiden kanssa työn ja työolojen voimavaratekijät ja terveellisyys, turvallisuusriskit ja altisteet ja niiden terveydellinen merkitys sekä tehdään toimenpide-ehdotuksia tilanteen parantamiseksi.

Työterveysneuvottelu on yksi työterveyshuollon keino tukea sekä työntekijää että työnantajaa työkyvyn tuen prosessissa. Neuvottelussa keskitytään työntekijän työn ja hänen terveydentilansa väliseen tasapainoon.

Sairaanhoitopalvelujen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Työterveyshuoltoon ohjaaminen on tärkeää, jos:

  1. Työ vaikuttaa oireisiin
  2. Oireet vaikeuttavat työstä selviytymistä
  3. Sairaus tai oireet edellyttävät perusteellisempaa työkyvyn arviointia tai työhön paluun suunnittelua ja tukea
  4. Työntekijällä on toistuvia sairauslomia
  5. Sairausloma uhkaa pitkittyä

Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti. He voivat ohjata asiakkaita työterveyshuollon asiantuntijoille, joita ovat esimerkiksi työterveyspsykologi ja sosiaalialan asiantuntija.

Alla erityisasiantuntija Kirsi Unkila kertoo, miten työterveyshuollossa työskentelevä sosiaalialan asiantuntija auttaa, kun työkyky muuttuu. Podcastin kesto on 18:40 minuuttia ja se on vuodelta 2018.

Löydät podcastin tekstiversion alla olevasta tiedostosta.

Unkila_Mitä-tekee-sosiaalialan-asiantuntija-työterveyshuollossa.pdf

Kuuntele podcast: Mitä tekee sosiaalialan asiantuntija työterveyshuollossa?

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoito tarkoittaa lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaista sairauksien ehkäisyä, tutkimista, hoitoa, ensihoitoa, päivystystä ja lääkinnällistä kuntoutusta. Erikoissairaanhoito toteutetaan pääsääntöisesti sairaalassa.  Sairaaloiden toiminnan järjestämisestä säädetään erikoissairaanhoitolaissa.

Sairaaloissa toimii erikoispoliklinikoita ja -osastoja kuten kuntoutustutkimusyksikkö, fysiatria, ortopedia ja psykiatria. Erikoissairaanhoidossa tehdään vaativan tason tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta. Erikoissairaanhoidosta potilaat ohjataan jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Kuntoutuksen keinot

Pohdittavaksi

Mitä työkyvyn tuen keinoja Jukka Tolosen työhön paluussa on hyödynnetty?

Katso video: Jukka Tolonen – Sairaus on vienyt paljon, mutta myös antanut

Kuntoutus jaetaan 1) lääkinnälliseen kuntoutukseen, 2) ammatilliseen kuntoutukseen, 3) sosiaaliseen kuntoutukseen ja 4) kasvatukselliseen kuntoutukseen. Kolme ensimmäistä liittyvät keskeisesti työkyvyn ja työllistymisen tukemiseen. Sosiaalista kuntoutusta käsittelimme tässä luvussa aiemmin. Kahdesta ensimmäisestä kerrotaan lisää alla.

Työhön kytkeytyvä kuntoutus tarkoittaa laaja-alaisen työkykykäsityksen mukaisesti monialaista työkykyä, työssä pysymistä ja työhön paluuta tukevaa työpaikan ja sen kumppaneiden yhteistoimintaa. Työhön kytkeytyvä kuntoutus on käytännön yhteistoimintaa työntekijän kuntoutumisen edistämiseksi työuran eri vaiheissa.

Tutustu Työhön kytkeytyvään kuntoutukseen seuraavan videon avulla. Video on tuotettu ESR-hankkeessa “Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien edistäjänä”. Videon kesto on 4:41 minuuttia ja se on vuodelta 2022.

Katso video: Työhön kytkeytyvä kuntoutus

Kuntoutuspalveluja tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat. Kuntoutuspalveluiden järjestämisvelvoite on sosiaali- ja terveydenhuollolla, Kelalla, työeläkelaitoksilla ja vahinkovakuuttajilla. Lisäksi kaikkia TE-palveluja voidaan käyttää ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksessa. Yksityiset ammatinharjoittajat tuottavat erilaisia yksilöterapiapalveluja. Myös terveys- ja vammaisjärjestöjen kautta tarjotaan lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta, joka on yksityistä palvelutuotantoa.

Kuntoutuspalvelut voivat olla yksilöllisiä palveluja tai niitä voidaan toteuttaa ryhmässä. Ne voivat toteutua etäkuntoutuksena, avokuntoutuksena tai laitoskuntoutuksena. Asiakas voi saada kuntoutusta kotona, työpaikalla tai palveluntuottajan tiloissa.

Niillä työnantajilla, jotka työllistävät yli 20 työntekijää, on lain mukaan velvollisuus tunnistaa työntekijöiden kuntoutustarve. Kuntoutukseen hakemista on pyritty yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan esimerkiksi sähköisillä palveluilla. Kuntoutukseen pääseminen nopeutuu, jos asiakas saa jo lääkärin vastaanotolla päätöksen tarpeitaan vastaavasta kuntoutuksesta tai hän voi hakea kuntoutusta ilman diagnoosia ja lääkärin B-lausuntoa. Jos pitkäaikaissairas hakee kuntoutusta kuten vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, ammatillista kuntoutusta tai kuntoutustukea, hän tarvitsee siihen kuntoutussuunnitelman.

Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, erilaisia terapioita, moniammatillista yksilökuntoutusta, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja tai apuvälineitä.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on Kelan kustantamaa kuntoutusta alle 65-vuotiaille. Kuntoutus pyrkii siihen, että ihminen pystyy sairaudesta tai vammasta huolimatta tekemään työtä tai selviytyy toiminnoistaan aiempaa paremmin. Kuntoutuksen tavoitteet liittyvät näin suoriutumiseen ja osallistumiseen eivätkä ne ole hoidollisia. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakeminen Kelasta edellyttää, että hakijalla on julkisessa terveydenhuollossa toimivan lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus voi olla moniammatillista yksilökuntoutusta kuntoutuslaitoksessa, erilaisia terapioita tai kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Asiakas voi itse valita kuntoutuksen palveluntuottajan Kelan kilpailuttamista palveluntuottajista.

Terapiat

Terapia voi olla esimerkiksi Kelan järjestämää fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. Terapiat voidaan järjestää yksilöllisesti tai ryhmässä. Terapian tavoitteena on edistää työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämään siirtymistä, työssä jatkamista ja työhönpaluuta. Kela myöntää kuntoutussuunnitelman perusteella terapioita yleensä vuodeksi ja korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuropsykologinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on kehityksellisiä häiriöitä tai oppimisvaikeuksia. Neuropsykologista kuntoutusta tarvitsevat myös henkilöt, joilla on ollut aivoverenkiertohäiriöitä tai aivovamma. Kuntoutus edellyttää aina neuropsykologista tutkimusta.

Moniammatillinen yksilökuntoutus

Moniammatillinen yksilökuntoutus on Kelan järjestämää kuntoutusta kuntoutuslaitoksessa. Siihen voi päästä, jos sairaus on laaja-alainen ja siihen liittyy monia ongelmia. Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa kuntoutujan suoriutumista työssään, opiskelussaan tai arjessaan. Kuntoutus on sekä yksilöllistä että ryhmämuotoista ja se kestää korkeintaan 15 päivää.

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Kela järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja työikäisille ja heidän läheisilleen. Kurssit ovat ryhmämuotoisia ja ne voivat olla joko sairausryhmä- tai ammattikohtaisia. Kursseilla osallistujat saavat tietoa sairaudestaan tai vammastaan sekä, vertaistukea ja neuvoja työhönsä tai jokapäiväiseen elämäänsä. Tavoitteena on auttaa osallistujia sopeutumaan sairauden tai vamman tuomiin muutoksiin sekä kuntoutumaan. Kurssit ovat osallistujille maksuttomia ja niiden ajalta he voivat saada kuntoutusrahaa ja korvausta matkakuluista.

Apuvälineet

Apuvälineitä voi saada sosiaali- ja terveyskeskuksesta tai sairaalasta, jos apuvälineet eivät liity työhön tai opiskeluun. Terveydenhuollosta voi saada esimerkiksi liikkumisen apuvälineitä. Kela voi myöntää henkilökohtaisia apuvälineitä työhön tai opiskeluun, jos henkilön sairaus tai vamma niitä edellyttää. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi näkövammaisten lukutelevisio, pistenäyttö, isokokoinen näyttö ja tietokone.

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, työhönvalmennus, ammatillinen koulutus tai uudelleenkoulutus ja elinkeinotuki yritystoiminnan käynnistämiseen. Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa varten voi saada ennakkopäätöksen. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkevakuuttajat, tapaturma- ja liikennevakuuttajat, Kela, TE- toimistot ja työterveyshuollot.

Työkokeilu

Työkokeilu on eniten käytetty ammatillisen kuntoutuksen keino. Työkokeilulla selvitetään ammatinvalinnan vaihtoehtoja tai tuetaan työntekijän työhön paluuta. Työkokeilua voidaan käyttää, kun työntekijä palaa töihin sairauspoissaolon jälkeen tai jos hänelle etsitään uutta paremmin soveltuvaa työtä työkyvyn mahdollisen heikentymisen takia. Työkokeilu voidaan järjestää joko omalla tai jollakin toisella työpaikalla. Työkokeilua järjestävät Kela, TE- toimistot, työterveyshuollot, työeläkevakuuttajat, sekä tapaturma- ja liikennevakuuttajat.

Työterveyshuoltolain 12 §:n nojalla voidaan käynnistää sairauslomalta palaavan työkokeilu. Sen tavoitteena on työssä jatkamisen edellytysten seuraaminen, kuntoutustarpeiden selvittäminen ja työssä selviytymisen seuranta ja edistyminen. Työterveyshuolto neuvottelee työkokeilusta työnantajan ja työntekijän kanssa. Työnantaja tekee päätöksen työkokeilusta. Kela päättää kuntoutusrahan myöntämisestä.

Klikkaa tästä nähdäksesi taulukon, jossa on kuvattu työkokeilun järjestäjätahot (Taulukko 1).

Työhönvalmennus

Työhönvalmennus kuuluu työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen (TEAK). Työhönvalmennus soveltuu henkilölle, joka tarvitsee tukea työllistymisessä. Työhönvalmennuksen tavoitteena on tukea kuntoutujan työskentelyä työpaikalla, työssä onnistumista, työyhteisöön kiinnittymistä ja ammatillista kehittymistä. Työhönvalmennus kestää 60–180 päivää. Työhönvalmennusta haetaan Kelasta ammatillisen kuntoutuksen hakulomakkeella ja lisäksi tarvitaan lääkärin B-lausunto kuntoutusta varten.

Klikkaa tästä nähdäksesi taulukon, jossa on kuvattu työhönvalmennuksen järjestäjätahot (Taulukko 2).

IPS-työhönvalmennus

IPS-työhönvalmennus (Individual Placement and Support) on tutkimusnäyttöön ja kansainvälisiin laatukriteereihin perustuva palvelu. Siinä intensiivinen työllistymisen tuki kytketään osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. Palvelun lähtökohtana on asiakkaan oma halu työllistyä, ja ripeä työnetsintä avoimilta työmarkkinoilta. Työnetsinnässä lähtökohtana ovat asiakkaan omat työhön liittyvät toiveet, tavoitteet ja voimavarat sekä aiemmat kokemukset ja osaaminen.

IPS-toimintamalli on alun perin kehitetty vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymisen ja työllisyyden edistämiseksi. Se on osa tuetun työllistymisen perinnettä. Tuetulla työllistymisellä tarkoitetaan työllistymisen tapaa, jossa toimintakyvyltään rajoittunut henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen ja hänen työssäoloaan tuetaan työhönvalmentajan tarjoamalla intensiivisellä tuella. Työhönvalmennus ja kuntoutuminen toteutuvat pääosin työpaikalla. Kuntoutujaa tuetaan työsuhteen aloituksessa, ylläpitämisessä ja vakiinnuttamisessa. Työhönvalmentajat toimivat työpaikalla kuntoutujan, työnantajan ja koko työyhteisön tukena.

IPS-toimintamallin tuloksellisuus ja vaikuttavuus riippuu siitä, miten hyvin toiminnassa noudatetaan alkuperäistä laatukriteeristöä. IPS-toimintamallin on osoitettu olevan vaikuttava myös muiden vaikeasti työllistyvien ryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja päihdekuntoutujien työllistämisessä.

THL:n päivittyvä IPS-toimintamallia koskeva sivu: www.thl.fi/ips.

Ammatillinen koulutus tai uudelleenkoulutus

Työeläkevakuuttaja tai Kela voi tukea ammatillisena kuntoutuksena toisen asteen tai korkea-asteen perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta. Koulutus voi olla yleissivistävää koulutusta (esimerkiksi lukio), ammatillista peruskoulutusta ja ammatillisesti valmentavaa koulutusta tai ammatillista uudelleen- ja jatkokoulutusta. Asiakkaan pitää itse hankkia koulutuspaikka. Kuntoutusta voi hakea vasta sen jälkeen, kun koulutuspaikka on varmistunut. Kuntoutustarpeesta ja koulutuksen sopivuudesta tarvitaan lääkärin B-lausunto. Koulutuksen ajalta voi saada kuntoutusrahaa.

Elinkeinotuki yritystoiminnan aloittamiseen

Elinkeinotuki tai yritystuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista varten. Olemassa olevan yritystoiminnan muutosta voidaan tukea korvaamalla työskentelyä helpottavien apuvälineiden hankkimiskustannuksia. Elinkeinotukea myöntävät työeläkelaitokset ja Kela. Vastaavaa etuutta yritystuen nimellä myöntävät tapaturma- ja liikennevakuuttajat.

Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös

Ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös tarkoittaa, että asiakkaalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen vaikka hänellä ei vielä olisikaan valmista kuntoutussuunnitelmaa. Ennakkopäätöstä voi hakea omasta työeläkelaitokselta samalla tavalla, kuin hakisi ammatillista kuntoutusta. Ennakkopäätös on voimassa yhdeksän kuukautta, jonka aikana voi laatia kuntoutussuunnitelman

Klubitalomenetelmä

Klubitaloa ylläpitävät yhdessä sen jäsenet ja henkilökunta. Se tarjoaa kuntoutujille heidän tarpeitaan vastaavaa työpainotteista toimintaa ja vertaistukea. Kuntoutus klubitaloissa perustuu kansainväliseen toimintamalliin, jonka tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea paluuta työelämään.

Klubitalossa jäsenet ja henkilökunta osallistuvat tasavertaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, päätöksentekoon ja toteuttamiseen. Siellä opetellaan uusia taitoja, osallistutaan yhteisön rakentamiseen ja kehitetään sosiaalista vuorovaikutusta. Henkilökunnan tehtävänä on olla valmentaja, tukija ja ohjaaja.

Klubitalon jäseneksi voivat hakeutua henkilöt, joilla on tai on ollut mielenterveysongelmia. Klubitalon jäsenyys on vapaaehtoista ja maksutonta. Klubitalolle ei tarvita lähetettä, vaan kuntoutuja voi itse ottaa yhteyttä.

Koulutuksen keinot

Tiesitkö?

Osatyökykyinen työntekijä voi täydentää osaamistaan osatutkinnolla, jonka avulla hän voi esimerkiksi siirtyä uuteen työtehtävään.

Koulutuksen keinot soveltuvat silloin, kun työikäinen tarvitsee lisää koulutusta voidakseen siirtyä terveydentilaansa vastaavaan työhön. Koulutuksella tarkoitetaan tässä toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, ammatillista täydennyskoulutusta, korkeakoulutusta, työvoimakoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja työpaikkakoulutusta.

Koulutuspalveluja tuottavat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, yksityiset koulutuspalvelujen tuottajat, oppisopimustoimisto ja työpaikat. Koulutuksen keinoja ovat esimerkiksi opinto-ohjaus, osatutkinto ja opinnollistaminen. Oppilaitoksissa järjestetään myös ammatillista uudelleenkoulutusta, työvoimakoulutusta tai koulutuskokeilua. Ne ovat kuntoutuksen tai työvoimapalvelujen keinoja.

Opinto-ohjaus

Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista opinto-ohjausta, joka vastaa henkilön omaa tarvetta. Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa, joka tukee opintojen etenemistä ja uravalintoihin liittyviä päätöksiä. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa opiskella, suunnitella opintonsa ja sitoutua niihin.  Opinto-ohjaaja rohkaisee opiskelijaa hakemaan tukea, jos tällä on opiskeluun liittyviä vaikeuksia.

Tutkintoja voi yhä enemmän opiskella myös verkko-opintoina ja kontaktiopetukseen yhdistetyssä monimuoto-opetuksessa. Verkko-opinnoissa opiskelija voi osallistua luennoille kotoa etäyhteydellä, katsoa luennon tallenteen jälkikäteen tai tehdä itseopiskelua edellyttäviä tehtäviä.

Osatutkinto

Ammatilliset tutkinnot muodostuvat tutkinnon osista, joiden määrä vaihtelee tutkinnoittain. Koko tutkinnon suorittamisen sijaan tutkinnosta on mahdollista suorittaa vain jokin osa, joka palvelee opiskelijan tarpeita. Ammatillinen työvoimakoulutus johtaa yleensä osatutkintoon. Osatutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Siihen voi valmentautua tekemällä palkkatuettua työtä, olemalla työkokeilussa tai osallistumalla kuntouttavaan työtoimintaan.

Opinnollistaminen

Opinnollistaminen tarkoittaa, että tutkinnon edellyttämää osaamista hankitaan tekemällä työtä. Työssä hankittu osaaminen tunnistetaan, arvioidaan ja hyväksytään opintopisteiksi. Yksi tai useampi opintojakso voidaan opinnollistaa.

Opinnollistaminen soveltuu sekä työsopimukselliseen työsuhteeseen että vapaaehtoistyöhön. Työn opinnollistaminen ei tarkoita koulutukseen sisältyvää harjoittelua eikä aiemmin hankittua osaamista. Työn opinnollistamisessa opiskelijaa ei ohjata oppilaitoksen puolesta eikä myöskään työnantajalla ole ohjaustehtävää, jos se ei kuulu työpaikan normaaliin johtamiseen.

 

Uudelleenkoulutus

Katso Palveluiden ja yhteistyön koordinointi -kappaleesta Satu Jokisen videolta erityisopettajan tarina, jossa uudelleenkoulutus mahdollistaa uuteen ammattiin kouluttautumisen selkätapaturman jälkeen.

Työ- ja elinkeinopalvelujen keinot

Tiesitkö?

Tiesitkö, että työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa.

Palaa halutessasi osioon Palvelutarpeen tunnistaminen kuuntelemaan Kristiina Tuikkasen Podcastin siitä,  miten TE-palveluiden asiantuntijat tunnistavat työnhakijoiden työkyvyn tuen tarpeita.

TE-palveluiden saamiseen vaikuttaa käytössä olevat määrärahat ja se, että palvelut ovat harkinnanvaraisia. Joidenkin asiakkaiden palvelutarve voi edellyttää myös muita kuin TE-palveluita. TE-toimiston on annettava asiakkaalle tietoa muista palveluista ja ohjattava asiakasta näihin palveluihin kuten esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. TE-palvelut eivät sisällä erityisiä ammatillisen kuntoutuksen palveluja.

TE-palvelut määritellään laissa (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012). Suomessa julkisia työ- ja elinkeinopalveluita järjestää viisitoista alueellista työ- ja elinkeinotoimistoa. Lisäksi kunnilla on omia työllisyyspalveluita ja nuorten työpajatoimintaa.

TE-palveluissa asiakkaat voivat käyttää sähköistä oma-asiointi -palvelua. Tähän he voivat saada apua TE-toimistoissa olevilta verkkoneuvojilta. Lisäksi asiakkaille on tarjolla puhelin- ja chat-palvelut, joissa asiakas voi kysyä neuvoa ja saada ohjausta verkkopalvelujen käyttöön.

Ammatinvalinta- ja uraohjaus

TE-toimiston ammatinvalinta- ja uraohjauksessa asiakas keskustelee psykologin kanssa kasvotusten, puhelimitse tai videon välityksellä. Psykologi auttaa asiakasta löytämään ratkaisuja ammatinvalintaa, työtä tai koulutusta koskeviin kysymyksiin. Keskusteluissa voidaan käsitellä osaamisen kehittämistä, koulutukseen tai työhön hakeutumista, opintojen sisältöä, ammattien vaatimuksia tai opintojen rahoitusta.

Ammatillinen työvoimakoulutus

Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on, että asiakas suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osan. Asiakas voi suorittaa esimerkiksi lähihoitajan täydentävät opinnot. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille oppivelvollisuuden suorittaneille aikuisille.

Työttömän terveystarkastukseen ohjaaminen

Terveydenhuoltolain 13 §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä terveysneuvontaa ja terveystarkastukset myös opiskeluterveydenhuollon ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät työnhakijat, joiden terveydentilaa ja työkykyä on syytä kartoittaa ja edistää. Asiakkaalle voidaan antaa TE-toimistosta lähete työttömien terveystarkastukseen.

Työkyvyn arviointi ostopalveluna

TE-toimisto voi hankkia ostopalveluna työkyvyn arvioinnin asiakkaalle, jos hänen vammansa tai sairautensa voi vaikuttaa työllistymisen mahdollisuuksiin. Tällöin asiakkaan työ- ja toimintakykyä pitää selvittää suhteessa haettavaan työtehtävään, suunniteltuun koulutukseen tai uuteen ammattiin.

Kuntakokeilu

Suomessa julkisia työ- ja elinkeinopalveluita järjestää 15 alueellista työ- ja elinkeinotoimistoa. Yli sata kuntaa on mukana 25 työllisyyden kuntakokeilussa vuosina 2021–2024. Hallitus valmisteli vuonna 2022 TE-palvelut 2024 -uudistusta, jossa TE-palvelut siirtyvät pysyvästi kunnille. Kuntakokeilujen asiakkaat jatkavat kuntien asiakkaina, kunnes palvelut siirretään pysyvästi kuntiin.

Työkokeilu

Rekrytointiprosessi voi alkaa työkokeilulla. Siinä selvitetään henkilön soveltumista työtehtäviin ja hänen osaamistaan. Työkokeilun aikana henkilö tekee työpaikalla normaaleja työsuhteeseen sisältyviä töitä. Työkokeilun ajalta ei makseta palkkaa, vaan henkilö saa korotettua työttömyysetuutta. Työkokeilu voi kestää korkeintaan kuusi kuukautta samalla työnantajalla. Työaikaa lisätään vähitellen neljästä kahdeksaan tuntiin. Työkokeilua järjestävät myös työeläkevakuuttajat, Kela, tapaturma- ja liikennevakuuttajat, ja työterveyshuollot.

Esimerkki

Erik Valkonen kertoo videolla, millaista tukea hän on työssään saanut työvalmentajaltaan.

TE-toimisto voi kustantaa työhönvalmentajan avuksi työpaikalle, jos osatyökykyinen henkilö tarvitsee tukea työn aloituksessa. Työhönvalmentaja voi auttaa etsimään ja räätälöimään sopivia tehtäviä, perehdyttämään työhön tai arvioimaan työn muokkauksen tarvetta. Työnantaja voi saada tukea samalle työllistyjälle enintään 50 tuntia vuoden aikana.

Katso video: Erik Valtonen – Paikat hohtaa puhtaina, tästä on hyvä jatkaa kotia päin

Palkkatuki

Työnantaja voi hakea palkkatukea TE-toimistosta ennen työsuhteen alkamista. Osatyökykyisen palkkatuki on maksimissaan puolet palkkauksen kustannuksista. Työnantaja voi saada palkkatukea, jos henkilön on vaikea työllistyä esimerkiksi vamman tai sairauden takia. Palkkatukea voi saada toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työnantaja hakee palkkatukea sähköisesti TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa, missä hän voi seurata hakemuksen käsittelyn etenemistä. Kun myöntävä päätös palkkatuesta on tullut, työsuhde voi alkaa.

Työolosuhteiden järjestelytuki

Työnantaja voi saada TE-toimistolta työolosuhteiden järjestelytukea. Tukea voi saada, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikan muutostöitä. Tuki on enintään 4000 € henkilöä kohden. Työolosuhteiden järjestelytukea voi saada myös silloin, kun toinen työntekijä auttaa osatyökykyistä jossain työtehtävässä. Tällöin korvaus on enintään 20 euroa tunnissa, 20 tuntia kuukaudessa 18 kuukauden ajan.

Työnantaja laatii hakemuksen työolosuhteiden järjestelytuesta yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työnantaja tai työterveyshuolto lähettää hakemuksen ja lääkärin tekemän B-lausunnon oman alueen TE-toimistoon. B-lausunnossa kuvataan työntekijän vamman tai sairauden aiheuttama työkyvyn alenema sekä työn muokkauksen tarve ja sen hyödyt.

Yrittäjä ei voi hakea itselleen työolosuhteiden järjestelytukea. Hän voi kuitenkin hakea omasta työeläkelaitoksestaan elinkeinotukea esimerkiksi työtä helpottavien työvälineiden tai koneiden hankkimiseen.

Todistus osatyökykyiselle työnhakijalle

Asiakas voi pyytää TE-toimistosta todistuksen suurtyönantajaa varten siitä, että hänet on merkitty TE-toimiston asiakasrekisteriin osatyökykyisenä työnhakijana. Jos työssäolon viiden ensimmäisen vuoden aikana työntekijä tulee työkyvyttömäksi, hänen työkyvyttömyyseläkkeensä ei vaikuta työnantajan työeläkemaksuluokkaan. Työntekijä toimittaa itse TE-toimiston todistuksen työnantajalle.

Kertaus – Miten hyvin tunnet TE-palveluiden keinot?

Sosiaaliturvan keinot

Pohdittavaksi

Toimeentulo on usein huolena, kun työkyky laskee. Osaatko asiantuntijana tukea ja ohjata asiakkaitasi tomeentuloon liittyvissä kysymyksissä?

Sosiaaliturva on tarkoitettu turvaamaan toimeentuloa. Sosiaaliturvan keinoja työkyvyn tukemisessa ovat esimerkiksi sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, kuntoutusraha, vammaistuki, työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki. Tältä sivulta löydät kootusti tietoa näistä sosiaaliturvan keinoista.

Sairauspäiväraha

Kela maksaa sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Sitä maksetaan yleensä sen jälkeen, kun sairaus on kestänyt yli 10 päivää. Jos lääkäri arvioi työkyvyttömyyden kestävän yli 10 arkipäivää, työntekijä voi saada sairauspäivärahaa. Lääkäri kirjoittaa A-todistuksen, jolla voi saada sairauspäivärahaa yleensä enintään 60 arkipäivää. Sen jälkeen tarvitaan B-lääkärinlausunto tai muu selvitys työkyvyttömyydestä.

Työsuhteessa olevan työnantaja yleensä hakee sairauspäivärahan, jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairauspoissaolon ajalta.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajalta. Kun enimmäisaika on täyttynyt, sairauspäivärahaa voi saada saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun työntekijä on ollut työkykyinen vuoden ajan. Sairauspäivärahaa voi saada, jos sairastuu enimmäisajan täytyttyä uuteen sairauteen, joka ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä edellisen sairauspäivärahakauden aikana.

Osasairauspäiväraha

Työntekijä voi palata sairauspoissaololta työhön ensin osa-aikaisesti osasairauspäivärahan turvin. Osa-aikainen työhönpaluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Työterveyslääkäri varmistaa, ettei osa-aikainen työskentely vaaranna työntekijän terveyttä tai toipumista osa-aikaisen työhönpaluun takia. Tutkimusten mukaan osasairauspäivärahan käyttö tukee työhönpaluuta ja työelämässä pysymistä.

Työnantaja, työntekijä ja työterveyslääkäri selvittävät osasairausloman mahdollisuuden. He keskustelevat työn ja sairausloman suhteesta (40/60 %, 50/50 %, 60/40 %) ja tarvittavista työjärjestelyistä osasairausloman aikana. Työterveyshuolto ja työnantaja voivat keskustella asiasta myös puhelimitse.

Työntekijä saa osasairauspäivärahaa Kelasta. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää hakemusta, työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta työajan vähentämisestä ja lääkärin B-lausuntoa. Työntekijän tulot koostuvat työnantajan maksamasta osapalkasta ja Kelan maksamasta osasairauspäivärahasta. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa 12–120 arkipäivältä. Täyttä sairauspäiväpäivärahaa voi saada enintään 300 arkipäivältä. 

Kuntoutusraha 

Kuntoutusraha turvaa toimeentuloa kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahaa voi saada 16–67 -vuotias, jonka tavoitteena on pysyä työelämässä kuntoutuksen avulla, palata työelämään tai päästä työelämään. Kuntoutusrahaa varten tarvitaan kuntoutuspäätös esimerkiksi Kelasta, työterveyshuollosta tai kotikunnasta.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös oppisopimuskoulutuksen ja sopeutumisvalmennuskurssin ajalta. Lisäksi alle 20-vuotiaalle voidaan maksaa tehostetun kuntoutuksen ajalta nuoren kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahaa voi saada sellaiselta kuntoutuspäivältä, joka kestää matkoineen vähintään neljä tuntia ja estää tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa.

Osakuntoutusrahaa voi Saada, jos työaikaa on kuntoutukseen osallistumisen takia lyhennetty vähintään neljäkymmentä prosenttia normaalista päivittäisestä työajasta.

Vammaistuki

Henkilöllä voi olla mahdollisuus saada vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn heikentyminen tarkoittaa, että henkilöllä on vaikeuksia huolehtia itsestään ja selviytyä arjen toiminnoista kuten työstä, opiskelusta tai kotitaloustöistä. Toimintakyvyn heikentymisellä ei tarkoiteta työkyvyn heikentymistä.

Vammaistuen tarkoitus on tukea sairaan tai vammaisen henkilön jokapäiväistä elämää, työtä ja opiskelua. Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi.

Työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos ei ole vielä täyttänyt alinta vanhuuseläkeikää ja kun työkyky on lain mukaan heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke voi olla määräaikainen tai jatkuva. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke tarkoittaa samaa kuin kuntoutustuki.

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan omasta työeläkelaitoksesta viimeistään 3–4 kuukautta ennen kuin sairauspäivärahakausi loppuu. Eläkettä haetaan yleensä sähköisellä eläkehakemuksella, johon liitetään mukaan enintään 6 kuukautta vanha lääkärin B-lausunto. Hakemukseen on hyvä liittää viimeisimmän työnantajan selvitys työtehtävistä ja työssä selviytymisestä. 

Osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, jonka työkyky on heikentynyt sairauden vuoksi mutta joka selviää omaa työtä kevyemmästä tai osa-aikaisesta työstä. Työntekijä voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä ollessaan joko kokoaikatyössä tai työttömänä.

Työntekijä voi siirtyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle suoraan työstä eli sen myöntäminen ei edellytä sairauspoissaoloa. Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää kuitenkin, että hakijan ansiotaso laskee siten, että ansioita voi olla enintään kuusikymmentä prosenttia vakiintuneesta ansiotasosta.

Myös täysi työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos työntekijä ansaitsee 40–60 prosenttia vakiintuneista keskiansioista ja ansiotason muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden.

Jos työeläkelaitoksessa katsotaan, että henkilön sairauden odotetaan paranevan tietyn ajan kuluttua, hänelle voidaan myöntää määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke eli osakuntoutustuki. Sitä voidaan myöntää myös työhön palaamisen tukemiseksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi etenee seuraavasti:

  1. Työntekijä ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin tai hoitavaan lääkäriin, joka kirjoittaa hakemuksen liitteeksi B-lausunnon.
  2. Työntekijä hakee osatyökyvyttömyyseläkettä oman työeläkelaitoksensa kautta. Kelan eläkkeisiin ei kuulu osatyökyvyttömyyseläke. Henkilö voi hakea työeläkelaitokselta osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöstä. Se tarkoittaa, että myönteisen päätöksen saatuaan henkilö voi miettiä yhdeksän kuukautta, haluaako hän siirtyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja sopia työnantajan kanssa tarkemmista työjärjestelyistä.
  3. Työeläkelaitos tekee ratkaisun osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Ratkaisun tekemisessä on mukana asiantuntijalääkäri, joka arvioi henkilön jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn B-lausunnon ja aiempien terveystietojen perusteella. Ratkaisuun vaikuttavat työn vaatimukset, työssä suoriutuminen sekä mahdollisuus toipua työkykyiseksi. Samalla selvitetään, onko henkilöllä mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen.
  4. Myönteisen päätöksen jälkeen henkilö voi jatkaa työntekoa niin, että hänen ansionsa ovat enintään 60% työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta ansiotasosta.
  5. Jos henkilö saa kielteisen päätöksen, hän voi hakea päätökseen muutosta valittamalla päätöksestä kirjallisesti työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksen.

 

Kirjallisuus ja linkit

Työpaikan keinot 

  • Nevala N. Työn muokkaus. Kirjassa I Autti-Rämö, A-L Salminen, M Rajavaara, S Melkas (toim.) Kuntoutuminen. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2022. ss 446-451. ISBN 978-952-360-264-9.
  • Nevala N, Pehkonen I, Koskela I, Ruusuvuori J, Anttila H. Workplace accommodation among persons with disabilities: a systematic review of its effectiveness and barriers or facilitators. Journal of Occupational Rehabilitation 2015;25(2):432--48.
  • Pehkonen I, Turunen J, Juvonen-Posti P, ym. Yhteistyöllä tulosta työkykyjohtamisessa. Moniaineisto- ja monimenetelmätutkimus. Työterveyslaitos, Helsinki 2017.
  • Peltonen S. Tietoa korvaavasta työstä. Työterveyslääkäri 2008; 26(3): 51-52
  • Toimintamalli madaltaa kynnystä työn muokkaukseen. Työpiste 2021. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/toimintamalli-madaltaa-kynnysta-tyon-muokkaukseen
  • Vilen J. Ehdotuksia työjärjestelyihin ja työolosuhteiden mukauttamiseen mielenterveyden näkökulmasta. Työterveyslääkäri 2016; 3: 29-33.

Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen keinot

  • Hinkka K, Niemelä M, Autti-Rämö I, Palomäki H, Pärnänen H, Vänskä J. Sairauspoissaolotarpeen määrittäminen. Kyselytutkimus lääkäreille. Kelan työpapereita 96, Helsinki 2016.
  • Kallinen M, Byring RF, Hinkka K, Okanen J, Rämö L, Ylinen A, Pohjolainen T. Lääkäreiden kuntoutustietämys ja kuntoutuksen erityispätevyys. Kuntoutus 2016;2: 56-60.
  • Tarvainen K, Pesonen S, Laaksonen M. Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn – HAHMOTUS: Selvitys työkyvyn tuen ja sen koordinaation toteutumisesta viiden sairaanhoitopiirin alueella työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen toimijoiden välisessä yhteistyössä. Työterveyslaitos 2015.

Kuntoutuksen keinot

  • Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Melkas S (toim.) Kuntoutuminen. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2022.
  • Juvonen-Posti P. Work-related rehabilitation for strengthening working careers. A multiperspective and mixed methods study of its mechanisms. Acta Universitas Ouluensis D Medica 1468. University of Oulu, Oulu 2018.
  • Liukko J, Kuuva N. Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa. Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus. Eläketurvakeskuksen raportteja 03/2015. Tampere 2015.
  • Nevala N. Työn muokkaus. Kirjassa I Autti-Rämö, A-L Salminen, M Rajavaara, S Melkas (toim.) Kuntoutuminen. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2022. ss 446-451. ISBN 978-952-360-264-9.
  • Tanttu A, Pehkonen I, Haapakoski M, Paukkunen M, Unkila K, Ruotsalainen H, Forsman-Grönholm L, Nevala N. Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti tukee yhteistoimintaa. Työterveyslääkäri 2022;39(4):54-56.
  • Työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopaketti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu 2022. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohon-kytkeytyva-kuntoutus.

 Koulutuksen keinot

  • Kasurinen H (toim.). Ohjausta opintoihin ja elämään – opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Opetushallitus 2004.
  • Lindh J, Hautala S. Sosiaalinen kuntoutus monialaisena käsitteenä ja käytäntönä. Kirjassa I Autti-Rämö, A-L Salminen, M Rajavaara, S Melkas (toim.) Kuntoutuminen. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2022. ss 231-238. ISBN 978-952-360-264-9.
  • Nevala N, Mattila-Wiro P, Clottes Heikkilä H, Anttilainen J, Tujunen S, Malkamäki R, Hirvonen M, Tiainen R. Effects of work ability coordinators’ educational program on behavior of professionals. SN Social Sciences 2022:2(10). DOI 10.1007/s43545-022-00542-1 https://rdcu.be/cXwtb
  • Nukari E. Digitalisaatio uudistaa oppimista. Työterveyslääkäri 2016; 34(3): 26-28.
  • Työkyvyn tuki –koulutus. Työterveyslaitos 2022. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyokyvyn-tuki/.
  • Vehviläinen S. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus, Tallinna 2014.

Työ- ja elinkeinopalvelut

  • Kerätär R. ”Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä”. Väitöskirja, Oulun yliopisto 2016.
  • Nevala N, Lehtinen S, Tiainen R, Mattila-Wiro P. Työkokeilu auttaa osatyökykyistä nuorta työuralle -tapaustutkimus. Työterveyslääkäri 2015; 33(1): 49-51.
  • Saikku P. Hallinnan rajoilla: Monialainen koordinaatio vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2018.

Sosiaaliturvan keinot

  • Kausto J, Viikari-Juntura E, Virta LJ, Gould R, Koskinen A, Solovieva S. Effectiveness of new legislation on partial sickness benefit on work participation: a quasi-experiment in Finland. BMJ Open 2014; 24(4).
  • Viikari-Juntura E. Lisää näyttöä osasairauspäivärahan vaikuttavuudesta. Erikoislääkäri 2017; 27(3): 100-102.