Tavoitteiden asettaminen
Mitä tavoitteiden asettaminen tarkoittaa?
Tiesitkö?
Tavoitteet ohjaavat toimintaa. On helpompi pohtia askeleita kohti tavoitetta, kun ensin tietää mihin on matkalla. Selkeät ja saavutettavissa olevat tavoitteet kannattaa pohtia huolella.
Työkyvyn tuki, hoito ja kuntoutus perustuvat tavoitteille, jotka asiakas ja ammattilaiset ovat yhdessä asettaneet. Tavoitteiden pitää olla konkreettisia, merkityksellisiä ja saavutettavissa olevia. Asiakkaalla on aina oikeus päättää omista tavoitteistaan. Kirjattujen tavoitteiden avulla asiakas tietää, mihin työkyvyn tuella, hoidolla ja kuntoutuksella pyritään. Tavoitteet ohjaavat toimenpiteiden valintaa ja helpottavat asiakkaan edistymisen arviointia ja seurantaa.
Asiakkaalla voi olla sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita. Asiakkaan päätavoite voi olla esimerkiksi kokopäiväinen työ, osa-aikainen työ tai vapaaehtoistyö. Asiakkaan välitavoitteena voi olla keskeneräisten opintojen tekeminen loppuun.
Työkyvyn tukemisessa, hoidossa ja kuntoutuksessa työllistyminen tai työhön paluu otetaan mahdollisimman varhain huomioon. Ammattilaisen tehtävänä on kertoa asiakkaalle erilaisista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista.
Kuntoutusohjaaja Mia Anderssonin mukaan asiakkaan ja asiantuntijan yhdessä miettimät tavoitteet kertovat, mistä ja mitä kohti ponnistetaan. Kun tavoitteet on laadittu hyvin, ne sitouttavat ja motivoivat. Podcastin kesto on 22:10 minuuttia ja se on vuodelta 2018.
Löydät Podcastin sisällön tekstimuodossa alla olevasta tiedostosta.
Kuuntele Podcast: Tavoitteet ovat kuntoutuksen selkäranka
Miten tavoitteet asetetaan?
Asiakas päättää omista tavoitteistaan. Asiakas ja ammattilainen keskustelevat yhdessä siitä, mihin asiakas pyrkii, mikä on hänen päätavoitteensa ja millaisten välitavoitteiden kautta hän voi edetä päätavoitteeseensa. Tavoitteilla on hyvä olla realistinen aikataulu.
Tavoitteen asettaminen perustuu sekä keskusteluun että asiakkaan lähtötilanteen selvittämiseen. Keskusteluissa voidaan käyttää erilaisia tavoitteiden asettamisen menetelmiä sekä ratkaisukeskeistä työtapaa.
Tiesitkö?
Tavoitteiden pitää olla realistisia, konkreettisia, aikataulutettavia, merkityksellisiä ja mitattavia.
Ratkaisukeskeinen työote
Ratkaisukeskeistä työotetta käsiteltiin luvussa Työkyvyn tuen tarpeen selvittäminen. Se on yksi tavoitteiden asettamisen menetelmä.
Ongelmien ratkaisemisessa hyödynnetään asiakkaan kykyjä, taitoja ja osaamista sekä korostetaan asiakkaan vahvuuksia. Keskustelussa voidaan käyttää konkreettista janaa, jonka avulla kysytään asiakkaalta:
- Missä olet tällä hetkellä janalla?
- Mitä pitäisi tapahtua, jotta olisit pisteessä x?
- Millainen tilanteesi on, kun olet tavoitteessasi?
Ratkaisukeskeisessä työotteessa kiinnitetään huomiota erityisesti niihin tilanteisiin, joissa tapahtuu edistymistä kohti asetettua tavoitetta. Asiakkaan läheiset ja verkostot ovat voimavaroja, jotka auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Tärkeää on myönteinen palaute ja kiittäminen.
Alla olevassa kuvassa on esimerkki tavoitteiden asettamisesta ja niiden muokkaamisesta asiakkaan tarpeisiin.
GAS-menetelmä
GAS-menetelmä (Goal Attainment System) on kansainvälinen tavoitteiden asettamisen menetelmä. Siinä asiakas asettaa itse omat tavoitteensa, sillä hän tietää parhaiten omat mahdollisuutensa ja tarpeensa.
Kela edellyttää kaikilta kuntoutuksen palveluntuottajiltaan GAS-menetelmän käyttämistä. Kela on julkaissut menetelmästä käsikirjan, joka on tarkoitettu palveluntuottajille ja terveydenhuollolle. Lisäksi GAS-menetelmästä on tarjolla käyttökoulutusta, jonka voi suorittaa esimerkiksi ammattikorkeakouluissa (3 op).
GAS-menetelmässä tavoitteelle annetaan nimi ja tavoite kirjataan kuntoutujan näkökulmasta minä-muodossa. Tavoitteiden pitää olla realistisia, konkreettisia, aikataulutettavia, merkityksellisiä ja mitattavia. Ammattilaisen tehtävä on auttaa asiakasta näkemään oma ammattitaitonsa ja kokemuksensa sekä muokkaamaan tavoitetta sopivaan muotoon. Ammattilainen myös arvioi, onko tavoite saavutettavissa kuntoutuksen keinoin.
Kuva 2. GAS-tavoitteen asettamisen periaatteet.
Muita tavoitteiden asettamisen menetelmiä
Eri ammattialoilla on käytössä omia tavoitteiden asettamisen menetelmiä. Esimerkiksi TE-toimiston digitaalisissa palveluissa kysytään asiakkaan tavoitteita. Myös muilla ammattiryhmillä, kuten sosiaalityöntekijöillä, on käytössä omaan työhön kehitettyjä tavoitteiden asettamisen menetelmiä.
SMART-tavoite voidaan asettaa, kun asiakkaan tilanne ymmärretään riittävän hyvin. SMART tulee sanoista: spesific (täsmällinen), measurable (mitattava), achievable (saavutettavissa), realistic (realistinen), time-bound (aikataulutettu).
Miksi tavoitteiden asettaminen on tärkeää?
Tiesitkö?
Tavoitteet kertovat sen, mitä kohti työkyvyn tuella, hoidolla ja kuntoutuksella ollaan menossa.
Tavoitteet ohjaavat työkyvyn tuen keinojen valintaa ja palveluihin ohjaamista sekä kuntoutuspäätöksiä.
Asiakkaan tilanteen etenemistä voidaan seurata ja arvioida suhteessa asetettuihin tavoitteisiin:
- Miten tavoitteet ovat toteutuneet?
- Mikä on edistänyt tai estänyt tavoitteiden toteutumista?
Tavoitteita voidaan hyödyntää myös organisaatioiden tulosten arvioinnissa. Esimerkiksi Kela seuraa GAS-menetelmällä kuntoutuksen tuloksellisuutta.
Kirjallisuus ja linkit
Kirjallisuus
- Karhula M, Sellman J, Sipari S, Ylisassi H. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisällön rakentuminen. Kirjassa I Autti-Rämö, A-L Salminen, M Rajavaara, S Melkas (toim.) Kuntoutuminen. Duodecim, 2. uudistettu painos 2022., s 278–295.
- Sukula S. Hyvin laaditut tavoitteet ovat kuntoutuksen selkäranka. Kuntoutus 2013; 2:41–47.
- Krasny-Pacini A, Hiebel J, Pauly F, Godon S, Chevignard M. Goal attainment scaling in rehabilitation: A literature-based update. Ann Phys Rehabil Med 2013; 56:212–230.
- Ylisassi H, Sormunen E, Mäenpää-Moilanen E, Martimo K-P. Tavoitteet kuntoutujan toimijuuden edistäjinä Tules-kurssilla. Kuntoutus 2018; 41:5–20.
Linkit
GAS-menetelmä
Kelan kuntoutuksen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin
Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa
Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa pähkinänkuoressa